INCO-Net EECA lähentää länttä itään ja päinvastoin

(09.01.2009)

EU:n seitsemännen puiteohjelman INCO-Net EECA (International Cooperation Network for Eastern European and Central Asian Countries) voi tuoda jatkossa suomalaisillekin tutkijoille mielenkiintoisia mahdollisuuksia ryhtyä tutkimusyhteistyöhän Itä-Euroopan, Keski-Aasian tai Balkanin maiden tutkijoiden ja tutkimuslaitosten kanssa.

”Kun INTAS-rahoitus lopetettiin, huomattiin, että EU:lla ei enää ollut käytössään vastaavaa instrumenttia, jolla voitaisiin lähentää EU:n ja Itä-Euroopan tiedettä ja tutkimusta”, kertoo ohjelmapäällikkö Mikko Ylikangas Suomen Akatemiasta.

Oli aika siirtyä lähentymisessä seuraavalle tasolle ja niin syntyi INCO-Net EECA. ”Saksa painoi asiassa kovaa päälle, ja niin hanke rakennettiin Bonnin johdolla vuodenvaihteessa 2006–2007”, sanoo Ylikangas, joka tuli alun perin Akatemiaan Muuttuva Venäjä -tutkimusohjelman koordinaattoriksi. Hän myös vetää Akatemian Venäjä-tiimiä.

Yhteistyökuvio rakenteilla

Hankkeen aloituskokous pidettiin vuoden 2008 alussa Ateenassa. ”Monet EECA-maat eivät ole vielä valmiita suoriin tutkimusprojekteihin EU-maiden tutkijoiden kanssa. Siksi väliin tarvittiin INCO-Net -hanke”, Ylikangas sanoo. 

EU-maiden tieteen ja tutkimuksen rahoitusorganisaatiot tekevät jatkuvasti monenlaista yhteistyötä Itä-Euroopan, Balkanin ja Keski-Aasian suuntaan. ”EECAn eräs tarkoitus on tuottaa, koota ja välittää tietoa aktiivisesti tutkijoille, rahoitusorganisaatioille ja päätöksenteolle.”

Toinen INCO-Net EECA -hankkeen tehtävä on tietoisuuden tason nostaminen.” Itä-Euroopan tai Keski-Aasian maiden tutkijat eivät tiedä riittävän hyvin, mitä esimerkiksi seitsemäs puiteohjelma heille tarjoaa. Ja päinvastoin: EU-maiden tutkijat eivät tunne kyseisiä maita kovin hyvin.
Hankkeessa pyritäänkin kahdensuuntaiseen liikenteeseen ja dialogiin.”

Keski-Aasia haluaa panostaa tieteeseen

Suomen Akatemialle läheisin yhteistyökumppani Itä-Euroopan maista on Venäjä. ”Meillä on vuosittain yhteishakuja venäläisten tutkimusrahoittajien kanssa. Esimerkiksi vuoden 2009 alussa avaamme yhteishaun Venäjän humanistisen tiederahaston kanssa historiantutkimuksessa teemalla Suomen ja Venäjän yhteinen historia 1809–2009. Suomi haluttiinkin mukaan neljän vuoden mittaiseen INCO-Net EECAan aktiivisen Venäjä-yhteistyöhön liittyvän osaamisen takia.”

”Olemme mukana INCO-Net EECAn kolmannessa työpaketissa. Siinä ratkotaan tutkijoiden liikkuvuuteen liittyviä ongelmia. Olemme järjestämässä ensi vuonna venäläisten partnereiden kanssa aiheeseen liittyvää työpajaa.”

Suomen partnerina kolmannessa työpaketissa on moskovalainen Higher School of Economics.

Ei yksin rahasta

Tutkijoiden liikkuvuuden ongelmat voivat olla hyvin konkreettisia liittyen vaikkapa erittäin kalliisiin lentolippuihin Venäjällä tai viisumikäytäntöihin. INCO-Net EECA ei ole kehitysapua tai tapoihin pakottamista.

”Kyse on mahdollisuuksien luomisesta ja rajojen avaamiseesta avoimella ja reiluilla periaatteilla. Usein kyse ei ole edes rahasta, vaan yksinkertaisesti hyväksi koettujen toimintatapojen ja tiedon levittämisestä ja rahoittajien verkostoitumisesta. Esimerkiksi Keski-Aasia halua selvästi panostaa tieteeseen, ja siihen tarvitaan yhteistyötä.”

ERA-NET RUS käynnistyy

INCO-Net EECA syöttää tietoa vuoden 2009 alusta käynnistyvälle ERA-NET RUS-projektille, johon Akatemiakin osallistuu. ”Näen INCO-Net EECAn runsaudensarvena, joka syöttää mukana olevien maiden tieteeseen, tutkimukseen ja tutkimusrahoitukseen liittyvää tietoa mahdollisimman moneen suuntaan.”

Ylikangas uskoo, että nimenomaan Suomen sekä tiede- ja tutkimusyhteistyö kasvaa seuraavan 5–10 vuoden aikana. ”Jo nyt suomalaisen tutkijoiden kiinnostus Ukrainaa kohtaan on lisääntynyt.  Kun Neuvostoliitto hajosi, monet entiset neuvostasavaltojen tutkijat muuttivat länteen. Esimerkiksi suomalaisten tutkijoiden kontaktit Kiovan teknilliseen yliopistoon pääsivät katkeamaan.”

Teksti: Tiina Ruulio

Muita ajankohtaisia uutisia