ERA-AGE hakee uutta otetta ikääntymisen tutkimukseen

05.05.08 

ERA-AGE tuo yhteisyyttä pirstaloituneeseen ikääntymisen tutkimukseen muun muassa vuoden alussa aloitetulla FLARE-tutkimusohjelmalla.

”Eurooppalainen ERA-AGE-hanke on tuonut yhteen ikääntymisen tutkijoita eri tieteenaloilta sekä saanut tutkimuksen rahoittajat saman pöydän ääreen”, luettelee Tampereen yliopiston gerontologian professori Marja Jylhä ERA-AGEn saavutuksia. Jylhä on jäsenenä ERA-AGEn (European Research Area in Ageing Research) johtoryhmässä yhdessä Suomen Akatemian johtavan tiedeasiantuntijan Anna-Liisa Kauppilan kanssa. Hankkeen vetovastuu on Iso-Britannialla.

”Neljä vuotta kestänyt ERA-AGE on saavuttanut paljon sellaista, joka ei vielä näy konkreettisina tutkimustuloksina. Muun muassa 12 maasta tulevat tutkimusrahoittajat on saatu keskustelemaan erilaisissa foorumeissa siitä, mihin suuntaan eurooppalaista vanhenemistutkimusta pitäisi viedä. Myös ikäihmisiä edustavat järjestöt ovat osallistuneet keskusteluun”, Jylhä jatkaa.

FLARE rahoittaa ja verkottaa

ERA-NET-projekteihin kuuluvaan ERA-AGE-hankkeeseen liittyy vuoden alussa käynnistynyt kolmevuotinen FLARE-tutkimusohjelma, jossa on mukana myös kaksi suomalaistutkijaa: Kristiina Tiainen Jyväskylän yliopistosta ja Marko Kervinen Oulun yliopistosta. 

FLARE-tutkimusohjelmaan tuli 49 hakemusta 9 eri Euroopan maasta. Niistä 16 pääsi mukaan tähän tutkijatohtoriohjelmaan. ”FLAREssa on mukana nuoria, vastaväitelleitä tohtoreita, joista toivotaan tulevan johtavia ikääntymisen tutkijoita Eurooppaan. Ohjelma tarjoaa mahdollisuuden verkottua monia eri tieteenaloja edustavien eurooppalaisten tutkijoiden kanssa jo tutkijanuran alkuvaiheessa”, toteaa Kauppila.

Verkostoitumista hiotaan seuraavan kerran Ruotsissa kesäkuussa, jossa FLARE-tutkijat tapaavat viikon mittaisessa seminaarissa. Ikääntymisen tutkimuksen tutkimusrahoittajat tapaavat puolestaan myöhemmin syksyllä.

”ERA-AGEsta on puuttunut merkittäviä rahoittajia. Tavoitteena on, että Euroopassa voitaisiin rahoittaa laajoja monitieteisiä tutkimusohjelmia, joihin voi osallistua useita erilaisia rahoittajia eri kombinaatioissa”, Kauppila sanoo.

Kaksi teemaa ylitse muiden

”Useimmat vanhenemista tutkivat keskukset tai tutkijaryhmät Euroopassa ovat liian pieniä. Tutkimukselle ei saada lisää kriittistä pääomaa, jollei yhteistyöverkostoja synny”, Marja Jylhä korostaa.

Jylhästä ikääntymisen tutkimuksen pitää vielä ylittää hankalin mahdollinen tieteenalojen välinen raja, jotta Eurooppaan saadaan hyödyllistä ja vanhenemista järkevästi ymmärtävää tutkimusta. Kyseinen raja kulkee sosiaali- ja luonnontieteiden välillä.

”Tämä ei tarkoita, että kaiken vanhenemisen tutkimuksen pitäisi olla monitieteistä.  Kyse on eri tieteenalojen yhteistyöstä ja ymmärryksestä.”

Suomen Akatemian terveyden tutkimuksen toimikunnan puheenjohtaja, solubiologian professori Kalervo Väänänen Turun yliopistosta sanoo, että kaksi eri teemaa nousee ylitse muiden ikääntymisen tutkimuksessa.

”Toinen teemoista on vanha tuttu ikääntymisen biologia, jonka avulla opimme ymmärtämään paremmin, mitkä ikääntymiseen liittyvät sairaudet voidaan ehkäistä. Pidän tärkeänä tutkimusteema myös ikääntymiseen liittyviä yhteiskunnallisia muutoksia joiden ennakointiin tarvitaan kipeästi tutkittua tietoa.”

Teksti: Tiina Ruulio

Muita ajankohtaisia uutisia