Katse arktiseen ilmastoon

(15.02.12)

Arktisten alueiden ilmastotutkimukseen täytyy löytyä rahaa. Ilmaston lämpeneminen sulattaa jäätä ja luo samalla uusia merireittejä pohjoisille alueille. Uudet reitit lyhentävät merikuljetuksia ja tuovat mukanaan lisääntyviä kaupallisia toimintoja. Kasvava ilmansaastekuormitus vaikuttaa herkässä arktisessa ekosysteemissä voimakkaasti ja oravanpyörä on valmis. Myös pohjoisen Suomen kiihtyvä kaivostoiminta tulee näkymään ilmanlaadussa ja ilman näitä lisämausteitakin ilmastonmuutos kouraisee kovimmin maapallolla juuri arktisia alueita. Ilmatieteenlaitoksen tutkimusprofessori ja Suomen Akatemian biotieteiden ja ympäristön toimikunnan jäsen Hannele Hakola ei ole kuitenkaan ilmastopessimisti, vaikka aika onkin käymässä vähiin.

Ilmasto lämpenee, se johtuu ihmisen toimista. Tämä on Hakolan mielestä jo tiedeyhteisössä tunnustettu tosiasia. Miksi vakavasti otettavat tutkijat ovat voineet väittää muuta?

”Ilmastonmuutokseen liittyy isoja taloudellisia intressejä ja tämä voi aiheuttaa tarkoitushakuista tutkimusta. On selvää, että näin suuressa asiassa mitkään tutkimustulokset eivät miellytä kaikkia osapuolia. Ja käytännön ilmastotoimet nielevät rahaa, esimerkiksi hiilidioksidin vähentäminen ilmakehässä tulee monilla tahoilla hyvin kalliiksi. Niinpä päästöt kasvavat, eikä niitä ole päästy leikkaamaan toivotulla tavalla”, Hakola harmittelee.

Tiedemaailman tutkimustuloksia tulee hyödyntää tulevaa kehityskulkua arvioitaessa ja poliittisen päätöksenteon perustana. Hakolan toiveena on, että tutkijat näkyisivät enemmän julkisessa keskustelussa. ”Haluaisin, että tutkimustuloksia avattaisiin paremmin myös tieteellisten julkaisujen ulkopuolella. Niiden pohjalta ei voi toimia, jos ei niistä tiedä mitään”.

Tutkittu tieto puhtaan luonnon apuna

Kuinka hankalaa tutkimusta on muuttaa konkreettisiksi ilmastotoimiksi? ”Riittävän moni haluaa jotakin riittävän paljon. Tämä on se tie. Meillä on sitä paitsi esimerkkejä menneiltä vuosilta siitä, kuinka on saatu nopeastikin toteutettua toimia saastumisen estämiseksi. Happosateet koettiin yleisesti niin vaarallisiksi, että rikkidioksidipäästöjä haluttiin rajoittaa. Otsonikadon paljastuminen vaikutti freonien käyttöön”. 

Hakola on mukana 2011 päättyvässä VACCIA-hankkeessa, joka kartoittaa ilmaston lämpenemisen vaikutusta ekosysteemiin, ilman-ja veden laatuun, luonnon monimuotoisuuteen, alkutuotantoon ja luontomatkailuun. Hakolan huolena hankkeessa on tutkia ilmamassojen ja ilmansaasteiden kulkeutumista Suomen Lappiin, tarkalleen Pallas-Sodankylä-alueelle. Ilman laatu, sen puhtaus tai saasteet ovat tiiviisti yhteydessä ilmaston lämpenemiseen. Miltä Lapissa tänään näyttää?

”Pohjoinen luonto on erittäin puhdas ja se myös halutaan pitää sellaisena. Se on puhdistunut niiden vuosikymmenten aikana, kun sitä on järjestelmällisesti tutkittu”, iloitsee Hakola, mutta pelkää, että kehitys kulkee nyt toiseen suuntaan.

”Suomen Lappiin kulkeutuu perinteisesti ilmansaasteita kahdesta suunnasta. Kuolan alueelta tulee metalleja ja Euroopasta typpiyhdisteitä. Ilmamassojen kulkureitit muuttuvat kun ilmasto lämpenee. Tähän saakka mereltä on tullut sitä puhdasta ilmaa. Nyt, jos laivaliikenne pohjoisilla alueilla lisääntyy, myös mereltä alkaa kulkeutua ilmansaasteita”, Hakola huolehtii.

Laivojen vaivoina on musta hiili, joka likaa ilmaa. ”Se absorboi säteilyä ja lämmittää. Kun se sataa maahan, se vähentää säteilyn heijastumista takaisin ja lisää lämpöä maassa”.

Ilmastonmuutoksen onnettomiin seurauksiin kuuluu myös kuivuus, joka ilmenee tietyillä maapallon alueilla, esimerkiksi Etelä-Euroopassa. Se vaikuttaa ilman saasteisiin omalla tavallaan.

”Kuivuuden seurauksena muun muassa metsäpalot saattavat heikentää ilmanlaatua hyvin äkkiä ja hyvin radikaalisti. Isot metsäpalot nostavat ilman epäpuhtauksien määrän heti korkealle”.      

Kuinka tavallinen ihminen voi huolehtia omasta osuudestaan ilmastotalkoissa? Suomalaiset potevat tunnollisina helposti huonoa omaatuntoa kulutuksestaan. Mitä merkitystä esimerkiksi suomalaisten vähillä ja pieniruokaisilla autoilla on sen rinnalla, että sadat miljoonat amerikkalaiset ajavat autoilla, joita ei koskaan suunniteltu ekologisiksi. Missä ilmastossa se näkyy?

”Kaikilla meillä on mahdollisuus vaikuttaa, vaikka tottahan on, että suurten maiden päästöillä ratkaistaan suuria asioita. Ei saa luovuttaa, vaan pitää keksiä uusia keinoja, parempaa tekniikkaa. Ilmasto on yhteinen”.

Teksti: Marja Nousiainen