Fysiikan tutkijoiden suunnattava katse uusiin avauksiin

(07.11.2012)

”Fysiikan tutkimuksen taso on Suomessa korkea ja tutkimuksen kenttä kattaa alan keskeiset kansainväliset tutkimusaiheet”, sanoo suomalaista fysiikan tutkimusta arvioineen asiantuntijaryhmän puheenjohtaja, professori Christian Enss. Tutkimuksessa pitäisi kuitenkin myös pystyä uudistumaan ja löytämään uusia tutkimusaloja.

”Suomessa fysiikan eri alojen tutkimus on hyvin edustettuna ja tutkimusaiheet nousevat tutkijoiden omasta kiinnostuksesta. Tämä on tärkeää, koska parhaiten ihmiset tekevät niitä asioita, joista he pitävät”, kansainvälisen arviointipaneelin puheenjohtaja, professori Christian Enss tiivistää.

Professori Enss kiersi tieteenala-arvioinnin aikana kansainvälisine kollegoineen tutustumassa 30 fysiikan alan tutkimusyksikköön eri puolilla Suomea. Osassa arvioiduista yksiköistä tehdään erittäin korkeatasoista tutkimusta, ja ne ovat omalla alallaan parhaiden kansainvälisten tutkimusryhmien joukossa. Erinomaiseksi paneeli arvioi muun muassa suomalaisen ydinfysiikan, ilmakehäfysiikan, nanotieteiden ja kylmälaboratorion tutkimuksen. ”Myös optiikan ja fotoniikan tutkimus on yleisesti korkealla tasolla. Toisaalta näiden alojen tutkimus on niin hajallaan, että esimerkiksi huippuyksikön muodostaminen on hankalaa.”

”Oli mielenkiintoista nähdä, miten hyvällä tasolla fysiikan tutkimuksen infrastruktuuri monissa tutkimusyksiköissä Suomessa on. Suomalaiset osallistuvat omalta osaltaan tärkeällä panoksella myös moniin eurooppalaisiin infrastruktuureihin kuten CERNin toimintaan”, Christian Enss toteaa.

Jatkossa tukea pitäisi osoittaa erityisesti nouseville tulevaisuuden aloille. Tutkimusrahoittajien on tunnistettava orastavat tulevaisuuden tutkimusalat ja luotava niille kasvun mahdollisuuksia. ”Kansallisella tasolla Suomen pitäisi välttää lähes samanlaisen toiminnan rakentamista ja tukemista eri yksiköissä. Siihen maa on liian pieni”, paneeli toteaa raportissa.

Rahoitus hyvällä tasolla – hallinnon taakka painaa

Fysiikan tutkimuksen rahoitustilannetta asiantuntijat pitävät Suomessa kokonaisuudessaan varsin hyvänä. Ongelmana pidetään ulkoisen rahoituksen osuuden kasvua suhteessa budjettirahoitukseen. Yksiköt saavat suurimman osan ulkoisesta rahoituksestaan Suomen Akatemialta. Vuonna 2007 emoyliopiston tutkimusyksikölle suuntaama perusrahoitus oli keskimäärin 50 prosenttia yksikön budjetista, vuonna 2011 enää 37 prosenttia.

Käytännössä tilanne on johtanut siihen, että menestyksekkäimmät  tutkimusryhmät onnistuvat saamaan hyvin kilpailtua rahoitusta, kun taas osa yksiköistä ei tahdo saada riittävästi rahaa omasta yliopistostaan eikä myöskään ulkopuolisista rahoituslähteistä. Budjettirahoituksen osuuden nostaminen mahdollistaisi asiantuntijoiden mielestä rohkeammat avaukset uusilla tutkimusaloilla.

”Yhteiskunta sijoittaa paljon rahaa fysiikan tutkimukseen, siksi sen pitäisi olla kiinnostunut siitä, miten tutkimusta voisi tehdä  paremmin.”

