Yhteiskuntatieteet
Tällä sivulla esitämme yhteiskuntatieteiden eri alojen vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkia arvioivan analyysin (SWOT), jonka on laatinut kunkin tieteenalan tutkijoista koottu työryhmä. Jokaisen alan esittelyn lopusta löydät linkit alan tilastoihin sekä materiaalit PDF-tiedostoina tulostamista varten.
Kasvatustieteet | Oikeustiede | Psykologia | Sosiaalitieteet | Taloustieteet | Valtio-oppi, hallintotiede | Viestintätieteet
Kasvatustieteet: SWOT-analyysi ja tilastot
Kasvatustieteet: vahvuudet
- Tieteenalan edistyminen
- Valtava kasvatustieteellisen tiedon tarve, ei pelkästään koulutussektorilla, vaan laajasti yhteiskunnassa
- Kasvatustieteen laaja-alaisuus; kysytty kumppani monitieteisiin hankkeisiin
- Tuottanut uusia, lahjakkaita nuoria tutkijoita
- Kasvatusalan tutkimusperustaisuus koululaitoksen menestymisen, osaamisen ja kilpailukyvyn sekä laajemminkin koko kansallisen menestyksen taustalla
- Sivistys ja koulutus ovat tärkeä osa suomalaista kulttuuria
Kasvatustieteet: heikkoudet
- Liikkuvuus on melko suurta itse toiminnan näkökulmasta katsottuna, mutta nykyisillä indikaattoreilla liikkuvuus ei näy
- Alalla paljon erilaisia kiinnostuksen kohteita, mistä seuraa tietynlaista pirstaleisuutta
- Infrastruktuurin hajanaisuus ja hahmottumattomuus
- Tutkimuksellisen EU-/kansainvälisen rahoituksen puuttuminen (resurssit eivät riitä koordinointiin ja hallinnointiin, tukijärjestelmä puuttuu)
- Kasvatusalan vahvuuksia ei ole kyllin tunnistettu, tuotu vahvasti esiin eikä hyödynnetty tehokkaasti, ainakaan kansainvälisesti
- Kansallisen yliopistoyhteistyön rapautuminen, koska mitkään indikaattorit, järjestelmät tai rahoituspolitiikka eivät tue sitä
Kasvatustieteet: mahdollisuudet
- Verkostoituminen ja yhteistyö
- Uudet paradigmat ja ”hot-spotit"
- Koulutus- ja sosiaaliset innovaatiot
- Kansainvälinen koulutusosaaminen (koulutusvienti ja siihen liittyvä tutkimus)
- Uudet tutkimusasetelmat, esimerkiksi kokeelliset interventiot
- Alaan kokonaisvaltaisesti liittyvät monitieteiset tutkimusohjelmat
- Valmiudet tutkia poikkitieteellisesti sekä vertailevasti ja poikkikulttuurisesti
Kasvatustieteet: uhat
- Kaikki indikaattorit ja rahoitukset ovat luonnontieteilijöiden eduksi, kasvatustieteen omaleimaisuus ja alakohtaisuus pitäisi huomioida ja turvata
- Rahoituskanavien vähäisyys ja Suomen Akatemian myöntämän rahoituksen mahdollinen pieneneminen
- Täydentävä rahoitus ja yliopistojen kokonaiskustannusmalli
- Ihmistieteiden asema kiristyvässä kilpailussa ja kansallisessa tutkimuspolitiikassa, esimerkiksi verkostotutkijakoulujen väheneminen
- Tutkijanurien rakentumisen ja rahoituksen haasteet eri uravaiheissa
- Pätkätyöläisyys
Palaa sivun alkuun >>
Oikeustiede: SWOT-analyysi ja tilastot
Oikeustiede: vahvuudet
- Oikeustieteen vahva teoreettinen perusta ja kansainvälinen kilpailukyky
- Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen mahdollisuudet: oikeustieteilijöiden vaikuttaminen yhteiskunnalliseen keskusteluun ja lainsäädäntöön
