1 kommenttia
0 pidän 0 en pidä

Miksi Pena tarvitsee perustutkimusta?

Kuluneen kesän alussa vierailin sukulaisten mökillä. Kuinka ollakkaan, helteisenä iltapäivänä ajauduin mokin isännän kanssa lettujen paistoon grillikatoksen alle. 

Lettuja paistellessa jutustelu kääntyi töihini. Pena (nimi muutettu), mökin omistaja, kyseli mitä teen tällä hetkellä. Kerroin olevani akatemiatutkija ja tutkivani nyt sosiaalisen aseman periytymistä. Selitin, että postini on Suomen Akatemian rahoittama ja yksi kaikkein halutuimmista tutkimustoimista maassamme. Penaan tämä ei tehnyt vaikutusta. Hänelle akateeminen työ oli aina ollut täysi mysteeri. Yliopisto-opiskelu ja opiskelijoiden opettaminen nyt vielä meni, mutta entä tutkiminen? "Miksi Akatemia sitten rahoittaa tutkimusta? Onko tarkoituksena esimerkiksi  tehdä  keksintöjä tai vastaavia, joista Akatemia voisi sitten kääriä voitot?"

Selitin että ei, Akatemia rahoittaa perustutkimusta, jonka tavoitteena ei – ainakaan ensisijaisesti – ole tehdä voittoa. Perustutkimusta tehdään tosin muun muassa sitä varten, että sen pohjalta on toisinaan mahdollista tehdä myös kaupallisia sovellutuksia. Mutta perustutkimus on tärkeää itsessään.

Pena hymähti kuin ymmärtääkseen, käänsi lettua ja jatkoi. "No yliopisto nyt sentään varmaan haluaa hyödyntää tutkimusta kaupallisesti."

Penan näkökulma on ymmärrettävä. Hän on pitkän linjan self made man, joka on elänyt suomalaisversion amerikkalaisesta unelmasta. Kouluja käymätön poika jatkoi isänsä vaatimatonta yritystä ja kasvatti sen keskisuureksi alansa ykköstoimijaksi maassamme.  

Mutta kyse ei oikeastaan ole siitä, että Penan mielestä kaikessa pitäisi tavoitella voittoa. Pena itse on ollut poissa yritysmaailmasta jo joitakin vuosina. Nykyisin hänen elämänsä täyttävät tyystin muut asiat: harrastajarakentaminen, sotahistoriaa ja matkailu. 

Pena ei yksinkertaisesti tuntunut keksivän selitystä sille, miksi moni haluaisi tehdä perustutkimusta ja miksi joku haluaisi sitä vielä rahoittaakin sitä. Penan elämässä minä olin ainoa suoraan havaittavissa oleva linkki perustutkimukseen.

Tämä onkin uskoakseni keskeinen ongelma, kun halutaan kasvattaa perustutkimuksen yhteiskunnallista arvostusta. Mitä kauemmaksi menemme akateemisesta maailmasta, sitä useamman mielestä perustutkimuksella ei ole mitään järkevää roolia. Meidän perustutkimuksen tekijöiden haasteena onkin kyetä perustelemaan, miksi työmme on tärkeää kaikille. Koska tutkimuksiamme rahoitetaan verovaroin,  pitäisi tämä pystyä selittämään myös niille yhteiskunnan jäsenille, jotka perustutkimuksen hyötyjä eivät välittömästi elämässään näe.
 

Letut oli paistettu ja palasimme mökkiin. Pihapolulla Pena jatkoi vielä."Mutta kyllä sen täytyy olla niin että sinunkin tutkimuksistasi voisi löytyä jotakin, josta voisi saada myös voittoa."

Jani Erola
Akatemiatutkija
Turun yliopisto

KOMMENTIT 1

Ihmistieteellinen perustutkimus on syvässä kuilussa - 616 Päivää sitten

Tämä ilmenee paitsi yrittäjä-Penan ajattelussa ja asenteissa,myös suomalaisen yhteiskunnan ja yleisemmin läntisten yhteiskuntien yhteiskuntapolitiikassa ja vallitsevassa tutkimus- tiedepolitiikassa, jossa ihmisen, ihmisyksilön ja väestöryhmien yhteisöllinen hyöty kutistetaan "voitoksi". Kaikkialla itsensä läpiajaneessa uusliberalistisessa politiikassa (myös tiedepolitiikassa) "yrittämisellä" tarkoitetaan kuitenkin yksittäisen yrittäjäyksilön henkilökohtaista "esine-etua", ulkoisen esinemaailman hallinnan ja markkinoiden hyötymistä, esine-etua, jonka tämä yrittäjä tekee useimmiten (ja suuryritykset aina) muiden ihmisten ja yhteisöjen kustannuksella (vrt. yrityskonkurssien kasvavat määrät, takaajien hirteen riipputtamiset jne.). Sinun Jani yrittäjä-Penasi vain tuo julki sen mitä ahne, epärehellinen ja kovamielinen kilpailu- ja yrittäjyyskasvatus ja sille infrastruksuurin tarjova valtio- ja yhteiskuntapolitiikka ovat jo pitkään kylväneet katajaisen kansamme sieluun. Meillä ei enää (jos ei ennenkään) ole arvokas ihminen, ihmiselämä, yhteisöt ja yhteiskunta, vaan esinemaailma ja sen hallinta omaksi hyödyksi. Tämä koskee myös virkamiesten ja poliitikkojen ihmisille ja yhteisöille ultratuhoisaa "laadunmuutosta" korruptioeliitiksi. Kysymys on ihmisen laaja-alaisesta ulkoistamisesta kapitalismin ylikierroksiin yltyneessä tuotantokoneistossa. Suomessa on nyt tämänkaltaisen yrittäjätoiminnan uhrialttarilla koko hyvinvointivaltio, valtaosa kansaa ja tulevat sukupolvet sieltä köyhimmästä päästä. On siinä sosiaalisen perimän periytymiselle tutkimussarkaa kylliksi jatkossakin. Kyllä tässä ihmistieteille, ja sen edustajille tekemistä ja puhumista riittää. Vaikuttamiskohteista tärkein eivät liene kuitenkaan penat tai persut. Voisiko suomalainen tiede- ja tutkimusmaailma ja sen johtajat ryhtyä katsomaan myös omia tekemisiään tai tekemättä jättämisiään. Ensi vaiheessa voisi ryhtyä kehittämään ihmistä/yhteisöjä ja ihmismäistä tuottavaa toimintaa koskevaa kunnollista filosofisteoreettista orientaatiota ja empiiristä tutkimusta ihmislähtöisestä näkökulmasta. Eihän se niin vaikeaa pitäisi olla. Kyllä tälle idioottimaiselle ekonomistipälätykselle hyvinvointivaltion kustannusvajeista ja mummojen vaipparahojen viilaamisesta pitäisi löytyä haastajia Suomenniemelläkin?
Kirjoittaja: Matti Saari
Vastaa Asiaton » + 0 - 0
Viimeksi muokattu 5.8.2010

"Mitä kauemmaksi menemme akateemisesta maailmasta, sitä useamman mielestä perustutkimuksella ei ole mitään järkevää roolia", pohtii akatemiatutkija Jani Erola.