Kemian tutkimuksen arvioinnista
(11.05.11)
Suomen Akatemia julkisti jokin aika sitten kemian alan tutkimuksen arvioinnin loppuraportin. Arvioinnin läpivienti on ollut mittava työ niin Suomen Akatemialle, arviointiryhmän jäsenille, kuin mukana olleille arvioiduille ryhmillekin. Kattava tausta-aineiston kokoaminen ja työstäminen vertailukelpoiseen muotoon on luotettavan arviointituloksen kannalta tärkeää ja siten on arvioitavien edun mukaista valmistautua arviointiin perusteellisesti.
Kemian tutkimuksen arviointi on luonteeltaan rakentaviin huomioihin ja ehdotuksiin pyrkivä. Tämä on mielestäni hyvä piirre, liian usein toimitaan cup-ottelun periaatteilla harvojen ”voittajien” löytämiseksi. Arviointiryhmän tapaamisessa käyty keskustelu oli mielestäni hyvä, suoraa puhetta puolin ja toisin.
Kun arviointiraportista tiivistää kaikkein oleellisimman, voi todeta suomalaisen kemian tutkimuksen saaneen erinomaisen arvosanan!
Suomessa toteutuu noin 85 alan professorihenkilötyövuotta vuodessa, noin 470 jatko-opiskelijaa ja 370 tutkijaa tuottavat 940 tieteellistä artikkelia vuodessa. Tämä tehdään 63 miljoonan euron vuosittaisella tutkimusrahoituksella. Onko tämä resurssi paljon vai vähän, tälläkö me turvaamme jatkossakin kansainvälisen tason tutkimuksen ja sen vaatimat laitteet?
Mielestäni summa on huolestuttavan pieni. Se on samalla tasolla kuin joidenkin alan yksittäisten yritysten vuosittainen T&K panos.
Ehkä tärkein arvioinnin tulos on se, että hyviksi havaittujen ryhmien pitkäjänteinen perusrahoitus tulee turvata nykyistä paremmin. Pelkkä punnitseminen ja arviointi ei riitä, tarvitaan pitkäjänteistä resursointia korkeatasoisten ryhmien toimintakyvyn turvaamiseksi!
akatemiaprofessori Jukka Seppälä
aiemmat blogit