- Tohtorien hyvä ja monipuolinen työllistyminen
- Valtakunnallisen yhteistyön hyvät kokemukset etenkin tohtorikoulutuksessa
Oikeustiede: heikkoudet
- Kansallinen painottuneisuus, kansainvälistymisen vaikeus ja osittainen epäluontevuus
- Lainopin tieteellisesti ja rahoituksellisesti ongelmallinen asema
- Tieteenalan ominaispiirteiden kannalta epäsopivien kriteerien soveltaminen tutkimuksen laadun arviointiin ja julkaisujen hierarkisointiin
- Tutkimusryhmäperinteen ohuus, yksilökeskeisyys ja reviiritietoisuus
- Täydentävän rahoituksen vähäisyys
- Työnjaon vähäisyys valtakunnallisesti eri yksiköiden kesken
- Tutkimukseen perustuvan opetuksen soveltaminen yleistutkintovaatimuksiin
Oikeustiede: mahdollisuudet
- Joustavuus: yksiköiden mahdollisuus nopeisiin muutoksiin, profiloitumiseen ja menestymiseen; työnjako eri yksiköiden välillä voi johtaa tutkimuksen tason nostamiseen
- Monitieteisyys ja teoreettisen tutkimuksen kansainvälisesti korkea taso; markkinoilla on tilaa
- Oikeudellistumisesta johtuva tutkimuskysynnän lisääntyminen
- Tohtorikoulutuksen kansainvälinen vetovoimaisuus
- Liikkuvuuden lisääminen: kiertävät professuurit ja opettajavaihdot
Oikeustiede: uhat
- Aputieteellistyminen ja/tai ajautuminen tekniseksi asiantuntijakäytännöksi
- Tutkimuskapasiteetin liiallinen ajautuminen yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen (YVV)
- Innovatiivisuuden hiipuminen: onko liikaa yksittäisten yksilöiden vastuulla?
- Tutkimuksen rahoituksen väheneminen yleisesti
- Tutkimusindikaattoreiden epäonnistuminen: oikeustieteen sisäinen fragmentaatio ja liika erikoistuminen
Palaa sivun alkuun >>
Psykologia: SWOT-analyysi ja tilastot
Psykologia: vahvuudet
- Tutkimuksen korkea taso
- Tutkimuksen kansainvälisyys
- Määrällinen tuottavuus
- Monitieteisyydellä tärkeä rooli tutkimushankkeissa (esimerkiksi kognitiivinen neurotiede, kouluun ja oppimiseen liittyvä tutkimus, yhteistyö lääketieteen kanssa)
- Lukuisia onnistuneita hankkeita, joissa vahvalla perustutkimuksella on luotu merkittävää soveltavaa tutkimusta ja sovelluksia
- Kansalliset ja kansainväliset verkostot
Psykologia: heikkoudet
- Psykologia tieteenalana: asema hämärtynyt yliopistojen ja tutkimuslaitosten rakenteellisten muutosten vuoksi
- Huippuyksiköiden vähäisyys/päättyminen, akatemia- ja FiDiPro-professorien (Finland Distinguished Professor Programme) puute
- Psykologian merkitys katoaa monitieteisissä hankkeissa, esimerkiksi monitieteisten julkaisujen kirjautuminen psykologian alalle ei nykykäytännöillä onnistu
- Tieteellisellä pätevyydellä valituilla henkilöillä ei riittävästi mahdollisuuksia tehdä tutkimustyötä (avustavan henkilöstön puute/vähäisyys, laite-metodihallinnan vaativuus, byrokratian lisääntyminen)
- Professoreiden toimenkuva on muuttunut epäselvemmäksi
- Suomeen on rekrytoitu liian vähän kansainvälistä henkilökuntaa, osin koska tähän ei ole joustavia rahoitusmahdollisuuksia
