Perusluonnontiede tarvitsee ERA-NET-rahaa

27.05.2008

Kemian alan eurooppalaisessa ERA-NET:issa, ERA-Chemistryssä, mietitään, voisiko eurooppalaista kemian tutkimuksen rahoitusta hakea jatkossa koska tahansa vapaalla tutkimusteemalla ilman virallisia hakuaikoja.

”Kyseinen pohdinta on hyvin harvinaista ERA-NETeissa. Ajatus on minusta hyvin mielenkiintoinen, vaikka toteutuksessa voikin tulla ongelmia”, kertoo tiedeasiantuntija Sanna Carlsson luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen yksiköstä Suomen Akatemiassa.

Mukana 12 maata

ERA-Chemistry on järjestänyt vuodesta 2004 lähtien kaksi suunnattua hakua tietylle tutkimusteemalle. Suomen Akatemia oli mukana ensimmäisessä haussa.

Ensimmäisen haun tulos jäi suomalaisittain laihaksi, sillä yhtään suomalaistutkijaa ei päässyt mukaan hankkeisiin.  ”Näytti siltä, että hakuun ei ehditty reagoida. Toisaalta suomalaiset kemian alan tutkijat tekevät koko ajan yhteistyötä eurooppalaisten tutkijoiden kanssa ilman erillistä rahoitusta.”

ERA-Chemistry-hankkeeseen on liittynyt 14 tutkimusrahoittajaa 12 eri Euroopan maasta. Myös erilaisia konferensseja ja tapaamisia on järjestetty.  ”Uudentyyppisiä Flash-konferensseja järjestetään hyvinkin nopealla aikataululla jostain ajankohtaisesta tarkoin rajatusta teemasta”, Carlsson kertoo.

Suomi ei osallistu seuraavaan hakuun

”Tällä hetkellä pohditaan tulevaisuutta, sillä ERA-Chemistry päättyy vuoden lopulla. Jo nyt on päätetty, että ERA-Chemistry jatkaa rahoittajaorganisaatioiden välistä olennaista yhteistyötä ilman EU-rahoitusta”, Calsson toteaa.  Akatemia päättää omasta puolestaan kevään aikana, osallistuuko Suomi ensi vuonna toteutettavaan avoimeen, vapaan tutkimusteeman hakuun.

Juuri nyt ERA-Chemistry elää hiljaisempaa vaihetta suomalaisesta rahoittajanäkökulmasta. ”Suomi ei osallistu tämän kevään hakuun, sillä Akatemian Luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunnalla ei ollut mahdollisuuksia myöntää sille rahaa. Kilpailu eri tieteenalojen välillä on kova.”

Suomen roolina ERA-Chemistryssä on ollut selvittää Itävallan ja Hollannin kanssa tutkimusrahoituksen esteitä Euroopassa sekä hakea rahoitukselle parhaita menettelytapoja. ”Läheskään kaikki eurooppalaiset tutkimusrahoittajat eivät pysty kanavoimaan tutkimusrahoitusta ulkomaille tai osallistumaan yhteisiin rahoituspotteihin.”

Rahoitusta pienellä byrokratialla

Åbo Akademin orgaanisen kemian professori Reko Leino on ollut Suomen edustajana ERA-Chemistryn tieteellisessä neuvonantajakomiteassa. Jokainen ERA-Chemistryyn osallistuva maa saa kyseiseen komiteaan oman edustajansa. ”ERA-Chemistry on sujunut erinomaisesti. Pidän hyvin tärkeänä sitä, että myös perusluonnontieteille, kuten kemialle, on luotu eurooppalaisia rahoitusmahdollisuuksia ja yhteistyöverkostoja”, hän toteaa.

Leinon mukaan kaikilla perusluonnontieteillä on huutava tarve erilaisista rahoitusmuodoista. Tätä aukkoa ERA-NETit ovat täyttäneet. ”Kemian alan tutkijat joutuvat valitettavan usein tänä päivänä naamioimaan perustutkimuksen nano- tai bio-kaapuun saadakseen kansallista tai kansainvälistä rahoitusta.”

ERA-Chemistryn kantavana ideana on ollut luoda malli, jossa pienet tutkimusryhmät voivat hakea rahoitusta mahdollisimman vähällä byrokratialla. ” Pidän valitettavana ratkaisuna, ettei Suomi lähde mukaan uuteen hakuun”, Leino kommentoi.

Teksti: Tiina Ruulio

Muita ajankohtaisia uutisia