”Yleinen ongelma suomalaisissa tutkimusyksiköissä on hallinnollisen tuen puute. Tutkijoille sälytetty hallinnollinen taakka tuntuu olevan erittäin iso. Se, että tutkimusrahoitus on hajallaan ja sitä on haettava monista lähteistä, lisää hallinnollisen tuen tarvetta”, professori Enss sanoo.

Enssin mielestä esimerkiksi Akatemian rahoituksen läpimenoprosentti on liian alhainen. Se pitäisi saada nousemaan 17 prosentista 30 prosenttiin. ”Nykyisellä todennäköisyydellä onnistuminen rahoitushaussa on liian sattumanvaraista. Tutkijat joutuvat kirjoittamaan paljon hakemuksia saadakseen jonkun niistä läpi, se on aikaavievää työtä.”

Enssin mielestä ongelmaan voisi hakea ratkaisua kahta tietä: joko lisäämällä Akatemian rahoituspottia tai muuttamalla hakujen yksityiskohtia. Kaiken kaikkiaan hän pitää hyvänä, että  Akatemia rahoittaa nimenomaan tieteellistä perustutkimusta, johon ei liity vaatimusta sovelluksista tai yritysyhteistyöstä. ”Pitäkää tämä linja!”

Fysiikan suosio nousuun

Heidelbergin yliopiston professorina työskentelevä Christian Enss on seurannut huolissaan fysiikan opiskelijoiden määrän laskua monissa Euroopan maissa. ”Meidän on edistettävä nuorten kiinnostusta fysiikan opiskeluun ja tutkimukseen. Modernit yhteiskunnat perustavat toimintansa luonnontieteelliselle tiedolle, ja tarvitsemme siitä jatkuvasti lisää ymmärrystä yhteiskunnan eri osa-alueilla.”

Enss muistuttaa, että fysiikkaa opiskelleella nuorella ei ole pulaa työpaikoista, ja väitelleetkin sijoittuvat hyvin paitsi akateemiseen maailmaan myös eri alojen yrityksiin. ”Fysiikan tutkimuksen yhteiskunnallinen vaikuttavuus on erittäin hyvä. Se kävi ilmi myös tässä tieteenala-arvioinnissa. Yliopistot kouluttavat osaavia asiantuntijoita työelämään, mutta sen lisäksi kävi ilmi, että Suomessa fysiikan perustutkimuksen tuloksista on syntynyt monia uusia yrityksiä.”

Enssin mukaan tutkijoiden on jalkauduttava kouluihin ja nuorten pariin ja houkuteltava opiskelijoita fysiikan opiskelun ja tutkimuksen pariin. ”Meidän on osoitettava, että fysiikka on mielenkiintoista ja sitä kautta avautuu monipuolisia työmahdollisuuksia”, hän sanoo ja kantaa itsekin kortensa kekoon: professori Enss on tiedekasvatukseen ja -viestintään erikoistuneen Stella-Nova-Entertainment -yrityksen perustaja.

Tulevalle fysiikan tutkijalle hän antaa neuvon opiskella ensin mahdollisimman laaja-alaisesti ja muodostaa  vahva perusta osaamiselle. ”Sen jälkeen kannattaa seurata omaa kiinnostustaan ja syventyä johonkin aihealueeseen syvällisesti.”

Fysiikan tutkimuksen tieteenala-arvioinnin kansainvälisen paneelin puheenjohtajana toimi professori Christian Enss  ja jäseninä professorit Angela Bracco, Jörg Büchner, Franco Cacialli, Hans-Friedrich Graf, Ulf Karlsson, Finn Ravndal ja Clare Yu.

Tieteenala-arvioinnin kohteena oli 30 suomalaista fysiikan tutkimusyksikköä, joiden tutkimuksen laatua, tutkimusympäristöjä ja tutkimusinfrastruktuureja, rahoitusta ja tutkijankoulutusta kansainvälinen paneeli arvioi. Arviointi kattaa vuodet 2007–2011.

Arvioinnin loppuraportti on julkaistu Suomen Akatemian verkkosivuilla pdf-muodossa www.aka.fi/julkaisusarja.

Teksti: Riitta Tirronen
Kuvat: Anita Westerback