- Kansainvälisiä tutkimusvierailuja esimerkiksi post doc -vaiheessa ei arvosteta riittävästi
Psykologia: mahdollisuudet
- Vahvuuksien ja osaamisen luova yhdistäminen psykologian sisällä ja yli tiederajojen
- Pienessä maassa yhteistyön tekeminen, verkostoituminen ja kumppaneiden löytäminen
- Suomalaisen psykologiatieteen hyvä arvostus
- Euroopan uudet rahoitusmahdollisuudet, jos niihin saadaan vahvemmin mukaan ihmisen hyvinvointiin liittyviä teemoja
- Psykologisen tiedon vieminen muille tieteenaloille ja uudenlaisiin soveltaviin yhteyksiin
- Laajeneminen lähialueille
Psykologia: uhat
- Ollaan menettämässä Psykonet-verkostolla saavutettuja perus- ja tutkijakoulutuksen ja yhteistyön etuja
- Kilpailun lisääntyminen ja yhteistyön väheneminen yliopistojen kesken heikentää kansallisesta yhteistyöstä hyötyviä aloja kuten psykologiaa
- Psykologian tunnistettavuus tieteenalana heikkenee
- Aiempaa vähemmän tutkijoita palkattuna aiempaa kalliimpiin ja siksi harvempiin Suomen Akatemian hankkeisiin
- Päättyneiden huippuyksiköiden julkaisutoiminnan laantuminen
- Uusien huippuyksikköjen ja akatemiaprofessorien puute
Palaa sivun alkuun >>
Sosiaalitieteet: SWOT-analyysi ja tilastot
Sosiaalitieteet: vahvuudet
- Tieteenaloilla on hyvä kansallinen ja kansainvälinen taso
- Sosiaalitieteet ovat suosittuja ja niiden asema on vahva
- Tohtorien tarve yhteiskunnassa on tiedostettu
- Valtakunnalliset tutkijakoulut toimivat hyvin
- Tutkijoiden/tutkimusryhmien/yliopistojen profiloituminen edesauttaa lahjakkaiden tutkijoiden rekrytointia
- Vahva kansallinen toimintaympäristö on tutkimusmyönteinen
- Kvalitatiivinen tutkimusperinne on vahvaa
- Tutkimusaineistojen kerääjät ovat luotettavia (esim. Tilastokeskus, THL, Kela)
- Valmiita luotettavia tilastoja ja rekisterejä on runsaasti saatavilla
- Henkilökohtaiset ja tutkimusryhmien kansainväliset verkostot ovat toimivia
Sosiaalitieteet: heikkoudet
- Yhteiskuntatieteellisiä huippuyksikköjä on vähän Suomessa; tutkijoiden kansainvälinen ja kansallinen liikkuvuus on vähäistä
- Sosiaaliseen keskittynyt tutkimuksenasettelu on joutunut väistymään mm. terveystieteellisten näkökulmien vahvistuessa
- Sosiaalitieteiden pienissä yksiköissä on vähän kriittistä massaa
- Teoreettinen keskustelu ja organisaatiotutkimus ovat vähäistä
- Valmiiden aineistojen ja rekistereiden saaminen tutkimuskäyttöön on hankalaa korkeiden kustannusten vuoksi
- Kansainvälisyyden vaade vähentää tutkimusten suomenkielistä julkaisemista ja alan yhteiskunnallista keskustelua
- Angloamerikkalaiset maat dominoivat tutkimuksen viitekehyksenä
- Kansainvälisten jatko-opiskelijoiden rekrytoiminen on vähäistä ja valintaperusteet ovat selkiytymättömät
- Kansainvälisten opiskelijoiden ohjaukseen ei ole riittävästi resursseja
- Yliopistojen jatkokoulutukseen suunnatut resurssit ovat riittämättömät
Sosiaalitieteet: mahdollisuudet
