Tutkimustietoa päätöksenteon tueksi – viestintä ja vuorovaikutus avainasemassa

(05.12.12)

Tieteen tila 2012 -arviointiraportti kannustaa lisäämään tutkimustiedon käyttöä poliittisen päätöksenteon ja julkisen hallinnon tukena. Myös julkisin varoin tuotetun tutkimustiedon avoimuutta ehdotetaan edistettäväksi. Opetusministeri Jukka Gustafsson kannattaa ajatuksia. ”Julkisessa hallinnossa voidaan hyödyntää niin hallinnonalaa itseään koskevaa tutkimusta kuin minkä tahansa alan tutkimusta”, hän sanoo.

”Jos otetaan esimerkiksi opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala, niin vaikkapa korkeakoulupolitiikan tutkimus, väestön ikäluokkakehitykseen liittyvä tutkimus ja talouden kehittymistä ennakoiva tutkimus ovat suoraan sovellettavissa ministeriön toimintalinjauksissa. Tulokset muilta tieteenaloilta – molekyyligenetiikasta kieliteknologiaan ja musiikkikasvatuksesta hiukkasfysiikkaan – ovat tarpeen, kun valmistellaan ministeriön kantoja erilaisiin asioihin”, tiedeasioista vastaava ministeri kuvailee.

Tiedotusta ja suoria kontakteja

Opetusministeri Gustafssonin mukaan tutkimustietoa on mahdollista hyödyntää poliittisessa päätöksenteossa nykyistä aktiivisemmin, mutta se vaatii toimenpiteitä ja aktiivisuutta kaikilta osapuolilta.

”Toivon, että tutkimusryhmät ja -hankkeet ottaisivat tiedotuksessaan entistä enemmän huomioon muutkin suunnat kuin tiedeyhteisön. Toisaalta – aivan varmasti voidaan parantaa myös virkamiesten kykyä etsiä päätöksenteon kannalta keskeisimmät ja merkittävimmät tietolähteet.”

Lisäksi tiedon tuottajat ja hyödyntäjät voisivat yhdessä miettiä, voidaanko tai tarvitseeko tiedonkulun vakiinnuttamiseksi luoda uusia rakenteita ja mitä ne olisivat, opetusministeri ehdottaa.

”Minulla on kansanedustajana hyviä kokemuksia suorasta yhteistyöstä, vuorovaikutuksesta yliopistojen professoreiden ja tutkimusväen kanssa. Kansanedustajien ja tutkijoiden seura Tutkas on reilun neljänkymmenen vuoden ajan tarjonnut foorumin päätöksentekijöiden ja tutkijakunnan yhteydelle ja tiedonvaihdolle, mikä on osaltaan edistänyt tiedepoliittista suunnittelua ja päätöksentekoa. On tärkeää, että Tutkas uusiutuu tieteen tekemisen ja yhteiskunnallisen päätöksenteon aikataulujen ja aihepiirien tahdissa.”

Gustafssonilla on myönteisiä kokemuksia myös kampusyhteistyöstä. ”Esimerkiksi Lappeenrannan teknillinen yliopisto ja Saimaan ammattikorkeakoulu tekevät luontevaa yhteistyötä tutkimuksessa ja tulosten levittämisessä. Uskon, että tällainen yhteistyö parantaa samalla korkeakoulujen yhteiskunnallista vuorovaikutusta.”

Suuntana tiedon avoimuus

Julkisin varoin tuotetun tutkimustiedon mahdollisimman vapaa käyttö saa opetusministeriltä vahvan tuen.

”Vihdoinkin on tullut aika, jolloin julkisin varoin tuotetut aineistot ja niiden suomat mahdollisuudet kiinnostavat kaikkia keskeisiä toimijoita niin paljon, että asiaa viedään eteenpäin kansallisesti ja kansainvälisesti! Tutkijat ovat aktivoituneet, ja myös julkisessa hallinnossa on herätty huomaamaan avoimuuden merkitys.”

Samalla, kun asiaa edistetään, on huolehdittava monesta käytännön seikasta, hän tähdentää. On tärkeää sopia menettelyistä, joilla tutkimusaineistot ja -tieto tallennetaan niin, että ne löytyvät käyttöön myös tulevissa kysymyksenasetteluissa. On seurattava kansainvälistä kehitystä ja osallistuttava valmisteluihin, mikä varmistaa, että järjestelyistä tulee yhteensopivia. On kehitettävä tiedon käytössä tarvittavia työkaluja ja menetelmiä. Myös immateriaalioikeuksiin liittyvät kysymykset vaativat huomiota.

Monia avoimuuteen liittyviä käytännön asioita vie eteenpäin opetusministeri Gustafssonin käynnistämä Tutkimuksen tietoaineistot -hanke. Sen tavoitteena on etsiä rakenteita ja ratkaisuja, jotka parhaiten edistävät tietoaineistojen kuvausten yhtenäistämistä, säilytystä ja käyttöä. Työssä on keskeisesti mukana Tieteen tietotekniikan keskus CSC, joka koordinoi myös isoa eurooppalaista tutkimuksen seitsemännen puiteohjelman tietoinfrastruktuurihanketta.

”Sijoitus kansakunnan tulevaisuuteen”

Sisältöjen avoimuuden edistäminen on myös kustannuskysymys. Mitä tiedon avoimuus maksaa järjestelmien pystytysvaiheessa? Mitä kustannuksia syntyy järjestelmän ylläpidosta? Miten kustannukset katetaan? Muun muassa nämä asiat on selvitettävä.

”Avoin ei tarkoita ilmaista. Tälläkin hetkellä tutkijakunnan käytössä on tietolähteitä, joista tutkimusta tekevän ei tarvitse maksaa, mutta joku taho on maksanut”, Gustafsson muistuttaa.

Hän näkee, että avoimuuden edistämiseen kannattaa satsata. Kuten Suomen tieteen tila 2012 -raportissa todetaan, ”Suomessa on kansainvälisesti vertaillen ainutlaatuista julkisin varoin tuotettua tietoa, jonka avaaminen hyödyttää kansalaisia ja yhteiskuntaa sekä mahdollistaa useilla aloilla tutkimuksen etulyöntiaseman”.

Teksti: Paula Böhling
Kuvat: Janne Suhonen ja STT-Lehtikuva/valtioneuvoston kanslia