FIMECCin tavoite: Metalli- ja koneenrakennusalan tutkimus maailman kärkeen
(27.05.2009)
”Jos Suomessa aiotaan tehdä tulevaisuudessakin töitä metallien jalostuksen ja koneenrakennuksen parissa, on välttämätöntä nostaa jalostusarvoa. Siinä tarvitaan tutkimusta, sillä sovelluksia on usein vaikea tai jopa mahdoton nähdä ilman kunnollista pohjatyötä ja perustutkimusta”, tähdentää FIMECC Oy:n toimitusjohtaja Harri Kulmala.
FIMECC – Finnish Metals and Engineering Competence Cluster – on metallituotteet ja koneenrakennus -alan strategisen huippuosaamisen keskittymä, yksi kuudesta Suomeen perustetusta SHOKista.
Kulmala kertoo, että tutkimuksella on ollut vanhastaankin vahva asema materiaalitieteissä ja sen myötä metallialalla, mutta hyvin soveltavana pidetyssä koneenrakennuksessa on toisin: varsinkaan perustutkimusta ei ole tehty riittävästi.
Alan perustutkimusrahoitus on jo kasvanut Suomen Akatemian tammikuussa 2009 avaaman konetekniikan haun ansiosta. Lisäksi joihinkin tutkijakouluihin on perustettu lisäpaikkoja, joilla on yhteys FIMECC-tutkimukseen.
”SHOK-status on metalli- ja koneenrakennusalalle merkittävä tunnustus. Uskon konetekniikankin tutkijoiden lähtevän mukaan, kun alalle kanavoidaan rahoitusta”, Harri Kulmala sanoo. ”Odotamme, että tunnustettu asema ja toivottavasti jatkossa lisääntyvä julkinen tutkimusrahoitus aktivoivat myös yrityksiä, jotka ovat tähän mennessä panostaneet tutkimukseen ja tuotekehitykseen liian vähän”.
FIMECCin tavoitteena on nostaa metallien jalostuksen ja koneenrakennuksen tutkimuspanostukset yli 50 miljoonaan euroon vuodessa.
Huhtikuussa 2008 toimintansa aloittaneessa yhtiössä on osakkaina 16 yritystä, 10 yliopistoa, kaksi ammattikorkeakoulua sekä VTT ja Fima ry.
Tutkimus keskitetään lupaavimmille alueille
FIMECC keskittyy viiteen tutkimusteemaan: Liiketoiminnallisia teemoja ovat palveluliiketoiminta, käyttäjäkokemus ja globaalit verkostot – kaikki tutkimuksellisesti melko uusia, mutta lupaavia alueita. Teknologiasta lähteviä teemoja ovat älykkäät ratkaisut ja läpimurtomateriaalit, joissa suomalaiset yritykset ja tutkimuslaitokset ovat jo nyt globaalisti hyvissä asemissa.
”Metalli- ja koneenrakennusalan suomalainen tutkimus maailman kärkeen ja jokaiselle teema-alueelle tieteellisesti Suomen Akatemian huippuyksikköjen tasolle yltävä ryhmä”, kuvailee Kulmala FIMECCin tieteellisiä tavoitteita.
Kevään 2009 aikana huippuosaamisen keskittymä on käynnistänyt viisi yritysten ja tutkimusorganisaatioiden yhdessä valmistelemaa tutkimusohjelmaa: Innovation and networks, Light and efficient solutions (LIGHT), Energy & lifecycle efficient processes (ELEMET), Energy & lifecycle efficient machines (EFFIMA) ja Demanding applications (DEMAPP).
Huippututkimukseen kuuluu oleellisena osana kansainvälinen tutkimusyhteistyö, jossa Harri Kulmala näkee kolme keskeistä suuntaa:
Yhdysvalloissa kiinnostavat sekä itärannikon perinteiset kone- ja metalliteollisuuden tutkimuskeskukset että länsirannikon innovaatiokeskukset. EU:ssa katseet suunnataan ainakin aluksi Saksaan ja Italiaan, koneenrakennuksen vahvoihin maihin. Kolmas suunta on Aasia ja erityisesti Kiina, jossa houkuttavat varsinkin ”valtavan korkeatasoinen perusosaaminen, matemaattinen osaaminen, lahjakkaat tutkijat, nousevat yliopistot ja korkea työmoraali”.
Yhteistyökykyisille tutkijoille on kysyntää
FIMECCiä luotsaava Kulmala lupaa tutkijoille älyllistä haastetta ja työskentely-ympäristön, jossa he voivat hyödyntää yritysten todellisuutta ja nähdä oman työnsä yhteyden reaalimaailmaan.
Tieteellisiä menetelmiä ja tieteellistä päättelyä vaativia tutkimusalueita riittää, esimerkkeinä laskennalliset kysymykset, konstruktiot ja materiaalit ja niiden liittymä toisiinsa sekä ihmisten käyttäytyminen ja verkostot.
”Voi olla, ettei monikaan yritys pysty yksinään palkkaamaan tutkijaa perustutkimustyyppiseen pitkän aikajänteen tutkimukseen, mutta kymmenen yritystä yhdessä voi pystyä”, Harri Kulmala muistuttaa.
Hän toivookin, että tutkijat olisivat nyt korvana sille, millaiset asiat ovat yritysmaailmassa pinnalla ja pyrkisivät isoilla kokoonpanoilla ja avoimesti tuomaan niihin ratkaisuehdotuksia.
”Kun löytyy tutkija, joka pystyy kuuntelemaan yrityksiä ja tekemään hyvää yhteistyötä erilaisten tahojen kanssa, niin me kyllä pystymme järjestämään työhön pitkäaikaistakin rahoitusta.”
Teksti: Paula Böhling
Kuvat: Kari Likonen
Lisätietoja