Tekniikka
Tällä sivulla esitämme tekniikan eri alojen vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkia arvioivan analyysin (SWOT), jonka on laatinut kunkin tieteenalan tutkijoista koottu työryhmä. Akatemian tieteelliset toimikunnat ovat tehneet alojen kehittämisehdotukset. Jokaisen alan esittelyn lopusta löydät linkit alan tilastoihin ja bibliometrisiin analyyseihin sekä materiaalit PDF-tiedostoina tulostamista varten.
Energia- ja ympäristötekniikka | Kone- ja valmistustekniikka | Materiaalitiede ja -tekniikka | Puunjalostustekniikka | Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, arkkitehtuuri | Sähkö-, automaatio- ja tietoliikennetekniikka, elektroniikka | Teknillinen kemia, kemian prosessitekniikka
Energia- ja ympäristötekniikka: SWOT-analyysi, kehittämisehdotukset ja tilastot
Energia- ja ympäristötekniikka: vahvuudet
- Yritysyhteistyö alalla on toimivaa
- Alan osaaminen on hyvällä tasolla
- T&K-resurssit ovat hyvät
- Alalla on hyvä imago ja tulevaisuudennäkymät
- Vahva energiateknologiateollisuus tukee alaa
Energia- ja ympäristötekniikka: heikkoudet
- Bibliometrinen alisuoriutuminen pienentää alan tieteellistä näkyvyyttä
- Tohtorikoulutuspaikkoja on vähän
- Tutkimusinfrastruktuuri on osin vanhentunutta
- Resurssit ovat hajanaisia ja puutteellisesti koordinoituja
Energia- ja ympäristötekniikka: mahdollisuudet
- Kansainvälisiä rahoitusmahdollisuuksia hyödynnetään enemmän
- Moni- ja poikkitieteellisyys tuottavat uusia avauksia
- Alan paradigmamuutokset luovat tarvetta tutkimukselle
- Tieteen merkitys energiakysymyksissä korostuu
- Systeemistä ajattelua hyödynnetään laajasti
Energia- ja ympäristötekniikka: uhat
- Alan uusiutumiskyky on hidas
- Kansainvälinen kilpailu osaamisesta kasvaa
- Osaaminen katoaa Suomesta
Energia- ja ympäristötekniikka:
kehittämisehdotukset
- Tutkimuksen infrastruktuurien hallintaan ja uudistamiseen tarvitaan kansallisen toiminnan koordinoija. Koordinoijana voisi toimia esimerkiksi CLEEN Oy, Suomen Akatemia, Tekes tai Sitra.
- Tohtorikoulutusta lisätään kansallisesti yhteistyössä
- Tieteellisen perustutkimuksen rahoitusta ja tieteellistä julkaisutoimintaa vahvistetaan
Palaa sivun alkuun >>
Kone- ja valmistustekniikka: SWOT-analyysi, kehittämisehdotukset ja tilastot
Kone- ja valmistustekniikka: vahvuudet
- Tutkimus on laaja-alaista ja monitieteistä
- Ryhmillä on kyky toteuttaa koeympäristöjä
- Alan prosessiosaaminen ja systeemiajattelu on vahvaa
- Teollisuusyhteistyö ja verkostot ovat toimivia, ja alan reagointikyky uusiin tutkimustarpeisiin on hyvä
- Alalla toimii huippuyksikkö, SHOK-yhtiö ja tohtoriohjelmia
Kone- ja valmistustekniikka: heikkoudet
- Alan julkaisukulttuuri on vaatimaton
- Tutkijoiden liikkuvuus ja muukin näkyvyys on heikkoa
- Tutkimusryhmien niukka diplomityötarjonta on tulppana tutkijanuran aloitusvaiheessa
- Tohtoriohjelmien volyymi on alimitoitettu toimialalle
- EU- ja muita kansainvälisen liikkuvuuden rahoitusmahdollisuuksia alihyödynnetään
Kone- ja valmistustekniikka: mahdollisuudet
- Alalle luodaan kriittinen massa ja näkyvyyttä kasvatetaan Suomen Akatemia-, Tekes- ja EU-rahoitusten samanaikaisella vaikutuksella
- Alan nopeaa reagointikykyä hyödynnetään nousevien aiheiden ja tarpeiden tutkimuksessa
- Kansainvälistä tutkimusyhteistyötä lisätään
- Yhteistyötä BRIC-maiden (Brasilia, Venäjä, Intia, Kiina) kanssa kasvatetaan
