Miksi ydinenergiatekniikka on Suomessa kansainvälistä huippua?

(11.04.12)

Tutkimuksen ja käytännön välinen yhteistyö on huippuluokkaa. Säteilyturvakeskus on kansainvälisesti arvostettu, osaava ja tutkiva viranomainen. Tieteen tuomat edistysaskeleet viedään heti laitoksiin saakka, niitä ei jätetä pölyttymään tutkimuslaitosten arkistokaappeihin. Tässä muutama syy, joiden vuoksi Suomi on lilliputtimaana kirinyt kansainväliselle huipulle, näkee Lappeenrannan teknillisen yliopiston ydinenergiatekniikan professori Riitta Kyrki-Rajamäki.

Suomen uusimman ydinvoimalan rakennustyöt lähestyvät valmistumista. Keskustelu ydinvoiman tarpeesta tai totaalisesta tarpeettomuudesta, turvallisuudesta tai muista sen puolista lipsahtaa helposti asialinjalta tunnepuolelle. Professori Riitta Kyrki-Rajamäki puhuu alan asiantuntijana ja monen vuosikymmenen kokemuksella. Täällä koivun ja tähden alla ollaan turvallisuudessa muita edellä. Kalliiden tutkimuslaitteiden hankkimiseen tarvittaisiin kuitenkin lisää yhteistyötä.

”Suomalainen ydintekniikkaosaaminen on maailman huippua. Täällä kehitellään turvallisuuteen liittyvää tekniikkaa ja laitoksia koko ajan.” Suomi ei kuitenkaan toimita koko laajoja laitoksia.

Ydinteknologia on alana ollut alusta lähtien kansainvälinen. ”Suomalaiset asiantuntijat ovat olleet arvostettuja kaiken aikaa. Täällä on totuttu kovempiin turvallisuusvaatimuksiin kuin muualla. Se näkyy esimerkiksi siinä, että tänne tuodut venäläislähtöiset tai ruotsalaisten suunnittelemat voimalat tuunataan parempaan kuntoon,” kuvailee Kyrki-Rajamäki. Täällä myös uusitaan vanhojen voimaloiden tekniikkaa.

”Ydinvoimalaa voi verrata autoon. Mutta kun sille tulee ikää, pelkkä katsastus ei riitä, vaan siihen pitää Suomessa tehdä korjausten lisäksi parannuksia”, professori toteaa.

Tutkimus ja käytäntö lähellä toisiaan  

Mikä meidät vie kansainväliselle huipulle? Löytyykö selitys koulutuksesta, työkulttuurista vai jostakin muualta?

”Kun aloitimme aikanaan, tämä oli kova ja nouseva ala, tänne hakeutui varmasti lahjakkaimpia opiskelijoita. Työ vaatii pitkäjänteisyyttä, tarkkuutta ja huolellisuutta ja se sopii suomalaisille”, professori pohtii. Tärkeimmät syyt menestykseen löytyvät kuitenkin käytännön asioista.

”Pienellä maalla on etunsa ja se näkyy esimerkiksi siinä, että viranomaisten, tutkimuksen ja rakentajien yhteistyö sujuu ja tieto kulkee. Amerikkalaisilla ydinvoimaan liittyvä yliopistotutkimus on enemmän akateemista ja irrallaan käytännön työstä.” Professori miettii parhaillaan Suomen ydinturvallisuusterveisiä Japaniin. Viestinä on muun muassa, että uusin tutkimus turvallisuudesta pitää jalkauttaa laitoksiin. Nyt tieteen tuomat edistysaskeleet eivät Japanissa välttämättä näy ydinvoimaloiden arjessa.

Toimii, ei toimi? Ydinvoimalalla ei voi testata

Suomessa osataan kerätä käyttökokemuksia ja niiden perusteella tehdään turvallisempaa ja parempaa teknologiaa. Kehitystyö tehdään koelaitteistoilla ja tietokoneohjelmilla. Suomessa on yksi maailman suurimmista lämpö- ja virtaustekniikan kokeellisista laitteistoista.

”Fukushima muistutti, kuinka lämpö ja veden virtaus ovat ydinvoimalan kohtalonkysymyksiä. Laitoksilla ei voi kokeilla, siksi pitää olla koelaitteet ja niihin sopivat ohjelmat. Joudumme tekemään paljon tieteellistä tutkimusta, jotta tietokoneohjelmat saadaan toimimaan oikein. Näin selvitetään, toimiiko turvallisuusjärjestelmä, ovatko tulokset hyvät? Jos näin ei ole, järjestelmää pitää muuttaa. Tässä työssä Suomi on maailman huipulla.”

Kalliit laitteet, yhteistyö välttämätöntä

Miljardibisneksissä piilee se vaara, että yhtiöt voivat määräillä tutkimuksista tai peukaloida niiden tuloksia. Miten tutkimuseettiset kysymykset näkyvät Suomessa?

”Kansallinen ydinturvallisuustutkimusohjelma pitkälti sanelee sen, mitä tutkitaan. Rahoitus tulee valtion kautta ja Säteilyturvakeskus vaikuttaa siihen, mitä tutkitaan.” Oikeaksi, puolueettomaksi tutkimukseksi hyväksytään vain sellainen tutkimus, joka on tehty tieteellisesti ja avoimesti.

Parhaillaan on käynnissä tieteen tila -selvitys, jonka tuloksia odotellaan tuonnempana. Selvityksen sisällöstä Kyrki -Rajamäki ei halua puhua, mutta toivoo, että energiateknologiaa osattaisiin koordinoida Suomessa paremmin. ”Monen asian kehitys vaatii niin suuria ja kalliita laitteita, ettei yhdellä toimijalla ole niihin mitään mahdollisuuksia. Siksi pitäisi pystyä tekemään vielä parempaa yhteistyötä.”

Suomen suuri kysymys professorin työhuoneesta katsottuna on se, että meillä on kylmää ja myös paljon energiaa tarvitsevaa teollisuutta. Täällä pohjoisessa pitää säilyä edellytykset varmalle energian suurtuotannolle ja alan osaamiselle.

”Uskon, että energiaa säästävä teknologia on se tulevaisuuden juttu, eivät erikoiset ja kalliit sähköntuotantomenetelmät. Tuotekehitys tuo kuluttajille koko ajan enemmän tuotteita, jotka vähentävät sähkön tarvetta.”

Teksti: Marja Nousiainen