Perustutkimus antaa pohjan tutkimukselle ja korkeakoulutukselle

(23.8.2010)

Sami Pihlström  vierastaa perus- ja soveltavan tutkimuksen vastakkainasettelua. Helsingin yliopiston tutkijakollegiumin johtaja näkee, että kumpaakin tutkimusta tarvitaan ihmiskunnan hyvinvoinnin edistämiseksi. Hänestä tutkijayhteisön on oltava jatkuvassa vuorovaikutuksessa yhteiskunnan kanssa, mutta ilmiöitä pystytään selittämään vain hyvän perustutkimuksen avulla. Yliopistojen onnistumista ei pitäisi arvioida lyhyellä aikavälillä eikä elinkeinoelämän mittarein.

"Elinkeinoelämän suunnalta on aistittavissa paineita ohjata yliopistoja soveltavan tutkimuksen suuntaan. On kuitenkin selvää, että ilman perustutkimusta ei ole hyvää opetusta yliopistoissa eikä osaavia maistereita ja tohtoreita työelämään", Pihlström sanoo.

Tutkijakollegiumin yhtenä tärkeänä tehtävänä on tukea vapaan perustutkimuksen asemaa ja akateemista vapautta. Perustutkimuskin on arvojen ohjaamaa työtä, joka parhaimmillaan tuo hyvinvointia ihmisten elämään.

"Soveltava tutkimus ei onnistu ilman vahvaa perustutkimusta. Yliopistouudistus on niin tuore asia, ettei vielä nähdä selkeästi miten tutkimus tulee Suomessa muuttumaan. Kovin moni yritys ei lähde perushumanistista tutkimusta rahoittamaan. Tärkeää on, että valtio kantaa vastuun perusrahoituksesta."

Monitieteisyys korostuu

Tutkijakollegium on Helsingin yliopiston itsenäinen yksikkö, jonka perustehtävänä on tehdä ja edistää korkeatasoista tutkimusta humanistis-yhteiskuntatieteellisillä aloilla. Tieteiden välinen yhteistyö on keskeisessä asemassa. Nykyisin kollegiumissa on yli viisikymmentä tutkijaa, lähes puolet tulee ulkomailta yhdestätoista eri maasta.

"Suomalaisen tutkimuksen tason näen positiivisena ja olemme myös ulkomaisten kollegojen mielestä houkutteleva kohdemaa. Pystymme tarjoamaan laadukkaan tutkimusympäristön, joka kestää kansainvälisen vertailun."

Tutkijakollegiumin  toiminta perustuu tutkijoiden vaihtuvuuteen, yleensä tutkijat viipyvät pestissään 1-3 vuotta.

"Olemme kasvaneet parinkymmenen ihmisen laitoksesta 70 ihmisen yhteisöksi ja se on aika sopiva koko", Pihlström pohtii.

Rahoittajan hyvä muistaa perustehtävä

Kollegiumin rahoitus tulee pääosin Helsingin yliopistolta, muita rahoittajia ovat Suomen Akatemian tutkimusprojektit, Koneen säätiö ja Jane ja Aatos Erkon säätiö sekä Helsingin Sanomain säätiö. Yliopistojen rahoituskanavien laventuminen ei huolestuta Pihlströmiä niin kauan kuin valtio kantaa perusvastuun yliopistojen toimintaedellytyksistä.

"Tieteellisen tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tuloksia, jotka ovat ihmiskunnan yhteisiä. Rahoittajan, on se valtio tai yksityinen taho, tule aina muistaa yliopistojen perustehtävä."

Tutkijoiden kansainvälistä liikkuvuutta Pihlström haluaa rohkaista, mutta varoittaa samalla tekemästä siitä itseisarvoa.

"Erilaisia tutkimusympäristöjä on hyvä nähdä ja luoda kansainvälisiä verkostoja. Myös konferensseissa  liikkumalla ja julkaisutyöhön keskittymällä voi menestyä, mutta ei tutkijasta automaattisesti tule ulkomailla työssään parempaa.

Akatemia voi nostaa valtavirrasta poikkeavia tutkimuksia

Kollegiumin johtajana Pihlström on korostanut ajatusta siitä, että kollegium ei ole erillinen saareke vaan se tekee läheistä yhteistyötä eri Helsingin yliopiston eri tiedekuntien kanssa. Tiedemaailman muutokset näkyvät väistämättä myös kollegiumissa.

"Viime aikoina käyty keskustelu perus-ja soveltavasta tutkimuksesta ei ole meille kovin akuutti asia, mutta toki yliopistojen linjaukset näkyvät yhteiskunnassa ja meidän toimintaympäristössämme. Uskon, että kollegium voi vaikuttaa myönteisesti humanististen tieteiden kenttään ja tuoda oman näkökulmansa arvokeskusteluun."

Suomen Akatemian ja tutkijakollegiumin roolit Pihlström näkee läheisinä. Kummankin tehtävänä on laadukkaan perustutkimuksen tukeminen ja edistäminen.

"Yliopistojen laitoksia ja tiedekuntia vaaditaan profiloitumaan. Jotta monimuotoisuus ei häviäisi, tarvitaan tutkimusrahoitusta suuntautumaan tiedekuntien strategioista syrjään jääville asioille. Valtavirran ulkopuoliset tutkimuskohteet voivat osoittautua keskeisiksi yhteiskunnan kannalta."

Teksti: Liisa Tanninen
Kuva: Wilma Hurskainen

Aiemmat haastattelut ja uutiset