- Yliopistot solmivat aktiivisemmin yhteistyösopimuksia
Kone- ja valmistustekniikka: uhat
- Tuotantoketjujen lähtö syö tutkimusaiheita
- Tekniikka häviää kulttuurille nuorten arvomaailmassa, jolloin opiskelijarekrytointi vaikeutuu
- Talouden ongelmat kiristävät rahoitusta
- Rahoitus suuntautuu kestoteemoihin
- Tutkimusaloja karsitaan tulosmittareilla
Kone- ja valmistustekniikka:
kehittämisehdotukset
- Kone- ja valmistustekniikan alalla tarvitaan tutkimusryhmien kansallista ja kansainvälistä verkottumista, liikkuvuutta ja yhteistyötä sen lisäksi, että odotellaan vahvoja avauksia kampustason yhteenliittymiltä.
- Verkostomaiset rakenteet kuten tohtoriohjelmat tulee säilyttää ja kansainvälistää. Yliopistojen tulee osallistua kansallisiin ja kansainvälisiin yhteistyösopimuksiin konetekniikan tutkimuksessa ja tutkinto-opetuksessa.
- Alan keskeiset tutkimusympäristöt tulee turvata ja uudistaa, jotta kokeellista tutkimusta ei kokonaan korvattaisi mallinnuksella.
- Uusille aihealueille, kuten hajautetun energian tuotannon järjestelmille, tulee muodostaa ja toteuttaa yhteisiä koeympäristöjä.
- Kone- ja valmistustekniikan tutkijoiden tulisi osallistua tieteen suurhankkeisiin, ja toisaalta konealan tutkimusryhmiin tulisi aktiivisesti rekrytoida luonnontieteiden edustajia.
Palaa sivun alkuun >>
Materiaalitiede ja -tekniikka: SWOT-analyysi, kehittämisehdotukset ja tilastot
Materiaalitiede ja -tekniikka: vahvuudet
- Alalla on vahva monitieteellinen, dynaaminen ja osaava tutkijakunta
- Alan tutkimusinfrastruktuuri on hyvätasoista
- Tutkimuksella on soveltamispotentiaalia perusteollisuudessa, erityisesti metsä-, kaivos- ja elektroniikkateollisuudessa
- Alan koulutustraditio on hyvä (tohtoriohjelmat, kansainväliset maisteriohjelmat ja rekrytointiverkostot)
- Kansainvälinen yhteistyö on monipuolista: eurooppalaiset verkostot, USA-, Japani- ja Kiina-yhteydet
Materiaalitiede ja -tekniikka: heikkoudet
- Tutkimusrahoitus on laimentunut ja riskirahoitus puuttuu
- Epäonnistumisen pelko ja uskalluksen puute ovat esteinä uusien yritysten perustamiselle
- Yliopistojen sisäisten tohtoriohjelmien resursoinnissa ja käytännöissä on epäselvyyttä
- Tutkijoiden ja tutkijakoulutettavien liikkuvuus on vähentynyt ja työmoraali rapautunut
- Opiskelijarekrytointiongelmat: ikäluokat pienenevät, materiaalitekniikan imago on heikko
Materiaalitiede ja -tekniikka: mahdollisuudet
- Rekrytoinnissa ja koulutuksessa profiloidutaan ja panostetaan laatuun eikä määrään
- Alan potentiaalia hyödynnetään ihmiskunnan suurten haasteiden ratkaisemisessa (energia, ympäristö, luonnonvarat)
- Perusteollisuus uusiutuu ja tarjoaa tuoreita tutkimusmahdollisuuksia
- Toimintaympäristö ja infrastruktuuri ovat hyvässä kunnossa ja mahdollistavat pitkäjänteisen kehittämisen
- Tutkimusta fokusoidaan tutkijalähtöisesti ja hyödyntämällä nykyisiä vahvuuksia
Materiaalitiede ja -tekniikka: uhat
- Perusteollisuus ei kykene uusiutumaan (puunjalostusteollisuus, kaivosteollisuus) tai poistuu maasta (elektroniikkateollisuus)
- Opiskelijoiden ja tutkijoiden rekrytointi vaikeutuu
- Ulkomaalaisten osaajien houkuttelu ja sitouttaminen Suomeen ei onnistu; työnsaantinäkymät teollisuudessa jäävät heikoiksi
- Tutkimusrahoituksen taso laskee
- Tohtorien työllistyminen vaikeutuu
Materiaalitiede ja -tekniikka:
kehittämisehdotukset
- Parhaita yksiköitä tulee vahvistaa resursseja fokusoimalla.
