Uusilla aivojen kuvantamismenetelmillä saadaan entistä tarkempaa tietoa aivojen rakenteesta ja toiminnasta, aivoalueiden yhteyksistä ja aktivoitumisketjuista. Samalla on tullut mahdolliseksi tutkia aivojen aktivaatiokuvioita sosiaalisten tilanteiden ja jopa taloudellisen päätöksenteon aikana. Akatemiaprofessori Riitta Harin mukaan aivokuvantaminen onkin nyt laajenemassa kognitiivisen neurotieteen ja kliinisen lääketieteen alueelta sosiaalipsykologian ja taloustieteen suuntaan.
- Tälle menetelmällisesti erittäin vaativalle tasolle pääseminen on edellyttänyt tiivistä vuorovaikutusta tekniikan ja neurotieteen välillä. Samalla neurotieteen monitieteisyys on entisestään laajentunut.

Harin tutkimusryhmän käytössä olevat aivokuvantamismenetelmät ovat magnetoenkefalografia (MEG), jota on Suomessa kehitetty jo 25 vuoden ajan perustutkimukseen, kliiniseen lääketieteeseen ja kaupallisiin sovelluksiin sekä toiminnallinen magneettikuvaus (fMRI), jota Teknillisessä korkeakoulussa tehdään Suomen ainoalla korkeakenttälaitteella.

MEG:n avulla saadaan tietoa aivokuoren hermosolujoukkojen toimintaketjuista millisekuntien aikaskaalalla. Veren hapetusmuutoksiin perustuvalla fMRI:llä voidaan taas paikantaa aktiivisia aivoalueita millimetrien tarkkuudella. Lisäksi voidaan magneettikuvaukseen perustuvalla ns. diffuusiotensori-kuvauksella kuvantaa aivoalueita yhdistäviä radastoja.

Akatemiaprofessori Harin mukaan menestyksekäs aivokuvantaminen vaatii systeemistä ajattelutapaa.
- Aivot ovat hermoverkosto, jonka kaikki osat vaikuttavat toisiinsa. Lisäksi ihminen hakee aktiivisesti ympäristöstään informaatiota ja vaikuttaa siten itse saamiinsa ärsykkeisiin. Ihmistä ei pitäisikään aivotutkimuksissa käsitellä passiivisena tiedon vastaanottajana.

Harin mielestä merkittävä muutos tämän päivän aivojen kuvantamisessa on mahdollisuus käyttää tutkimuksessa varsin luonnollisia koetilanteita. Tällainen tutkimustilanne voi olla esimerkiksi elokuvan katselu.

Lisätietoja:
Akatemiaprofessori Riitta Hari, Teknillinen korkeakoulu, Kylmälaboratorion Aivotutkimusyksikkö, p. (09) 451 2959, hari@neuro.hut.fi 

Suomen Akatemian viestintä
Tiedottaja Riitta Tirronen
p. (09) 774 88369, riitta.tirronen@aka.fi