Perustutkimus vie sovellusten huipulle

(03.01.10)

”Loistavat teknologiset sovellukset syntyvät ainoastaan hyvän perustutkimuksen pohjalta. Suomen on varmistettava kova tutkimuksen taso, poikkitieteisyys ja innovaatioiden käytettävyys. Soveltavaan tutkimukseen on satsattava, mutta ei perustutkimuksen kustannuksella”, pohtii Tekniikan Akatemia -säätiön toimitusjohtaja Ainomaija Haarla.

Tutkimusryhmien tulisi Haarlan mielestä muodostua vielä nykyistä heterogeenisemmiksi, koska todelliset innovaatiot syntyvät usein erilaisia näkökulmia yhdistämällä. Hyvin johdettu tutkimusryhmä, jolla on selkeä päämäärä, saa tuloksia aikaan.

Niukat resurssit täyteen käyttöön

Haarla ei tunnista insinööritieteiden alalla olevan yrityselämän ja korkeatasoisen tutkimuksen vastakkainasettelua. Asioita lähestytään käytännönläheisesti, ja hänen mielestään Suomessa on pitkä perinne korkeakoulujen ja yritysten yhteistyössä.

”Tekniikan Akatemia on linkki yrityselämän, akateemisen maailman ja valtionhallinnon välillä. Tavoitteemme on lisätä yhteistä ymmärrystä kolmen toimijan välillä. Globaalisti tarkasteltuna Suomessa on niukat resurssit, joten yhteistyöllä saamme paremmat tulokset.”

Hyvinvointia maapallolle

Tekniikan Akatemian tärkeimpänä tehtävänä on tukea sellaisten teknologisten sovellusten kehittämistä, jotka lisäävät ihmisten hyvinvointia globaalisti. Tekniikan Akatemia jakaa joka toinen vuosi miljoonan euron arvoisen Millennium-teknologiapalkinnon. Tänä vuonna palkinnon sai sveitsiläinen Michael Grätzel väriherkistetyillä aurinkokennoillaan.

”Palkinto on jo varsin tunnettu maailman tiede- ja tutkimuspiireissä, ja kansainväliseen palkintolautakuntaan olemme saaneet eri alojen huipputieteilijöitä. Palkinnon välityksellä muodostetaan kuvaa Suomesta teknologiamyönteisenä ja siitä hyötyneenä kansakuntana.

Haarlan mukaan Suomessa on aina ollut matala kynnys ottaa käyttöön sovelluksia, jotka hyödyttävät arkielämää. Teknologisen kehittymisen tielle ei ole asetettu hierarkkisia esteitä.”

”Palkinto edesauttaa myös teknologisten alojen tutkijoiden sijoittumista tutkimustyöhön maailmalle, se lisää Suomen houkuttelevuutta ja tukee verkottumista. Henkilökohtaisten kontaktien solmiminen on hyvin tärkeää.”

Suomalaista osaamista mukaan

Nobelin ja Millennium-teknologiapalkinnon rinnastaminen ei Haarlan mielestä ole järkevää, sillä Nobel annetaan usein elämäntyöstä. Millennium-palkinnossa korostetaan vahvaan tieteeseen pohjautuvaa sovellusta, jolla on potentiaalia kehittyä yhä laajemmiksi innovaatioiksi tulevaisuudessa.

”Kesällä 2012 jaettavan palkinnon nimeämiskierros käynnistyy tammikuussa. Kuka tahansa voi esittää ketä tahansa paitsi itseään miltä tahansa teknologian alueelta edellyttäen, että kyseessä oleva innovaatio lisää ihmisten hyvinvointia. Nimeämisohjeet löytyvät verkkosivuiltamme. Toivomme myös suomalaisia innovaatioita mukaan kilpailuun”, Haarla kertoo. ”Ensimmäisiä yhteydenottoja Suomesta on jo tullut”, iloitsee Haarla.

Suomen Akatemia on mukana Millennium-palkinnon esivalintavaiheessa asiantuntijaroolissa. FiDiPro-professorivaihto on myös tärkeä yhteistyön muoto.

”Professorit ovat työmme sanansaattajia. Suomen Akatemia on varsinkin perustutkimuksen osalta linkki maailmalle päin. Yhteinen tehtävämme on houkutella myös kansainvälisiä resursseja Suomeen”, Haarla visioi.

Konstailematonta brändityötä

Vastikään julkaistu Suomen brändityöryhmän raportti herätti Haarlan mielenkiinnon, sillä työryhmän ajatukset osuvat hyvin yhteen Tekniikan Akatemian mission ja Suomi-kuvan kanssa. Hänestä raportti oli konstailemattoman selkeä ja suomalainen. Suuria sisällöllisiä yllätyksiä se ei tarjonnut. Suomalaisen yhteiskunnan toimivuus, arkipäivän luovuus, ratkaisukeskeisyys ja puhdas luonto ovat suomalaisille tuttuja teemoja.

”Raportti oli koottu tuoreella tavalla: siinä oli hienosti tunnistettu tärkeitä kohderyhmiä ja annettu heille tehtäviä. Tekniikan Akatemian näkökulmasta kiinnostavin teema on ratkaisukeskeisyys, jonka osalta tunnistamme yhteisiä intressejä. Raportissa annettujen tehtävien jalkauttamista jäin miettimään: kuka varmistaa käytännön toteutuksen?” Haarla pohtii.

Nuorten sparrausta

Nuorten innostaminen tieteiden, erityisesti matematiikan, kemian, fysiikan ja biologian pariin on tulevaisuuden kannalta entistä tärkeämpää. Tekniikan Akatemia järjesti viime kesänä ensimmäistä kertaa 16–19-vuotiaille nuorille suunnatun kansainvälisen Millennium Youth Camp (MY Camp) -tiedeleirin yhdessä LUMA-keskuksen kanssa. Hakemuksia odotettiin muutamia satoja, mutta järjestäjien yllätykseksi tulijoita olikin lähes tuhat. Ensi kesän leirille hakemuksia tuli vielä enemmän, lähes 1500 sadasta eri maasta. Tiukan karsinnan jälkeen leirille valitaan 30 huippulahjakasta nuorta.

”MY Campin tavoitteena on lisätä nuorten kiinnostusta matemaattis-luonnontieteellisiin aineisiin ja samalla kasvattaa tietoisuutta alan työ- ja koulutusmahdollisuuksista Suomessa. Suomalaiset yritykset lähtivät innokkaasti mukaan nuorten leirin järjestelyihin.
Leirin jälkeen Tekniikan Akatemiaan tuli useita kysymyksiä englanninkielisistä opiskelumahdollisuuksista Suomessa.”

”Olemme kansainvälisesti kiinnostava maa, ja meiltä löytyy huippuosaamista. Leirin myötä nuoret, mukana olleet yritykset ja huipputieteentekijät löysivät toisensa. Jotkut leiriläiset kertoivat, että MY Campissä he tunsivat ensimmäistä kertaa kuuluvansa johonkin. Palaute kertoo siitä, että tällaiselle leirille on selvää tilausta. Se tuntuu olevan toimiva keino tukea lahjakkuutta”, Haarla toteaa.

Teksti: Liisa Tanninen

Aikaisemmat haastattelut ja uutiset