Lasten ja nuorten hyvinvointi – tarvitaan monitieteistä elämänkaaritutkimusta

(27.07.12)

Mikä hyvinvointiyhteiskunta sellainen on, jossa lasten ja nuorten syrjäytymisestä tai henkisestä pahoinvoinnista nousee kasvava ongelma?  Millaiseen tutkimukseen pitäisi panostaa, jotta ongelmaa voitaisiin lähestyä tarpeeksi tehokkaasti? Miten tutkimustieto siirtyy eri tieteenaloilta käytäntöön helpottamaan lasten elämää? Kysymyksiin vastaa terveyden tutkimuksen toimikunnan puheenjohtaja, lastenpsykiatrian professori Tuula Tamminen.

Tuula Tamminen haluaa enemmän voimavaroja tutkimukseen, joka pureutuu lasten ja nuorten ongelmiin. ”Kaksi asiaa tulisi ottaa huomioon. Ensinnäkin tutkimuksen pitää olla tarpeeksi monitieteistä. Lasten ja nuorten vaikeudet ovat niin monimuotoisia, että ne kuuluvat aina monen eri tieteen alueille.” Suomen akatemia onkin jo tarttunut asiaan ja parhaillaan on menossa lasten syrjäytymiseen keskittyvä tutkimusohjelmia, joissa voidaan huomioida monitieteisyys. Myös terveyden tasa-arvoisuuden selvittäminen nousee Akatemian suurten haasteiden strategiasta.

Toinen suuri kysymys on pitkittäistutkimusten tarve. ”Koko elämänkaaren kattavaa tutkimusta pitäisi olla paljon enemmän. Nyt meillä on hajanaista sirpaletietoa sieltä sun täältä. Alun kehitysvuosista lähtevää kehitykseen ja sen häiriintymiseen kohdistuvaa tutkimusta on uskomattoman vähän.”

Polarisoituminen voimakas trendi

Erityisesti lapsia ja nuoria koskevana trendinä Tamminen pitää sitä, että hyvinvoivien lasten osuus kasvaa ja hyvinvointi vahvistuu. Toisessa päässä pahoinvoivien lasten määrä on lisääntynyt ja ongelmat vaikeutuneet. ”Tämä polarisaatiokehitys on selvempää kuin missään muussa ikäryhmässä,” Tamminen suree. Mitä asialle pitäisi tehdä?

Mikään yksittäinen lähestymiskeino ei auta vaan täytyy osata toimia usealla eri rintamalla yhtä aikaa ja saman suuntaisesti. Rahan lisääminen ja suorat tuet, terveyspalvelut, koulutus tai muut sinänsä hyvät työt paikkaavat Tammisen mukaan vain vähän vuotavaa venettä. ”Tutkimus on yksi parhaista keinoista löytää toimivia ratkaisuja, mutta ylipäänsä kaikki tiet ovat hitaita.”

Kuinka lasta voidaan tukea arjessa?

 ”Lääketieteellinen tieto siirtyy yleensä nopeasti käytäntöön. Sosiaalitieteissä taas uusin tutkimus siirtyy kentälle, esimerkiksi kunnalliseen päätöksentekoon hyvin vaihtelevasti. Välillä näyttää siltä, että lasten ja nuorten auttamiseksi tehdään töitä aika sattumanvaraisesti. Haasteena on aina ollut se, että lasten ja nuorten asiat ovat niin kokonaisvaltaisia. Kehityksessä kaikki vaikuttaa kaikkeen. Tämä on niin aikuisten toiminnalle kuin tieteelliselle tutkimuksellekin melkoinen haaste.” 

Kuinka sitten tukea isänmaan tulevaisuuden toivoja mahdollisimman hyvin? ”Lasten oman elämän hallintaa ja itsesäätelykykyä tulee tukea kaikkialla, missä lapset ovat – kodeissa, päiväkodeissa, kouluissa, harrastusten puitteissa. Ihmisen on alusta alkaen saatava riittävästi onnistumisen ja pystyvyyden kokemuksia ja riittävä rauha kypsymiselle. Hallinnan ja kontrollin rinnalla täytyy kulkea se kaikkein tärkein – välittäminen ja yhdessä aikuisen kanssa jaettu ilo ja aika.”

Vielä yksi tärkeä kysymys vaatisi myös lisää pohtimista. Mikä on mieli ja mitä vaatii mielen kypsyminen? ”Mikään tieteenala ei ole antanut tähän tyhjentävää vastausta. Itse pidän määritelmästä, että mieli on informaatiota ja energiaa aivosolujen ja ihmisten välillä. Niinpä me tarvitsemme kaikkia tieteenaloja, jotta tällaisia kysymyksiä pystytään selvittämään.”

Teksti: Marja Nousiainen