ERASysBio valmistelee uutta tutkimushakua:
Suurten harppausten systeemibiologia kiinnostaa suomalaistutkijoita
11.08.2008
Biotieteitä, matematiikkaa, kemiaa, fysiikkaa, tilastotiedettä ja tietotekniikkaa yhdistävältä systeemibiologialta odotetaan paljon esimerkiksi erilaisten sairauksien taustalla olevien geneettisten muutosten selvittämisessä. Eurooppalainen ERASysBio-verkosto, Suomen Akatemia mukaan lukien, odottaa uuden tutkimushaun avaamista todennäköisesti jo syksyllä.
ERASysBion ensimmäinen suomalainen ohjelmapäällikkö Sirpa Nuotio Suomen Akatemiassa kertoo, että ERASysBio lähti varsinaisesti liikkeelle vuonna 2005 ensimmäisellä pilottihaulla, SysMO:lla, jossa tutkittiin mikro-organismeja. Tätä ennen eurooppalaiset tutkijat ja rahoittajat olivat jo tunnustelleet maaperää systeemibiologian yhteistyölle parisen vuotta. Suomi ei lähtenyt mukaan kuuden Euroopan maan yhteiseen pilottiin, vaikka Suomen Akatemialla oli meneillään oma laaja systeemibiologian ja bioinformatiikan SYSBIO-tutkimusohjelmansa.
Viime vuonna loppuneessa SYSBIO-ohjelmassa oli mukana 21 tutkimusprojektia ja 54 tutkimusryhmää. Suomen Akatemia rahoitti ohjelmaa 9 miljoonalla eurolla ja Tekes 1,7 miljoonalla eurolla.
SYSBIOon osallistui hyvin paljon ulkomaisia tutkijoita.
”Lokakuussa on tarkoitus arvioida, miten hyvin ohjelma saavutti tavoitteensa”, toteaa vuoden alusta aloittanut SYSBIOn ja ERASysBion uusi ohjelmapäällikkö Merja Kärkkäinen.
Uusi lähestymistapa
Koska systeemibiologia on varsin uusi tieteenala, tuottaa se koko ajan uusia ideoita, työkaluja ja tietoa. ”Systeemibiologiassa on kyse ennen kaikkea uudesta lähestymistavasta. Se yhdistää eri tieteenaloja biologisten prosessien ymmärtämiseksi”, Sirpa Nuotio jatkaa.
Systeemibiologian ominta tutkimuskohdetta ovat geenien, proteiinien ja erilaisten aineenvaihduntatuotteiden monimutkaiset säätelymekanismit. Avainasemassa on eri lähteistä tulevien tietojen kerääminen, käsittely, standardointi, jakaminen ja analysointi. Myös eettisiä kysymyksiä on nostettu tutkimusteemoiksi.
”Kyse on usein eri puolilla maailmaa tehtävistä laajoista tutkimushankkeista ja isoista koesarjoista. ERASysBion eräs tavoite onkin miettiä, miten valtavia tietomassoja voidaan hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti Euroopan mittakaavassa”, Nuotio sanoo.
16 partneria ja 13 maata
”Vaikka emme lähteneetkään mukaan ensimmäiseen hakuun, niin olemme olleet mukana tiederahoittajien välisessä yhteistyössä”, toteaa Merja Kärkkäinen. Suomen roolina on ollut mm. selvittää alan tutkimuksen nykytilaa Euroopassa.
ERASysBiossa on mukana 16 partneria 13 eri Euroopan maasta. Tällä hetkellä verkostossa suunnitellaan uuden haun avaamista syksyllä 2008. ”Toivon, että Suomi lähtee tällä kertaa mukaan. Koska oma SYSBIO-ohjelmamme loppui, tarvitaan alalle uutta rahoitusta.”
Professori ja Turun biotekniikan keskuksen johtaja Riitta Lahesmaa johti SYSBIO:ssa konsortiota, johon kuului kolme tutkimusryhmää. ”Oma tutkimusryhmäni tutki valkosolujen erikoistumista sekä allergian ja astman syntymekanismeja”, kertoo Lahesmaa.
Hän uskoo, että varsin moni SYSBIOssa mukana ollut tutkimusryhmä olisi kiinnostunut ERASysBion tarjoamasta rahoituksesta. ”Olemme esimerkiksi täällä Turun biotekniikan keskuksessa hyvin innostuneita systeemibiologian tarjoamista lähestymistavoista. Se tuo uusia mahdollisuuksia tutkijoiden väliseen yhteistyöhön Euroopassakin.”
Lahesmaan oma tutkimusryhmä sai jatkorahoitusta valkosolujen systeemibiologiseen tutkimukseen EU:n tutkimuksen seitsemännestä puiteohjelmasta viime huhtikuussa.
Huikeita näkymiä
Systeemibiologin ydin eli poikkitieteellisyys onnistui Lahesmaan mukaan hyvin Akatemian SYSBIOssa, kuten myös kansanvälinen yhteistyö. ”Eri tieteenalojen tiivis yhteistyö ei ole aina kovin helppoa, vaikka tulokset ovatkin useimmiten hyvin mielenkiintoisia. Eri alojen asiantuntijat vaativat tietyn oppimisajan ennen kuin oppivat ymmärtämään toistensa kieltä.”
Jo tästäkin syystä systeemibiologinen tutkimus on hyvin haastavaa. ”On hyvä, kun tieteen rahoittajat kannustavat tutkijoita ryhtymään poikkitieteelliseen tutkimukseen, joka vaatii ylimääräistä ponnistelua.”
Lahesmaa ja turkulaiset tutkimusryhmät kiinnostuivat systeemibiologisesta lähestymistavasta heti 2000-luvun alussa, jolloin koko termi ja tieteenala ylipäätään lanseerattiin maailmalla. ”Systeemibiologian näkymät ovat huikeat, kun esimerkiksi solujen erikoistumista pystytään mittamaan kokonaisvaltaisesti. Systeemibiologiassa tulokset ohjaavat tutkijat uusiin ennalta arvaamattomiin hypoteeseihin, joiden pohjalta asioita lähdetään tutkimaan tarkemmin.”
Lahesmaa käyttää systeemibiologian lähestymistapoja myös kantasolututkimuksessa, joka on hänen toinen tutkimusalueensa.
Teksti: Tiina Ruulio
Lisätietoja:
www.erasysbio.net
Verkkosivuilta löytyy myös systeemibiologian tulevaisuudennäkymiä ja tarpeita luotaava strategiapaperi ”Systems Biology in the European Research Area”
ERA-NETeista
Muita ajankohtaisia uutisia