Ylijohtaja, hallinto, Ossi Malmberg:
Uusi kokonaiskustannusmalli on reilu

21.08.2008

Suomen Akatemian tutkimusrahoituksessa siirrytään ensi vuoden alussa kokonaiskustannusmalliin. Mallin hyvistä ja huonoista puolista on keskusteltu pitkään, jopa kiisteltykin. Mallissa tutkimusprojektien kokonaiskustannukset pyrittämään määrittämään mahdollisimman oikein – mukaan lukien tutkijoiden projektille uhraama työaika. Samalla Suomen Akatemian rahoituksesta poistuu niin sanottu yleiskustannuslisä, jota sitäkin on kritisoitu vuosien mittaan.

”Joitakin uusi malli selvästi kiikastaa, toisia ei. Niinkin ajatellaan, että malli on selkeämpi, kokonaisvaltaisempi, johdonmukaisempi ja reilumpi kuin nykyinen rahoitusmalli”, sanoo Suomen Akatemian hallinnosta vastaava ylijohtaja Ossi Malmberg.

Malmberg aloitti työssään vuoden alussa. Hän siirtyi Suomen Akatemiaan ulkoministeriön kehityspoliittiselta osastolta.

Tekes ja Teknillinen korkeakoulu siirtyivät kokonaiskustannusmalliin vuoden alussa. ”Ylipäätään koko valtinhallinto ryhtyy toteuttamaan kyseistä mallia yhteisrahoitteisessa toiminnassaan vähitellen”, Malmberg kertoo.

Osa professoreista on vastustanut kokonaiskustannusmalliin siirtymistä. Esimerkiksi tutkijan työajan osittaminen eri projektien kesken koetaan hankalaksi ja keinotekoiseksi.

Työaikaa halutaan kohdentaa, ei seurata

Kokonaiskustannusmallissa projektille lasketaan projektin aiheuttamat kokonaiskustannukset, kuten palkat sivukuluineen, matkakulut sekä kunkin projektin osuus IT-, hallinto- ja toimitilamenoista.

”Sinänsä uusi kustannusmalli ei tuo kenellekään lisää rahaa. Monet valtionhallinnon organisaatiot ovat siirtyneet malliin 90-luvun puolivälistä lähtien kun on haluttu tietää, mihin rahat todella menevät.”

Malmberg ei usko, että korkeakoulut tai tutkimuslaitokset haluavat käyttää kokonaiskustannusmallia tutkijoiden työajan seurantaan. ”Mallissa ei siis ole kyse työajan kontrolloimisesta, vaan sen kohdentamisesta.”

”Sinänsä akateemisen työn hinta on olennainen asia kokonaiskustannusmallissa”, hän lisää. ”Esimerkiksi Suomen Akatemian rahoituksesta 80 prosenttia menee työkustannuksiin.”

Uusi malli ei muuta rahoitustapaa

Kokonaiskustannusmallin tavoitteena ei ole muuttaa Suomen Akatemian rahoitusta. ”Pyrimme edelleen valitsemaan 5 000 vuosittaisesta rahoitushakemuksesta ne parhaat.”

Korkeakoulut ovat toivoneet Akatemialta linjausta sille, mikä on Akatemian tarkka tutkimusrahoitusosuus uudessa kokonaiskustannusmallissa. ”Ymmärrän korkeakoulujen halun tähän. Meille puolestaan vakiorahoitus on vaikea asia, sillä eri tieteenalojen rahoitusosuudet vaihtelevat. Kyse on siitä, mitä muuta ulkopuolista rahoitusta kyseinen tutkimusala saa”, Malmberg sanoo.

Kohti yliopistokumppanuutta

Suomen Akatemian uuteen strategiseen hankesalkkuun kuuluu myös yliopistokumppanuuden edistäminen. ”Meillä on hyvin paljon yhteisiä intressejä yliopistojen kanssa. Tavoittelemmehan lopulta samaa, tutkimuksen laadun ja sen vaikuttavuuden edistämistä.”

Se, mitä yliopistokumppanuus konkreettisesti tarkoittaa, on vielä pohdinnan alla.

”Keskustelemme rehtorien neuvoston työvaliokunnan kanssa siitä, ketkä ovat asiassa oikeat keskustelukumppanit. Myös teemojen valmistelu on aloitettu.”

Hänen mukaansa eräs selkeä kumppanuusteema saattaisi olla kansainvälistyminen.

Muuttuuko Akatemian organisaatio?

Malmbergin puolen vuoden työrupeama Suomen Akatemiassa on sisältänyt yllätyksiä. ”Suurin yllätys oli se, kuinka pitkälle koneemme - rahoitushakemusten arviointi - on viritetty. Se toimii esimerkillisesti.”

Se, voitaisiinko rahoituspäätöksiä tehdä joissain tapauksissa kevyemmällä kädellä, ei ole toistaiseksi ajankohtainen asia Suomen Akatemialle. ”Ajattelemme niin, että puolueeton ja mahdollisimman korkealaatuinen arviointi on tehtävä juuri näin - kutsumalla asiantuntijoita vaikka maailman ääriltä arvioimaan suomalaisia tutkimushakemuksia”, Malmberg pohtii.

Akatemian organisaatio on järjestäytynyt perinteisen linjaorganisaation mukaan horisontaalisine piirteineen. ”Jossain kohdin pitää katsoa, onko organisaatio järjestetty mahdollisimman fiksusti. Ennen sitä meidän täytyy käydä läpi kaikki rahoitusmuotomme ja miettiä, voisiko niitä olla nykyistä vähemmän. Vasta sen jälkeen voimme määritellä uudelleen tehtävät työt.”

Valtionhallinnossa toteutettava ns. hallinnon tuottavuusohjelma koskee Suomen Akatemiaa. ”Vuoden 2006 noin 166 henkilötyövuodesta pitäisi vuosittain pudottautua 146 henkilötyövuoteen  2011 mennessä. Tässä on haastetta, koska tehtävät varsinkin kansainvälistymistä ajatellen lisääntyvät. Akatemian sisäinen uudistuminen on välttämätöntä.”

Hallintomiehenä Malmberg myöntää olevansa vanhanaikainen. ”Lähden siitä, että hallinto noudattaa hallintolainsäädäntöä, vaikka asia kuulostaakin tylsältä. Se on demokratian ja kansalaisyhteiskunnan tae.”

Hänen mielestään säännönmukainen weberiiläinen byrokraattinen organisaatio luo myös edellytykset elinkeinoelämän ja yksityissektorin toiminnalle.

Teksti: Tiina Ruulio

Haluatko kommentoida tämän artikkelin esille nostamia asioita? Mene ystävällisesti keskustelupalstallemme.

Aikaisemmat haastattelut ja uutiset