ERA-PG:ssä tutkitaan kasvien perimää

12.05.08 

Kasvigenomiikan eurooppalaisessa ERA-NET-hankkeessa, ERA-PG:ssä (Plant Genomics), mietitään tulevaisuutta. ”ERA-NET-hankkeiden ensimmäisen, vuoteen 2008 ulottuvan vaiheen tavoitteet on suurelta osin saavutettu. Nyt keskustellaan siitä, miten asiat järjestetään, kun ERA-NET päättyy”,  kertoo johtava tiedeasiantuntija Leila Häkkinen Suomen Akatemiasta.

Häkkinen vetää kaikkia ERA-NET-hankkeita koordinoivaa tiimiä Akatemiassa ja on Akatemian edustaja ERA-PG:n johtoryhmässä. ”Suomalaiset kasvigenomiikan tutkijat olivat hyvin aktiivisia siinä, että Suomen Akatemia lähti mukaan ERA-PG:n yhdeksi osallistujaksi ja hankkeiden rahoittajaksi vuonna 2004”, Häkkinen sanoo.

Ensimmäinen haku onnistui hyvin

Joskus tulevaisuudessa eurooppalaisen tutkija- ja rahoittajayhteistyön pitäisi olla niin automaattisesta, että erityisiä ERA-NET-hankkeita ei edes tarvita. Realistinen lähiajan tavoite voisi olla, että ERA-NET:it muuttuvat pysyväksi keinoksi tutkimusohjelmien kansainvälistämisessä.

”Suomi on ollut ERA-NETeissa aivan kärkimaa. Olimme harjoitelleet aiemmin tutkimusohjelmayhteistyötä kansallisella tasolla Tekesin kanssa, ja sama sujui hyvin myös eurooppalaisessa mittakaavassa.”

ERA-PG:n ensimmäinen, yhteensä 38 miljoonan euron haku oli vuonna 2006. Siihen osallistui kiitettävä määrä suomalaisia tutkijoita Toinen haku päättyi huhtikuun alussa tänä vuonna. Rahoituspäätökset saadaan valmiiksi kuluvan vuoden lopulla. ”Uskon, että toiseenkin hakuun osallistuu useita suomalaistutkijoita.”

Yhteistyölle on tarvetta

Tähän mennessä tutkijoiden kokemukset ERA-PG:stä ovat olleet positiivisia. Alalle on saatu uusia tutkijoiden yhteenliittymiä.

Kasvigenomiikan tutkimuksessa on ollut paljon tarvetta eurooppalaiselle yhteistyölle. ”Alan tutkimukselle halutaan samanlaista kriittistä massaa kuin mitä Yhdysvalloissa on saatu aikaan. Myös teollisuudella on vahva intressi kasvigenomiikan suuntaan.”

”Vaikka kasvigenomiikka ei tarkoitakaan samaa kuin kasvien geenimuuntelu, on aihe kuitenkin Euroopaasa hyvin herkkä – ja poliittinenkin. Kasvigenomiikassa myös tapahtuu uutta koko ajan.”

Lituruoho on kiitollinen
tutkimuskohde

Perinnöllisyystieteen professori Outi Savolainen Oulun yliopistossa tutkimusryhmineen on mukana vuonna 2007 alkaneessa ERA-PG-tutkimusohjelmassa. ”Meidän konsortiossamme on kahdeksan eri tutkimusryhmää kuudesta Euroopan maasta. Tutkimme ennen kaikkea sitä, miten luonnonvalinta on vaikuttanut kasvigenetiikan malliorgasmin, lituruohon, ja sen lähisukulaisten perimään.

Lituruoho, tuo pieni rikkaruoho, on kiitollinen tutkimuskohde kasvigenomiikalle. Se kun on ensimmäinen kasvi, jonka perimä on selvitetty kokonaan.”

Konsortion iso yhteinen kokous pidetään ensi kesänä. ”Ryhmämme on siinä mielessä poikkeuksellinen, että siinä on mukana molekyyli-, kehitys- ja evoluutiobiologeja sekä bioinformatiikan osaajia. Puolet tutkijoista on toisilleen hyviä tuttuja vanhastaan.
Savolaisen mukaan konsortiolla on erittäin hyvät mahdollisuudet tehdä isojakin tieteellisiä löytöjä.”

”Selvitämme juuri lituruohon sukulaisten perimää. Tämä läheisten kasvilajien evolutiivinen vertailu antaa mahdollisuuksia uusiin lähestymistapoihin.”

Teksti: Tiina Ruulio

Lisätietoja ERA-NETeista

Muita ajankohtaisia uutisia