ERA-SAGE -kumppanit löysivät toisensa – tutkimusrahaa myös Suomeen

17.10.2008

Genomiikan eettisiin ja yhteiskunnallisiin näkökulmiin keskittynyt eurooppalainen ERA-SAGE-projekti on poikinut uudenlaista rahoitusyhteistyötä. ”Suunnittelemme hakua ensi vuoden alkupuolelle”, kertoo ohjelmapäällikkö Mika Tirronen Suomen Akatemiasta.

Alkuperäiseen, viime vuoden lopulla päättyneeseen ERA-SAGEen osallistui 11 rahoittajaorganisaatioita 9 eri maasta. Hanke käynnistyi vuonna 2005. ”ERA-SAGE oli hankala ERA-NET alusta pitäen. Aihemäärittely oli hyvin haastavaa ja koordinaattori sekä yksi partneri vetäytyivät pois hankkeesta kesällä 2007.”

Suurin osa partnereista ei kuitenkaan halunnut antaa periksi, vaan jatkoivat keskenään projektia kesällä 2007 ilman EU-rahaa uuden pohjapaperin perusteella. ”Myös uutta EU-rahoitusta haettiin, mutta sitä emme saaneet.”

Tämänkin jälkeen Saksa (Ministry of Education and Research), Itävalta (Ministry of Education, Science and Culture) ja Suomen Akatemia päättivät jakaa yhteistyötä. Päätös jatkamisesta tehtiin keväällä 2008.
 
Kokemusta bio- ja neuroetiikan tutkimuksesta

”Uskon, että saamme Suomestakin uuteen hakuun hyviä tutkimusryhmiä, vaikkei alan tutkimus olekaan meillä kovin leveällä pohjalla.”

Uusi haku sivuaa soveltavan etiikan osalta bio- tai neuroetiikan tutkimusta. ”Näistä meillä onkin jo kokemusta mm. Life 2000-ohjelmasta, jossa oli mukana kaksi bioetiikan hanketta. Parhaillaan Suomen Akatemia rahoittaa yhdessä Kanadan ja Saksan kanssa neuroetiikan tutkimusta.”

Jälkimmäisessä kansainvälisessä hankerahoituksessa suomalaisten tutkijoiden teemana on ollut mm. mielensisältöjen mittaaminen neurotieteessä.

Vertailevaa näkökulmaa tarvitaan

Tirrosen mukaan kansainvälisestä tutkijayhteistyöstä on paljon hyötyä uudenlaiselle post-genomiikan tutkimukselle. ”Ensinnäkin mukaan tulee helposti vertailevaa näkökulmaa. Toiseksi syväluotaavaan tutkimukseen voidaan saada helposti toisesta maasta itseltä puuttuvaa asiantuntemusta.”

Puhtaasti kansainvälinen haku jo sinällään aktivoi tutkijat laajentamaan perspektiiviään. ”Tämä nähtiin selvästi neuroetiikan kansainvälisessä hankerahoituksessa.”

Vanhastakin ERA-SAGEsta jäi jäljelle jotain hyvää. ”Rahoittajaorganisaatiot oppivat tuntemaan toisensa, vaikka projekti ei saanutkaan aikaiseksi yhtään hakua.”

Kuka omistaa ihmisen geenit?

Ylipäätään samantyyppisten eurooppalaisten tutkimusrahoittajien kannattaa tehdä yhteistyötä, vaikka ilman EU-rahoitustakin. ”Silloin kun ERA-NET-partnerit ovat olleet hyvin erilaisia, on yhteisen tutkimusteeman ja yhteishaun synnyttäminen ollut melko hankalaa. Pidän silloin hyvinkin järkevänä muutaman partnerin rahoitusyhteistyötä.”

Suomalainen genomitutkimus etenee tällä hetkellä laajalla rintamalla. Siksi tutkimukseen liittyvät eettiset, filosofiset, juridiset ja taloudelliset kysymykset ovat hyvinkin ajankohtaisia – ja siksi Akatemiakin lähti mukaan uuteen eurooppalaiseen yhteistyöhön.

”Genomitutkimukseen on satsattu paljon rahaa. On kiinnostavaa pohtia, miten kyseinen raha on kanavoitunut, mitä tutkimukselta voidaan odottaa tai millaista tulosta geenialan yritykset tekevät.” Tällä kaikella tiedolla voi olla ratkaiseva merkitys Akatemiankin tutkimushakujen ja ohjelmien kannalta. Sama asiaa koskee Tirrosen mukaan laajemmin koko bioalaa.

Toinen vaativa teema koskee geenitutkimuksen liittyvien keksintöjen patentoinnin etiikkaa eli ”kuka omistaa ihmisen geenit” -tyyppistä etiikan pohdintaa.

Teksti: Tiina Ruulio

Lisätietoja:

ERA-NETit

http://www.erasage.org/

 
Muita ajankohtaisia uutisia