Kansleri Pekka Puska aikoo puolustaa kriittistä tutkimusta

(23.9.2010)

Turun yliopiston kanslerina elokuussa aloittanut Pekka Puska korostaa tieteellisen tutkimuksen ja korkean asiantuntemuksen merkitystä Suomen tulevaisuudelle. Kanslerin tehtävästä tekee Puskan mielestä erityisen mielenkiintoisen yliopistojen uusi tilanne. 

"Yliopistojen muutos on merkittävä ja syvällinen. Kukaan ei vielä tiedä millaiseksi yliopistot muotoutuvat. Valtiolla on omat tavoitteensa, jotka liittyvät erityisesti elinkeinoelämän palvelemiseen. Ne ovat hyviä sinänsä, mutta yliopistojen tulee viime kädessä palvella koko yhteiskuntaa ja tuottaa puolueetonta, kriittistä tutkimusta. Niitä ei saa valjastaa palvelemaan lyhytnäköisiä tavoitteita. Tätä haluan pitää esillä."

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen pääjohtaja Puska, 64, uskalsi suostua tehtävään pienen empimisen jälkeen. Turun yliopiston edustajat saivat hänet vakuuttumaan, että uusimuotoisessa yliopistossa kanslerin toimenkuva on yksilöllisesti muokattavissa. Hän halusi myös varmistaa, ettei sosiaali- ja terveysministeriöllä ole mitään nimitystä vastaan.

"Pyyntö oli suuri kunnia. Jatkan päävirassani, mutta jätän pois joitakin luottamustoimia. Aika näyttää, kuinka paljon kanslerin toimi minua työllistää. "

Puska uskoo, että kaksoisrooli tulee olemaan hedelmällinen.

"Meillähän on Suomessa äärimmäisen paljon yhteistyötä sektorilaitosten ja yliopistojen välillä. Ne ovat suomalainen vahvuus, jotka pelaavat yhteen ja ovat samassa veneessä. Niiden työnjako on tärkeä kysymys. Yliopistoilla on tutkimus ja koulutus, sektorilaitoksilla tutkimus ja asiantuntijapalvelut. On tärkeää, että ne tässä muuttuvassa tilanteessa palvelevat Suomea mahdollisimman hyvin kokonaisuutena ja ovat monipuolisessa vuorovaikutuksessa yhteiskunnan kanssa."

Tehtävänkuva alkaa muotoutua

Pekka Puskan toimikausi kanslerina on kolmivuotinen. Tehtävänkuva on pikku hiljaa muotoutumassa. Hän osallistuu Turun yliopistoon perustettavan neuvottelukunnan käynnistämiseen ja tulee toimimaan sen puheenjohtajana. Jäsenistö tulee koostumaan lounaissuomalaisista ja valtakunnallisista arvovaltaisista vaikuttajista.

"Informaation pitää kulkea molempiin suuntiin. Saamme arvokasta tietoa yhteiskunnan toimijoilta yliopistoon ja yliopisto pääsee kertomaan omista asioistaan muille."

Lisäksi Puska on lupautunut eettisen toimikunnan puheenjohtajaksi. Muista tehtävistä vielä keskustellaan. Muodollisiin tehtäviin kuuluvat muun muassa dosentin arvon myöntäminen ja promootioista päättäminen.

"Kansleri roolina on olla taustalla oleva eminenssi, joka tuo yliopistoon vakautta ja perinteitä. Minusta tehtävä on hyvin tärkeä yliopiston jokapäiväisen arjen pyörittämisen taustalla. Aikaisempien kanslereiden nimilista on vaikuttava Danielsson-Kalmarista alkaen."

Kierros campusalueella vakuutti

Vaasasta kotoisin oleva Pekka Puska kertoo valinneensa aikoinaan Turun yliopiston, koska se oli lähimpänä kotia. Lääketieteellisen hän meni, koska niin oli tapana, jos ylioppilaskirjoitukset menivät hyvin.

"Siihen aikaan ei ollut kauheasti suunnittelua. Olin aina ollut kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista, joten päätin sitten ryhtyä lukemaan myös valtiotieteitä, aluksi kesäyliopistossa. No, kansanterveyteenhän yhdistelmä luonnollisesti johti", Pohjois-Karjala-projektista koko kansalle tutuksi tullut Puska naurahtaa.

Hän valmistui Turusta sekä valtiotieteiden maisteriksi että lääketieteen lisensiaatiksi ja tohtoroitui Kuopion korkeakoulussa lääketieteestä vuonna 1974.
Muistot Turun yliopistosta opiskelijavuosilta liittyvät vahvasti vilkkaaseen yliopistopolitiikkaan. Puska toimi ylioppilaskunnan puheenjohtajana 1968-1969 ja myöhemmin Suomen ylioppilaskuntien liiton puheenjohtajana, ja painiskeli korkeakoulujen hallintouudistuksen ja opintososiaalisten kysymysten parissa.

"Opiskelijoita oli Turun yliopistossa silloin noin 5 000. Nyt heitä on 21 000 eli kasvu on ollut mittavaa. Turun yliopistosta on tullut laaja-alainen kokonaisuus ja fyysiset puitteetkin ovat muuttuneet valtavasti", campus-alueeseen rehtori Keijo Virtasen opastuksella tutustunut Puska toteaa.

"Havaitsin samaa hienoa akateemista tuntua kuin Stanfordissa, missä olen toiminut vierailevana tutkijana. Kaikki Suomen suuret yliopistot ovat vahvoja, mutta Turun yliopistolla on voimavaraan myös hieno, kunniakas historia. Se on maailman ensimmäinen suomenkielinen yliopisto, joka syntyi 22 000 suomalaisen lahjoittamana. Se on vapaan kansan lahja vapaalle tieteelle, kuten päärakennuksen seinässä kerrotaan."

Teksti:Ulla Willberg
Kuva: Pekka Pajuvirta

Aikaisemmat haastattelut ja uutiset