Yliopistojen yhteistyötä on tiivistettävä

(25.09.12)

Marja Makarow aloitti työnsä Suomen Akatemian tutkimuksesta vastaavana ylijohtajana syyskuun alussa. Kokenut kansainvälinen tiedevaikuttaja pitää suomalaista tiedepolitiikkaa eurooppalaisesti korkeatasoisena ja Suomen Akatemian prosesseja mallikelpoisina. Suomalaisten yliopistojen tulevaisuus on Makarowin mukaan yhteistyön tiivistämisessä ja profiloitumisessa.

Yliopistot hakevat keskinäisen ja kansainvälisen yhteistyön malleja

Uuden yliopistolain myötä yliopistokenttä on murroksessa. Makarowin mukaan uudistuksen päämäärä eli synergisen ja laadukkaan yliopistojen verkoston kehittäminen maahamme on vasta alussa. Hän arvelee myös niukentuvien resurssien ajavan yliopistoja tiiviimpään yhteistyöhön.  

”Joidenkin eurooppalaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten alueelliset, jopa valtakunnanrajat ylittävät keskittymät ovat toimivia, sillä ne ovat syntyneet aidosta tutkimustarpeesta. Tällaisessa yhteistyössä tutkijat löytävät toisensa, yliopistot toimivat promottoreina, ja myös yksityinen sektori on mukana. Parasta kumppanuutta onkin sellainen yhteistyö, jossa kaikki voivat oppia kumppanilta jotain uutta.” Tällaista kansallisuusrajat ylittävää yhteistyötä tehdään Makarowin mukaan esimerkiksi ranskalaisten, saksalaisten ja sveitsiläisten yliopistojen ja yritysten kesken Reinin alueella toimivassa Biovalleyssa.

Makarowin mielestä suomalaisten yliopistojen on yhteistyön lisäämisen ohella myös profiloiduttava.

”Terve, tehokas ja laadukas tutkimuksen ekosysteemi edellyttää jatkossa suomalaisten yliopistojen profiloitumista, jolloin yliopistojen keskinäinen kilpailu on myönteistä ja hyödyttää kokonaisuutta. Jos yliopisto on Suomen paras tietyllä alalla, kiinnostaa se uusia opiskelijoita maanlaajuisesti”, sanoo Makarow.

Kansainväliset infrastruktuurihankkeet tehokkaampaan käyttöön

Suomi on valtiosopimuksilla mukana monessa kansainvälisessä infrastruktuurihankkeessa, joista tunnetuimpia lienevät hiukkasfysiikan tutkimuslaboratorio CERN sekä molekyylibiologian tutkimuskeskus EMBL.  ”Suomen Akatemia maksaa vuosittain näiden tutkimuslaitosten jäsenmaksut”, muistuttaa Makarow.

Hän kuitenkin kysyy, otammeko kaiken irti näistä tarjolla olevista yhteistyön mahdollisuuksista.

Makarowin mukaan yhteistyön laatu kannattaisi selvittää.  ”Jäsenyyden mielekkyys perustuu yhteistyön määrään ja laatuun. Mikäli nämä ehdot täyttyvät, näissä kansainvälisissä hankkeissa tulee olla mukana ja hyödyntää jäsenyys täysimääräisesti”, sanoo Makarow.

Infrastruktuurien kehittämiseen on panostettava tietenkin myös Suomessa, ja tässä Suomen Akatemialla on tärkeä uusi tehtävä. Suomen Akatemia asetti keväällä kansallisen tutkimusinfrastruktuurien asiantuntijaryhmän, jonka tehtävänä on kartoittaa ja kehittää suomalaisia tutkimusinfrastruktuureja.

”Infrastruktuurien kehittyminen kaikilla tieteenaloilla on nopeaa.  Ajanmukaiset instrumentit ovat edellytys laadukkaalle tutkimukselle ja vetävät puoleensa myös kansainvälisiä tutkijoita”, muistuttaa Makarow.

Huippututkimuksen vetovoimaa ja eurooppalaista jatkorahoitusta

Makarowin mielestä suomalaiset tutkijat ovat petranneet ERC-rahoituksen hankkimisessa.

”On tärkeää rohkaista erityisesti nuoria tutkijoita hakemaan ERC-rahoitusta, ja vanhempien kollegojen suoranainen velvollisuus on mentoroida nuorempia.  Huippututkijoiden tulee luoda ympärilleen excellence-kulttuuri, jossa nuorten tutkijoiden haasteeksi asetetaan esimerkiksi saada ERC Strating Grant -rahoitus. Nobel-palkinnotkin ovat usein kerääntyneet tutkimusyhteisöihin, joissa vallitsee yhteinen huippututkimuksen kulttuuri”, toteaa Makarow.

Euroopan puiteohjelmien rahoituksesta suomalaiset tutkijat voisivat hyötyä vielä paremmin.

”EU:n puiteohjelmista Suomen pitäisi saada enemmän irti: tutkimuksemme taso on riittävän korkea, jotta yhteistä rahaa voitaisiin kotiuttaa nykyistä enemmän”, sanoo Makarow.

Suuret haasteet - Suomen Akatemian ja tutkijoiden yhteinen ponnistus

Suomen Akatemian hallitus on linjannut kuusi tutkimusteemaa eli niin kutsutut ”suuret haasteet”, jotka ovat lähellä Euroopan komission seuraavaan puiteohjemaan eli Horisontti 2020:een kaavailtuja tutkimusteemoja. Kaikki listatut haasteet ovat luonteeltaan kansainvälisiä.

”Kansainvälisellä yhteistyöllä suomalaiset tutkijat pääsevät hyödyntämään kansainvälisiä infrastruktuureja ja rahoitusta. Suuret haasteet ovat myös yhteiskunnallisia. Tutkimuksella haetaan vaikuttavuutta ja ratkaisuja maailmanlaajuisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin”, sanoo Makarow.

”Ennen seuraavan puiteohjelman alkua Suomen Akatemia voisi avata suunnattuja hakuja suurten haasteitten alueille, jotta tutkijamme olisivat valmistautuneita hakemaan puiteohjelmarahoitusta. Vastikään tehty selvitys osoitti, että monet tutkijamme työskentelevät jo omaehtoisesti akatemian hallituksen linjaamilla tutkimusalueilla”, toteaa Makarow.  

Suomen Akatemian prosessit mallina eurooppalaisille rahoittajille

”Olen kokenut kansainvälisissä tehtävissä, että Suomen Akatemialla on loistava maine. Toimintaprosessimme laadukkuus, läpinäkyvyys ja etiikka ovat laajasti arvostettuja. Myös lähes täysin kansainväliset arviointipaneelimme ovat omaa luokkaansa. Akatemian hyvistä käytännöistä ovat viestineet niin arviointeihin osallistuneet panelistit kuin Akatemian sisarorganisaatiotkin”, toteaa Makarow.

Teksti: Vesa Varpula