Suomen Akatemialla vireää yhteistyötä Kiinan kanssa

Suomen Akatemia tekee tällä hetkellä aktiivisinta Kiina-yhteistyötä Kiinan kansallisen luonnontieteiden säätiön (National Natural Science Foundation of China, NSFC) kanssa. Akatemia ja NSFC avaavat vuosittain yhteishaun aina erikseen sovittavalta aihealueelta. ”Uusin haku oli vuonna 2009 laskennallisten tieteiden ja signaalinkäsittelyn alalta, jossa rahoitettiin neljä hanketta. Tällä hetkellä Akatemia rahoittaa Kiinan kanssa 16 yhteishanketta, joissa on mukana 17 suomalaisryhmää. Hankkeiden kokonaisrahoitus on noin 4,6 miljoonaa euroa”, kuvailee ohjelmapäällikkö Mika Tirronen Suomen Akatemiasta.

Lisäksi Akatemia tekee sopimuksiin perustuvaa yhteistyötä kahden muun kiinalaisen tiederahoittajan, Kiinan tiedeakatemian (Chinese Academy of Sciences, CAS) ja Kiinan sosiaalitieteellisen akatemian (Chinese Academy of Social Sciences, CASS), kanssa. Yhteisseminaareja on järjestetty myös Shanghain sosiaalitieteellisen akatemian (Shanghai Academy of Social Sciences, SASS) kanssa.

”Akatemialla on myös tutkijan liikkuvuusohjelma yhdessä NSFC:n, CAS:n ja CASS:n kanssa. Näiden ohjelmien tuella Kiinassa vieraili vuosina 2005−2009 yhteensä 64 suomalaistutkijaa, ja Suomessa vieraili 85 kiinalaistutkijaa. Kiinnostus liikkuvuusohjelmaa kohtaan on ollut tasaista.”

"Haun avulla verkotettiin kiinalaisia ja eurooppalaisia tutkijoita 14 projektissa. CO-Reach -sihteeristö laatii parhaillaan kolmen vuoden jatkoanomusta komissiolle. Mikäli ohjelma saa lisärahoitusta sen puitteissa rahoitetaan myös varsinaisia yhteistutkimushankkeita tulevien vuosien aikana."

Muita yhteishankkeita Kiinan kanssa on käynnissä muun muassa neurotieteen, ekologian, energiatutkimuksen, viestinnän ja laskennallisten tieteiden alalta. Yksi mahdollinen tuleva yhteistyöalue on ilmastonmuutoksen tutkimus.

Yhteistyö luo uusia tutkimuskohteita

Kiina on nouseva talous- ja tiedemahti, jonka merkitys globaalissa kilpailussa kasvaa vuosi vuodelta. Kiinalla on selkeä tavoite nousta johtavaksi tiedemaaksi lähivuosikymmenten aikana. Tästä kertovat myös huomattavat lisäsatsaukset tieteeseen sekä kiinalaisten huippututkijoiden aktiivinen houkuttelu takaisin Yhdysvalloista ja Euroopasta. ”On tärkeää, että luomme suomalaisille tutkijoille mahdollisuuksia tehdä yhteistyötä parhaiden kiinalaisten yliopistojen ja tutkimusryhmien kanssa. Näin syntyvät kontaktit voivat tarjota suomalaisille tutkimuskohteita ja -välineitä, jotka eivät muuten olisi heidän ulottuvillaan”, huomauttaa Tirronen.  

Tirrosen mielestä on myös hyvä, jos pystymme palkkaamaan parhaita kiinalaisia opiskelijoita suomalaisiin yliopistoihin. Näin syntyvät siteet ja henkilösuhteet ovat tärkeitä myöhemmän yhteistyön kannalta. Kiinaan palaava tutkija voi olla merkittävä kontaktihenkilö ja toimia suomalaisen tutkijayhteisön ”suurlähettiläänä”.
”Akatemian kannalta tärkeintä on luoda ja ylläpitää läheisiä ja toimivia yhteistyösuhteita kiinalaisten tutkimusrahoittajien kanssa. Näiden yhteyksien turvin saamme käynnistettyä erilaisia yhteishakuja, joissa suomalaiset ja kiinalaiset tutkimusryhmät voivat hakea rahoitusta aidoille yhteishankkeille eri tieteen aloilla”, summaa Tirronen.

Suomen Akatemian johto NSFC:n vieraana Pekingissä. Kuvassa vasemmalta ylijohtaja Riitta Mustonen, NSFC:n kansainvälisen osaston johtaja Han Jianguo, pääjohtaja Markku Mattila, NSFC:n varapääjohtaja Shen Wen-Qing sekä tiedeasiantuntija Suvipäivikki Mikola.

Yhteistyön konkreettinen hyöty tutkijoille

Kiinan avautuminen on tarjonnut uudenlaisia mahdollisuuksia Kiinan ulkopuolelta tuleville tutkijoille: Kiinan historian, yhteiskunnan ja kulttuurin tutkimus on entistä avoimempaa, ja tarjoaa monia kiinnostavia tutkimuskohteita länsimaisille tutkijoille. Taloustiede, oikeustiede, politiikan tutkimus, sosiaalinen hyvinvointi, maailmankuva, muuttoliike, viestintä, kulttuuriperintö, työmarkkinoiden kehitys ja sääntely, ilmastonmuutoksen hallinta sekä ympäristön tutkimus ovat esimerkkejä aiheista, jotka ovat erityisen kiinnostavia Kiinan kohdalla. 

