Huomio opiskelijoiden ja tutkijoiden rekrytointiin

(13.11.2012)

”Kuten tuoreessa Suomen tieteen tila 2012 -arviointiraportissa todetaan, opiskelijoiden ja tutkijoiden rekrytoinnin kehittäminen on hyvä keino nostaa tieteen tasoa ja kilpailukykyä. Vaikutukset tosin eivät näy heti vaan asteittain”, sanoo Suomen yliopistot UNIFI ry:n puheenjohtaja, Tampereen yliopiston rehtori Kaija Holli.

Hän näkee tärkeänä kehittämiskohteena tohtorikoulutuksen, jota yliopistot ovat jo kukin omaan tahtiinsa uudistamassa.

Tohtorikoulutus tulee useimmissa yliopistoissa hakuperusteiseksi. Koulutettavien määrää rajoitetaan. Rahoitus pyritään varmistamaan, jotta tutkinto valmistuu neljän vuoden tavoiteajassa. Ohjaus taataan. Teoriaopetusta tarjotaan nykyistä enemmän ja oikeaan aikaan, mikä edistää väitöskirjan valmistumista.

”Tohtorikoulutukseen valitaan siis parhaat hakijat. Väitöskirjan tekemisestä ei tule ikuisuusprojektia, vaan tutkijanura pääsee käyntiin varhain – heillä, jotka sitten tutkijoiksi hakeutuvat”, Holli kuvailee tavoitetta.

Urapolku selkeämmäksi

Post doc -tutkijoiden ja alkuvaiheen professorien valintaan on syytä kiinnittää huomiota, koska sillä voidaan vahvistaa suomalaisen tiedejärjestelmän kansainvälisyyttä, Holli muistuttaa raportin ehdotuksen mukaisesti.

”Post doc -tutkijoiden asemaan, uralla etenemiseen ja tuotantoon saadaan selvä parannus urapolkujärjestelmällä eli tenure track -tehtävillä, jotka yliopistot ovat jo ottaneet tai ovat ottamassa käyttöön. Rahoitustilanne kuitenkin rajoittaa järjestelmän laajaa käyttöönottoa monissa yliopistoissa.”

Keskeinen asia on myös kansainvälinen verkostoituminen ja ulkomailla työskentelyjakso. Holli kannustaisi siihen kaikkia tutkijoita, koska se vaikuttaa selvästi tieteelliseen tuotantoon ja etenemismahdollisuuksiin.

”Rahoitusinstrumentit ovat tärkeitä, mutta lisäksi maailmalla pitäisi olla strategisia kumppaneita, joiden kanssa on helppo tehdä vaihtoa ja yhteistyötä”, hän lisää.

Rekrytointi ja tutkijoiden etenemismahdollisuuksista huolehtiminen ovat ajankohtainen asia myös siksi, että paljon professoreita jää lähivuosina eläkkeelle.

”Kun tutkimukseen sitoutunut ja kansainvälisesti hyvin verkottunut, kokenut sukupolvi jää eläkkeelle, tutkimustuotantoon saattaa tulla ainakin hetkellinen notkahdus. Siksi on tärkeää ylläpitää nuorten tutkimusintoa ja -motivaatiota, ja parhaiten se pysyy, kun olosuhteet ovat suotuisat.”

Näin Tampereella

Tampereen yliopistossa on jo tehty tohtorikoulutuksen uudistus ja otettu käyttöön urapolkujärjestelmä. Tohtoriopiskelijoihin on päätetty panostaa entistä enemmän.

”Aikaisemmin Suomen Akatemian tutkijakouluissa opiskelleet jatkavat, ja yliopisto maksaa palkat heille samoin kuin muille tohtoriopiskelijoilleen – siinä määrin kuin rahoitusta riittää. Apurahojen sijaan maksetaan siis palkkaa, joten tohtoriopiskelijat ovat yliopiston työntekijöitä ja saavat samat edut kuin muut työntekijät”, Holli selostaa uutta käytäntöä.

Hän pitää huolestuttavana sitä Suomen tieteen tila -raportin kertomaa, että Suomessa vain alle 20 prosenttia tutkijoista on tohtoreita. Yliopistoissa tilanne on toki toinen, mutta silti Tampereen yliopisto satsaa tutkijoiden laatuun. Lisäksi tutkimusta kootaan suuremmiksi, vahvemmiksi kokonaisuuksiksi.

”Monet ongelmat ja pullonkaulat ovat paikallisia. Ne voidaan poistaa ilman suurta lisäresursointia, mutta ilman rahaa ei pärjätä.”

Rekrytoinnin kehittämisen ydin on laatuasioissa, Holli summaa. ”Kriteerit ja vähimmäisvaatimukset selkeiksi ja läpinäkyviksi, kansainväliset ja tutkimustoiminnan sisäiset arvioinnit käyttöön, prosessit sujuviksi ja jouheiksi." 

Teksti: Paula Böhling
Kuva: Teemu Launis