Nano vakiinnutti asemansa Suomessa julkisten rahoittajien yhteistyöllä

09.11.2010

Suomalainen innovaatiojärjestelmä on onnistunut hyvin nanotutkimuksen tulosten siirtämisessä käytäntöön, vaikka yritykset varsinaisen nanosektorin ulkopuolella eivät ole vielä tunnistaneet nanotuotteiden mahdollisuuksia omalle toiminnalleen.

Gaia Consultingin tekemässä raportissa arvioitiin neljän eri nanoteknologiaan ja nanotieteisiin keskittyneen ohjelman vaikutuksia. Ohjelmat olivat Tekesin, Suomen Akatemian ja opetusministeriön rahoittamia ja hallinnoimia, ja niiden lähtökohtana oli, että eri ohjelmat täydentävät ja tukevat toisiaan ja että keskinäisen yhteistyön avulla vältetään päällekkäistä toimintaa.

Julkisten rahoittajien yhteistyö on aiemmin ollut useimmiten satunnaista ja perustunut henkilökohtaiseen aktiivisuuteen. Arvioijat ehdottavat, että nanosektorilla järjestettyä yhteistyötä järjestettäisiin eri rahoittajien ohjelmien välillä jatkossakin.

Arvioinnin mukaan nano-ohjelmat ovat mahdollistaneet poikkitieteellisten näkemysten kehittymisen sekä sellaisten tutkimusryhmien muodostumisen, joita ei olisi voitu muodostaa muilla rahoitusjärjestelyillä. Ohjelmat ja niiden välinen yhteistyö ovat jopa pitäneet suomalaisen nanosektorin hengissä, arviossa todetaan.

Suomen Akatemian FinNano-tutkimusohjelmaa arviointi pitää keskeisenä rahoituksen lähteenä suomalaiselle nanotieteen tutkimukselle. Ohjelmassa rahoitettiin useamman ryhmän muodostamia konsortioita, mikä edisti monitieteisen tutkimusyhteistyön ja laajempien tutkimussuunnitelmien toteutumista. Samanaikaisesti yksittäisten ryhmien saaman rahoituksen todettiin kuitenkin jääneen varsin pieneksi kun kokonaisvolyymi oli jaettava usean toimijan kesken.

Nanoteknologian mahdollisuuksia ei tunnisteta

Alan suurin ongelma on edelleen se, ettei riittävän moni yritys tunnista nanoteknologian mahdollisuuksia. Nano yleisenä käsitteenä ja ”nanoyritysten” omana asiana on menettämässä merkitystään, raportissa arvioidaan. Jatkossa nanotieteen ja -teknologian tulisi olla yksi menetelmä muiden joukossa, kun tutkijat ja yritykset etsivät vastauksia haasteisiinsa. Nanoteknologian avulla voidaan muun muassa valmistaa entistä pienempiä ja tehokkaampia elektroniikkalaitteita sekä kestävämpiä ja parempilaatuisia materiaaleja. Myös lääketieteen alalla odotetaan merkittäviä uusia sovelluksia.

Raportissa ehdotetaan, että jatkossa vahvempaa roolia suomalaisen nano-osaamisen vahvistamiseksi ja erityisesti käyttöönoton lisäämiseksi voisivat ottaa Strategisen huippuosaamisen keskittymät Shokit. Keskittymistä kaksi tai kolme voisivat ottaa – Tekesin ja Suomen Akatemian rahoituksen tuella – nanoteknologian tutkimuksen ja kehityksen osaksi toimintaansa.

Suomalainen nano-osaaminen on kansallisten ohjelmien avulla solminut kansainvälisiä suhteita ja saavuttanut kansainvälistä näkyvyyttä. Tätä kansainvälistä Nanotech Finland -brändiä kannattaa jatkossakin ylläpitää Tekesin, Suomen Akatemian ja OSKE-osaamiskeskusohjelman Nanoteknologian klusterin yhteistyöverkoston kautta, arvioijat ehdottavat.

Raportti pdf-muodossa osoitteessa
http://www.tekes.fi/u/Nano_arviointi.pdf