Tirrosesta silmiinpistävintä Kiinan tieteen kansainvälistyminen on ehkä kuitenkin ollut bio- ja luonnontieteiden alalla. Kiinan parhaat yliopistot ja Kiinan tiedeakatemian tutkimuslaitokset ovat nopeasti nousseet kansainvälisissä vertailuissa kohti kärkeä. Esimerkiksi nanotutkimuksessa ja hiukkasfysiikassa Kiina on jo nyt kärjen tuntumassa, ja käynnissä olevat satsaukset tutkimusinfrastruktuuriin, esimerkiksi hiukkaskiihdyttimiin, nostavat tutkimuksen tasoa myös tulevaisuudessa. Myös biolääketieteessä ulkomailla työskentelevien kiinalaistutkijoiden paluumuutto on ollut vilkasta. Mikäli kehitys jatkuu samansuuntaisena, on Kiinalla edessään valoisa tulevaisuus tieteen saralla.

Tähänastiset kokemukset ovat myönteisiä

”Kokemukset tähänastisesta yhteistyöstä Kiinan kanssa ovat olleet pääasiassa hyviä: suomalaistutkijoilta saamamme palaute on ollut positiivista, ja yhteistyömahdollisuuksia Kiinan kanssa pidetään tärkeinä. Tutkijat osallistuvat mielellään yhteisseminaareihin samoin kuin yhteishakuihin Kiinan kanssa. Useilla suomalaistutkijoilla on kontakteja kiinalaisiin tutkijaryhmiin, ja järjestettyihin yhteishakuihin on osallistunut kiitettävä määrä hakijoita. Myös kokemukset kiinalaisista opiskelijoista Suomessa ovat olleet hyviä. Suurin pullonkaula opiskelijoiden rekrytoinnissa on parhaiden opiskelijoiden tunnistaminen. Kiinasta on paljon tulijoita, mutta tieteellisessä työssä suositukset, aiempi kokemus ja kielitaito ovat hyvin tärkeitä.”

Eräs haaste on saada nuoria suomalaistutkijoita kiinnostumaan tutkimustyöstä kiinalaisissa yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa. Kulttuurin ja yhteiskuntatutkimuksen alueella kiinnostus on luontaista, mutta myös luonnontieteissä Kiinalla olisi tarjottavanaan korkeatasoisia tutkimusympäristöjä.
Vuosituhannen vaihde toi mukanaan uuden vaiheen yhteistyössä
Akatemian ensimmäinen Kiina-yhteistyösopimus allekirjoitettiin Kiinan tiedeakatemian (CAS) kanssa vuonna 1981, mutta 80-luvulla yhteistyötä harjoitettiin ainoastaan liikkuvuusohjelman kautta. Näin tarjottiin suomalaisille tutkijoille mahdollisuus vierailla Kiinassa, ja silloin vielä huomattavan sulkeutuneen Kiinan tutkijoilla oli mahdollisuus vierailla Suomessa. 90-luvulla liikkuvuusohjelma käynnistettiin myös NSFC:n ja CASS:n kanssa.

Yhteistyö siirtyi uuteen vaiheeseen uuden vuosituhannen myötä. Vuonna 2002 avattiin ensimmäinen yhteishankehaku NSFC:n kanssa. Haku koski Akatemian huippuyksikköjä ja NSFC:n rahoittamia State Key Laboratorioita, joissa rahoitettiin neljää yhteistutkimushanketta. Kokemus oli positiivinen ja haku sai paljon myönteistä palautetta suomalaisilta tutkijoilta. Tämä rohkaisi Akatemiaa jatkamaan yhteistyötä. Niinpä vuonna 2005 käynnistettiin NSFC:n ja Kanadan terveystutkimuslaitoksen (Canadian Institutes of Health Research, CIHR) kanssa yhteisrahoitteinen Neurotieteen tutkimusohjelma (NEURO). Tämän jälkeen yhteishakuja on avattu kiinalaisten rahoittajien kanssa joka vuosi. Myös tutkijoiden liikkuvuusohjelmat ovat edelleen käynnissä ja ahkerassa käytössä molempiin suuntiin.

Uusia yhteishakuja vuosittain

Akatemia avaa jatkossa vuosittain yhteishakuja kiinalaisten rahoittajien kanssa. Aihealueet yhteishakuihin määritellään joka vuosi erikseen, ja Akatemian toimikunnilla on tässä keskeinen rooli. Liikkuvuusohjelmat jatkuvat nykyisessä muodossaan, ja yhteisseminaareja pyritään järjestämään erityisesti käynnissä olevien tutkimusohjelmien aihealueilta.  

Tällä hetkellä Akatemia valmistelee yhteisseminaaria NSFC:n ja Saksan tutkimussäätiön (Deutsche Forschungsgemeinschaft, DFG) kanssa matematiikasta, inversio-ongelmien tutkimuksesta. Mikäli rahoitusneuvottelut etenevät suotuisasti, on mahdollista, että aiheesta avataan yhteishaku loppuvuodesta 2010 tai vuoden 2011 alkupuolella.

Tirrosen mukaan Akatemian läheiset suhteet kiinalaisten tutkimusrahoittajien kanssa ovat saaneet huomiota eurooppalaisilla foorumeilla: ”Kiinan, Suomen ja Kanadan yhteinen NEURO-tutkimusohjelma on toiminut monissa yhteyksissä esimerkkinä Kiinan kanssa toteutettavasta monenvälisestä tutkimusohjelmasta. Tällaisia ohjelmia ei Euroopassa edelleenkään ole, sillä kaikissa toteutuneissa ohjelmissa on rahoitettu pelkästään tutkijoiden liikkuvuutta ja yhteisseminaareja. Akatemiassa pyritään pitämään yllä läheisiä suhteita Kiinaan jatkossakin, ja siinä yhteinen, menestyksekäs historia on suureksi avuksi.”

Teksti: Terhi Loukiainen
Kuvat: Mika Tirronen ja Nina Dodd