- Yliopistojen rakennemuutosten paineessa on jouduttu miettimään tieteenalan ”must” -asiat
- Yliopistojen ja valtion tutkimuslaitosten keskinäistä työnjakoa on pohdittu uudelleen
- Joudutaan miettimään täydentävän rahoituksen optimaalista hyödyntämistä
- Kansainvälistyminen parantaa tieteen tasoa ja monipuolistaa tutkimusasetelmia
- Monimenetelmäisyys ja uudet kvantitatiiviset analysointimenetelmät monipuolistavat ja parantavat tutkimusten laatua
- Yhteistyö BRIC-maiden (Brasilia, Venäjä, Intia, Kiina) tutkijoiden kanssa laajentaa tutkimusverkostoa; yhteistyö pieniin EU-maihin monipuolistaa sosiaalitutkimuksen kenttää
- Jatko-opiskelijoiden valinnan kehittäminen kriittisemmäksi ja opintojen aktiivinen seuranta mahdollistavat tohtoritutkinnon suorittamisen suunnitellussa ajassa
- Kansainvälistä liikkuvuutta tuetaan ja se kirjataan jatko-opintosuunnitelmaan
- Tilastokeskuksen ja yliopistojen välisellä sopimuksella olisi mahdollista saada valmiita aineistoja kohtuuhintaisiksi tutkimuskäyttöön
- Sapattivapaiden kehittäminen edelleen avaisi henkilökunnalle mahdollisuuksia
Sosiaalitieteet: uhat
- Yliopistojen profiloitumispaine johtaa vahvojenkin tutkimusalueiden marginalisoitumiseen
- Yliopistoissa on liikaa kilpailua oppiaineiden sisällä ja yliopistojen välillä
- Yliopistolaki (2010) on aiheuttanut huolen yliopistojen niukkenevista taloudellisista resursseista
- Yliopistojen riippuvuus ulkopuolisesta rahoituksesta on lisääntynyt
- Tutkimus irtaantuu kansallisesta yhteiskunnallisesta keskustelusta
- EU:n tutkimusrahoituksen linjaus hallitsee sitä, miten tutkimusta tulisi suunnata
- Huolena on, miten brittiläisen yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen alasajo vaikuttaa Suomeen
- Lahjakkaiden opiskelijoiden saaminen Suomeen on vaikeaa
- Kansainvälinen kilpailutilanne koetaan uhkana tieteelle ja tieteen kehittymiselle
- Yliopistoissa tutkimusten tekemiseen suunnatut aikaresurssit ovat niukat
- Rahoitettujen tutkijakoulupaikkojen väheneminen on uhka tieteelle ja uusille tieteentekijöille
- Tutkimusta avustavaa henkilökuntaa on yliopistoissa liian vähän
Palaa sivun alkuun >>
Taloustieteet: SWOT-analyysi ja tilastot
Taloustieteet: vahvuudet
- Tasokas kansallinen tutkijakoulutus (KAVA, KATAJA)
- Tutkimuksen merkittävä määrällinen kasvu 2000-luvulla
- Tohtorit työllistyvät hyvin
- Lyhytaikainen kansainvälinen liikkuvuus suosittua
- Rahoitusta liikkuvuuteen tarjolla, esimerkiksi säätiöiden post doc -pooli
- Uniikkien aineistojen kerääminen (Suomessa tilastoinnin perinne sekä yritysten ja tutkijoiden yhteistyö)
- Huippuyksilöitä ja vahvoja tutkimusryhmiä on (mutta ei laajasti)
Taloustieteet: heikkoudet
- Julkaisutuotannossa korostuu määrä, mutta ei tarpeeksi laatu (kannustinjärjestelmän vinous: sitä saadaan mitä tilataan)
- Liian pienet tutkimusyksikkökoot
- Aluepolitiikka ohjaa liikaa tutkimusta
- Perustutkimukselle annetaan liian vähän rahoitusta
- Professori on hallintoihminen ja rahanhakukone
