Ulkomaisen tutkijakoulutuksen merkitys tutkijanuran portaikoissa
(28.06.10)
Suomen Akatemia pyrkii voimakkaasti edistämään neliportaista tutkijanuraa. Akatemia tukee nuorten tutkijoiden kehittymistä ja pätevöitymistä tohtorikoulutettaville ja tutkijatohtoreille suunnatulla rahoituksella sekä siitä eteenpäin rahoittamalla akatemiatutkijoiden ja akatemiaprofessoreiden tutkimustyötä ja tutkimusryhmien toimintaa.
Moni tutkijatohtori suuntaa väitöksensä jälkeen ulkomaille post doc –tutkijaksi johonkin toiseen yliopistoon tai tutkimuslaitokseen hankkimaan kokemusta ja pätevöityäkseen tutkimusalallaan. Ulkomaisen post doc –kauden tarkoituksena on hankkia rautainen ammattitaito ja tietämys sekä näkemystä oman alan tutkimustyöhön. Akatemian tiedotteen 14.4.2010 mukaan työskentely ulkomailla edistää tutkijanuraa terveyden tutkimuksen alalla. Terveyden tutkimuksen toimikunta kannustaakin Suomen tieteen tilaa ja tasoa tarkastelevassa raportissaan nuoria tutkijoita väittelyn jälkeiseen työskentelyyn ulkomailla. Lisäksi, työskentelyn tutkijana ulkomailla on havaittu vaikuttavan merkittävästi akatemiatutkijan tehtävän saaneiden urakehitykseen. Lähes kaikki edellisessä terveyden tutkimuksen toimikunnan haussa rahoituksen saaneet olivat työskennelleet väittelynsä jälkeen ulkomaisessa yliopistossa post doc -tutkijoina.
Omien kokemusteni kautta post doc -tutkijana Massachusetts General Hospitalissa ja Harvard Medical Schoolissa Bostonissa, Yhdysvalloissa, yhdyn täysin terveyden tutkimuksen toimikunnan näkemykseen ulkomaisen post doc -kauden tärkeydestä tutkijanuralla. Vaikka itse edustankin molekyylilääketieteen alaa, ulkomailla hankittujen kokemusten arvoa ja merkitystä menestyksekkään tutkijanuran luomisen kannalta millä tahansa tutkimuksen alalla ei voine kiistää. Ulkomailla tutkijana työskentely tuo uudenlaista näkökulmaa tutkimustyöhön. On tärkeää nähdä ja kokea kuinka tutkimustyötä tehdään muualla ja sitä kautta oivaltaa mitkä asiat meillä Suomessa ja oman tutkimusaiheen parissa ovat hyvin ja mitkä vaativat kehittämistä. Ulkomaisessa huippulaboratoriossa myös korostuu se kuinka paljon ja tosissaan tutkijat panostavat tutkimustyöhönsä. Draivi on kova, koska myös kilpailu on kovaa.
Ulkomaisen post doc -kauden merkitystä kansainvälisen verkostoitumisen kannalta ei myöskään voi liikaa korostaa. Tutkimustyötä ei voi tehdä menestyksekkäästi yksin vaan yhteistyökumppaneita tarvitaan sekä omassa paikallisessa tutkimusympäristössä että kotimaan tasolla ja ulkomailla. Tarvitaan avointa, hedelmällistä ja kriittistä vuoropuhelua ja ajatustenvaihtoa toisten tutkijoiden kanssa. Kansainvälinen verkostoituminen myös takaa yhteistyön merkeissä hyödyllisen tutkimusaineistojen ja –materiaalien vaihdon sekä tutkijavaihdon ja laboratoriovierailut.
Kansainvälinen yhteistyö myös mahdollistaa uusien rahoitusmahdollisuuksien hyödyntämisen maailmanlaajuisesti. Nykyään monet rahoitushankkeet edellyttävätkin hakijoiden verkostoitumista ja konsortioiden muodostamista. Tämä kuvastuu myös tieteellisissä julkaisuissa esimerkiksi lääketieteen alalla, sillä korkean impaktin kansainväliset julkaisut syntyvät usein juuri monen eri maissa toimivan tutkimusryhmän muodostaman konsortion yhteistyönä. Nykytutkimuksessa sanonta ”publish or die” voitaisiinkin päivittää ”network or die” -muotoon tutkijan menestymisen urallaan kannalta. Ulkomainen tutkijakausi toimiikin erinomaisena ponnahduslautana tutkijanuran portaikossa ammattitaitoisten sekä esiintymis- ja verkostoitumiskykyisten, ja näin ollen myös rahoittajien kannalta houkuttelevien tutkijoiden kehittymiselle.
Annakaisa Haapasalo
Akatemiatutkija
Itä- Suomen yliopisto, Kliininen lääketiede - neurologia