Suuria haasteita ratkaistaan tieteiden välisellä yhteistyöllä

(21.11.12)

Filosofian professori Matti Sintosen mukaan tekniikka ja luonnontieteet eivät yksin ratkaise ihmiskunnan suuria haasteita. Näiden haasteiden ratkaisemiseen tarvitaan myös ihmistieteitä ja käyttäytymisen ymmärtämistä.

Sintonen ei näe Itä-Suomen yliopiston lakkauttaman filosofian laitoksen kohtaloa yliopistouudistuksen tulevaisuuden ennakkotapauksena. Käynnissä oleva yliopistojen uudistuminen on pitkä prosessi. Sintosen mielestä yliopistolain muutos vuonna 2010 on vain yksi keskeinen vaihe tässä muutoksessa. Yliopistoissa on pyritty profiloitumaan ja keskittymään omiin erikoisosaamisen alueisiin jo pidempään.

Sintosen mielestä yliopistojen välinen tutkimusyhteistyö Suomessa on luontevaa. Parhaimmillaan yhteistyö on myös kansainvälistä, ja yhteistyö luo ennen pitkää maahamme yhä kansainvälisempiä tutkijayhteisöjä. Esimerkkinä tällaisesta yhteistyöstä Sintonen mainitsee uuden yhteiskuntatieteiden filosofian tutkimuksen huippuyksikön.

”Uusi huippuyksikkö lienee alallaan maailman suurin. Yksikkö on erittäin kansainvälinen ja se koostuu työlleen omistautuneista tieteenfilosofeista ja sosiaalisen todellisuuden ontologian tutkijoista, jotka ovat omilla aloillaan maailman huippua. Uuden yksikön vetäjä Uskali Mäki aloittaa vuoden 2013 alussa myös akatemiaprofessorin tehtävässä”, muistuttaa Sintonen.

Sintosen mukaan Suomen Akatemian huippuyksiköiden koon kasvattaminen niiden määrän kustannuksella on hyvä uudistus. Hänen mukaansa vahva tutkimusympäristö lisää alueen ja tutkimusympäristön kiinnostavuutta. Suomella on lisäksi puolellaan toimiva kansallinen infrastruktuuri, jonka merkitystä ei voi aliarvioida.

”Tutkijan työvuosi Suomessa on jo ihan todellinen ja toimiva vaihtoehto kansainvälisille tutkijoille”, sanoo Sintonen.

Filosofian tutkimus Suomessa kansainvälistä tasoa

”Filosofian tutkimuksella Suomessa menee hyvin ja sillä on pitkät perinteet. Alan vanhimmat oppituolit eli käytännöllisen ja teoreettisen filosofian professuurit ovat Helsingin yliopistossa. Georg Henrik Von Wright, Jaakko Hintikka ja Ilkka Niiniluoto ovat tieteenfilosofiassa maailmanluokan nimiä”, sanoo Sintonen.

Tieteen tila 2012 -raportin mukaan filosofian tutkimuksemme vahvuuksina mainitaan vakiintunut ja näkyvä kansainvälinen asema sekä filosofisen tutkimuksen monipuolisuus ja sen eri suuntauksien toimiva yhteistyö. Lisäksi alan mahdollisuuksina pidetään joustavaa ja luovaa yhteistyötä muiden tieteenalojen kanssa sekä suomalaisten tutkijoiden yhä kasvavaa roolia kansainvälisissä verkostoissa.

Kirjastot maailman vanhimpia tutkimuksen infrastruktuureja

Tutkimusinfrastruktuurien kehitys on alkanut Aleksandrian kirjastosta eli voidaan sanoa, että kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen infrastruktuurit ovat maailman vanhimpia. Suomessa esimerkiksi Helsingin yliopiston kirjastolla on ollut vuosisatoja vapaakappaleoikeudet. Monia autonomian ajalta olevia, myös venäläisiä tutkijoita kiinnostavia teoksia löytyy vain Helsingistä. Lisäksi kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen infrastruktuureja ovat mm. museot ja kuvallinen kulttuuriperintömme.

”Uusimpia infrastruktuurihankkeitamme ovat tutkimusaineistojen digitointihankkeet. Tällaisia ovat esimerkiksi kielikorpukset, joihin tallennetaan puhuttua ja kirjoitettua tutkimusaineistoa sekä ylipäätään kieltä eri muodoissaan. Kielikorpukset mahdollistavat aivan uudenlaisen näkökulman kielentutkimukseen. Ne ovat jo mullistaneet kielen kääntämisen, ja niillä voi olla vaikutuksia vaikkapa ikääntymisen ja huonokuuloisuuden välisen yhteyden tutkimuksessa”, sanoo Sintonen.

Sintosen mukaan tutkimusinfrastruktuurien erillinen ja suora rahoitus on tärkeää varsinkin kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen aloille. Suomen Akatemian koordinoimassa infrastruktuurien tiekarttahankkeessa laaditaan ehdotukset nykyisten ja tulevien tutkimusinfrastruktuurihankkeiden rahoittamiseksi.

Kestävän kehityksen tulevaisuusselonteko Akatemialle tärkeä prosessi

Tiedepoliittisen vaikuttamisen ja vaikuttavuuden näkökulmasta valmisteilla oleva kestävän kasvun tulevaisuusselonteko on keskeinen suomalaisen tutkimuksen linjapaperi. Tämän työn väliraportti eli Pekka Himasen ja hänen kansainvälisen työryhmänsä julkaisema Sininen kirja julkaistiin marraskuun alussa. Sintonen toimii työtä koordinoivan ohjausryhmän jäsenenä.

”Suomen Akatemian strategisiin tavoitteisiin kuuluu vahvistaa toiminnallaan hyvinvointia, sivistystä ja kulttuuria sekä taloudellista kilpailukykyä. Sinisen kirjan linjausten pohjalta Sitran, Tekesin, Suomen Akatemian ja valtioneuvoston kanslian muodostama työryhmä ja mukana oleva kansainvälinen tutkijaryhmä pyrkivät omalta osaltaan tukemaan tulevaisuusselonteon valmistelua”, listaa Sintonen.

Tulevaisuusselonteon seuraava verkkomuotoinen väliraportti julkaistaan helmi-maaliskuussa ja varsinainen tulevaisuusselonteko julkaistaan vielä tämän vaalikauden aikana.

Teksti: Vesa Varpula
Kuva: Kari Likonen