- Pitkäkestoinen kansainvälinen liikkuvuus vähäistä
- Kansainvälisen liikkuvuuden tukipalvelut heikot
- Kansallinen liikkuvuus heikkoa
- Rahoituspaine ajaa soveltavaan tutkimukseen
Taloustieteet: mahdollisuudet
- Yliopiston rahoitusmallin muutos
- Urapolkujärjestelmä
- Sapattivapaajärjestelmä (ml. varttuneet tutkijat)
- Laajempien kansainvälisten tutkijatiimien muodostaminen
- Kansainvälinen opiskelija-aines
Taloustieteet: uhat
- Akateeminen urapolku ei houkuttele, rekrytointiongelmat
- Yliopistokohtaiset tohtorikoulutusohjelmat voivat vaarantaa kansallisen tutkijakoulutuksen
- itseisarvoinen kansainvälistyminen
- monitieteellisyyden kritiikitön korostaminen
- Aineistokustannusten (tietokannat) nouseminen, eriarvoistuminen
- Uusi hallitusohjelma ja julkisen sektorin säästöt
Palaa sivun alkuun >>
Valtio-oppi, hallintotiede: SWOT-analyysi ja tilastot
Valtio-oppi, hallintotiede: vahvuudet
- Tutkimus kansainvälisesti hyvää tasoa
- Tutkijoilla laaja kansainvälinen tuotanto, myös muilla kielillä kuin suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi; hyvät kansainväliset yhteydet
- Ala menestynyt hyvin kilpailussa tutkimusrahoituksesta
- Suosittu ala, suuret hakijamäärät perustutkinto-opiskelijoiksi
- Valmistuneiden hyvä työllisyystilanne
Valtio-oppi, hallintotiede: heikkoudet
- Pieni tieteenala
- Yliopistojen huono infrastruktuuri
- Opiskelijoiden suuri määrä suhteessa opettajien määrään
- Vähän ulkomaisia tutkijoita Suomessa
- Vähän yhteistyötä yliopistojen välillä
- Vähän kansainvälistä tutkimusrahoitusta
- Ajan käyttäminen jatkuvaan rahoituksen hakuun
- Post doc -tutkijoiden epävarma asema
- Tutkijoiden huono kyky tuoda esiin osaamistaan
Valtio-oppi, hallintotiede: mahdollisuudet
- Politiikan ja hallinnon tutkimuksen lisääntynyt yhteiskunnallinen tarve
- Kansainvälinen liikkuvuus ja verkostot
- Tiivistyvä eurooppalainen yhteistyö
- Menestys kilpailussa rahoituksesta
- Sukupolvenvaihdos
- Tutkimuksen fragmentaatio ja tieteidenvälisyys uusien näkökulmien luojana
Valtio-oppi, hallintotiede: uhat
- Teoreettisen yhtenäisyyden katoaminen tutkimuksen pirstaloitumisen ja tieteidenvälisyyden myötä
- Yliopistojen perusrahoituksen pieneneminen
- Lyhytjänteinen tiedepolitiikka
- Yliopistojen ja tutkimusorganisaatioiden byrokratisoituminen
- Tutkimuksen ohjaus ylhäältäpäin
- Päätöksentekijöiden heikko ymmärrys yhteiskuntatieteiden merkityksestä ja sen kautta tapahtuva yhteiskuntatieteiden aseman heikentyminen
- Tutkijoiden irrottautuminen kotimaisesta yhteiskunnallisesta keskustelusta
- Tutkimuksen kansainvälisen näkyvyyden suhteellinen lasku tutkijoiden määrän pysyessä ennallaan Suomessa, mutta kasvaessa muualla
Palaa sivun alkuun >>
Viestintätieteet: SWOT-analyysi ja tilastot
Viestintätieteet: vahvuudet
- Viestintätieteiden laaja-alaisuus
- Suomen kontekstissa pienilläkin aloilla kiinteät kansainväliset yhteydet
- Tieteenala yhteiskunnallisesti merkityksellinen, ja tutkimus palvelee suomalaista yhteiskuntaa
