Tutkimuksen ja opetuksen yhteyttä tiivistettävä taideyliopistoissa

22.4.2009

Taideyliopistoissa koulutettavien tohtoreiden määrän tarve olisi pikaisesti arvioitava ja suhteutettava se tohtoreiden todelliseen tarpeeseen. Suomalaisissa taidealojen yliopistoissa on niin ikään tarvetta tiivistää tutkimuksen ja opetuksen yhteyttä. Monilla aloilla suomalaiset ovat olleet taiteen tutkimuksen edelläkävijöitä.

Näin todetaan suomalaista taidealojen tutkimusta arvioineen kansainvälisen asiantuntijapaneelin raportissa. Suomen Akatemian teettämä tutkimuksen arviointi julkistettiin tänään. Taidealojen tutkimuksen arvioinnin kohteena oli tutkimus ja tutkijankoulutus kaikissa neljässä taidealan yliopistossa ja Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnassa vuosina 2003-2007. 

Paneeli kiinnittää arvioinnissa huomiota suomalaiseen tutkijankoulutukseen. Tutkijakoulujärjestelmää paneeli pitää hyvänä. Vakavana rakenteellisena ja käytännöllisenä ongelmana paneeli pitää kuitenkin sitä, että yhdellä väitöskirjan ohjaajalla on kansainvälisesti vertaillen iso opiskelijajoukko ohjattavanaan. Tämän uskotaan vaikuttavan myös väitöskirjojen laatuun.  Myös nuorten tutkijoiden urapolkujen kehittämiseen olisi kiinnitettävä huomiota niin, että tutkijoiden työ olisi palkitsevaa niin tutkimusorganisaation, sen opiskelijoiden kuin nuoren tutkijan itsensäkin kannalta.  Alan kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä pitäisi asiantuntijoiden mukaan lisätä sekä tutkijankoulutuksessa että tutkimuksessa yleensä.

Paneeli kehottaa suomalaisia taidealojen yliopistoja kehittämään tutkimusstrategioitaan. Erityisesti pitäisi arvioida taiteellisten tohtorintutkintojen ja taiteen tutkimuksen merkitystä suhteessa yhteiskuntaan ja taiteen käytännön tekemiseen. Paneeli korostaa yleisenä huomiona, että taiteilla ja muotoilulla on huomattava merkitys innovaatioiden kehittämisessä. Taiteen tekemisen kanssa vuorovaikutteisen tutkimuksen merkitys uudenlaisen tiedon tuottajana yhteiskunnassa on haaste ja se mahdollistaa uudenlaisia tiedon tuottamisen tapoja, arvioinnissa todetaan.

Arviointipaneelin puheenjohtajana toimi professorina Richard Buchanan (USA) ja jäseninä varapuheenjohtaja, professori emerita Riitta Nikula (Suomi), professori Sven Ahlbäck (Ruotsi), professori Omar Calabrese (Italia) ja professori Claudia Jeschke (Itävalta).

Arviointiraportti on julkaistu englanniksi Suomen Akatemian julkaisusarjassa ja se on luettavissa pdf-muodossa internetissä osoitteessa www.aka.fi/julkaisut > julkaisusarja. Raportin voi myös tilata Suomen Akatemian viestinnästä sähköpostitse osoitteella viestinta@aka.fi.

Lisätietoja:
Tiedeasiantuntija Tiina Forsman, Suomen Akatemia, p. (09) 7748 8443, tiina.forsman(at)aka.fi

Suomen Akatemia
Riitta Tirronen
tiedottaja
p. (09) 7748 8369, 040 828 1724
riitta.tirronen(at)aka.fi