- Monitieteiset ja kansainväliset tutkijaryhmät arkipäivää
- Esimerkkejä hyvin korkeatasoisesta tutkimuksesta ja tutkijoista
- Nopea reagointi yhteiskunnallisiin ja kulttuurisiin tutkimuskysymyksiin
- Hyvä perusta kansalliselle yhteistyölle aiemman verkostotoiminnan vuoksi
- Liikkuminen ulkomailla ja yhteydet kansainvälisiin alan järjestöihin arkipäivää
- Hyvät kirjasto- ja tietopalvelut yliopistoissa
- Hyvä laitekanta
- Oma tieteenalastatus
Viestintätieteet: heikkoudet
- Henkilöstörakenteen muutokset (erityisesti avustavan henkilökunnan vähentäminen) yliopistoissa verottavat tutkimukseen käytettävää aikaa
- Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen selkiintymätön työnjako tutkimuksessa
- Tutkimusrahoitus suuntaa liikaa tutkimusta
- Tässä hetkessä elävien (esimerkiksi teknologiaan suuntautuneiden) tutkimus- ja selvityshankkeiden painottuminen tapaustutkimuksiin
- Alan tutkimustoiminta ei riittävästi tähtää teorianmuodostukseen
- Alan tohtorintarvetta ei tunnisteta yliopiston ulkopuolella
- Ei enää jatkuvasti toimivaa kansallista yhteistyön foorumia
- Alalla ei huippuyksiköitä tai FiDiPro-professoreita (Finland Distinguished Professor Programme)
Viestintätieteet: mahdollisuudet
- Yliopistojen laajat yksiköt luovat uudenlaisia tutkimuskombinaatioita
- Uudet alueelliset mahdollisuudet yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyössä
- Uudenlaiset, innovatiiviset yhteistyömallit muiden tieteenalojen kanssa
- Tieteenalan sisäinen koordinaatio erityisesti infrastruktuurin hyödyntämisessä ja kehittämisessä
- Laaja-alaisuuden esiintuominen kansainvälisissä yhteyksissä ja sen hyödyntäminen kansainvälisissä tutkimusprojekteissa
- Nuorten tutkijoiden nopea kansainvälistyminen ja kontaktit huippututkimusta tekeviin yksiköihin
- Open access -julkaiseminen
- Nopeasti muuttuva maailma ja tutkimuksen tapa tarttua nopeasti ongelmiin mahdollistavat uusia tutkimussuuntauksia
- Monikulttuurisuuden lisääntyminen Suomessa luo uusia tutkimuskysymyksiä ja mahdollisuuksia monitieteisiin hankkeisiin
- Uusien tutkimusrajapintojen tunnistaminen
- Uudet väitöskirjamuodot mahdollistavat uusia yhteyksiä yliopiston ulkopuolelle
Viestintätieteet: uhat
- Mikä on viestintätieteiden painoarvo uusissa laajoissa, mutta profiloituvissa yliopistoyksiköissä?
- Tukeutuminen vääristäviin julkaisumittareihin ja laadun indikaattoreihin
- Pystytäänkö vastaamaan ajan ilmiöiden synnyttämiin haasteisiin teorian tasolla
- Löytyykö lahjakkaita ja motivoituneita jatko-opiskelijoita
- Liikkuvuuden vaatimus itseisarvo ilman, että painotetaan laadukkaiden kotimaisten ja ulkomaisten työympäristöjen merkitystä
- Yliopistojen resurssipula voi vaikeuttaa nopeasti vanhenevan viestintä- ja informaatioteknologian ym. välineistön pitämistä ajan tasalla
- Arkisto- ja kirjastolaitoksen resurssipula voi nostaa aineistonhankinnan palvelumaksuja ja heikentää aineistojen saatavuutta
Palaa sivun alkuun >>