- Alalle tulee perustaa kansallinen foorumi, joka voi ottaa kantaa alaa koskeviin strategisiin muutoksiin ja kansainvälisiin infrastruktuurihankkeisiin osallistumiseen.
- Yliopistoille tulee antaa suositus urapolkujärjestelmäpäätösten koordinoimisesta, jotta vahvasti poikkitieteelliset alat kuten materiaalitiede ja -tekniikka eivät jää paitsioon.
Palaa sivun alkuun >>
Puunjalostustekniikka: SWOT-analyysi, kehittämisehdotukset ja tilastot
Puunjalostustekniikka: vahvuudet
- Suomalaisen puunjalostustutkimuksen hyvä maine vetää puoleensa ulkomaisia tutkijoita ja opiskelijoita
- Alalla vallitsee vahva teknologinen ja teollinen ajattelutapa
- Soveltava tutkimus on erittäin korkeatasoista
- Myös perustutkimuksella on yleensä yhteys sovelluksiin
- Tieteenalalla on vahva kansallinen perinne
Puunjalostustekniikka: heikkoudet
- Innovaatioympäristö ei tue Suomen pyrkimystä olla paras tieteenalalla (erityisesti perustutkimuksessa)
- Suomalainen puunjalostuksen perustutkimus ei ole kunnianhimoista
- Nykyisen tutkimuksen uudet avaukset eivät ole tutkimuksen kärkeä
- Kansallinen tutkimusagenda on epäselvä ja profiiliton
- Koko sektorin imago on huono
Puunjalostustekniikka: mahdollisuudet
- Metsäsektorin liiketoiminta on muuttumassa ja se tuo uusia mahdollisuuksia
- Kotimaista luonnonvaraa, pohjoista havupuuta, jatkojalostetaan erilaisiksi tuotteiksi
- Perustutkimuksen tasoa nostetaan
- Suomalaisen massan- ja paperinvalmistuksen tutkimuksen tieteellinen arviointi voi johtaa tieteenalan fokusointiin ja tehostamiseen
- Teollisuus osallistuu tutkimusinfrastruktuurien rahoittamiseen
Puunjalostustekniikka: uhat
- Metsäklusterin liian suuri rooli rajoittaa tutkijalähtöistä (bottom-up) tutkimusta ja teknologiaa
- Tutkimus taantuu teollisuuden muuttaessa maasta
- Alan houkuttelevuus vähenee edelleen
- Globaalitalouden muutokset heikentävät alaa entisestään
- Tutkimusinfrastruktuurit rapistuvat edelleen
Puunjalostustekniikka: kehittämisehdotukset
- Sektorille tarvitaan pitkäjänteisempää tutkimusrahoitusta. Suomen Akatemian tutkimusrahoitusta on vahvistettava tutkijalähtöisten (bottom-up) avauksien ja innovaatioiden mahdollistamiseksi.
- Akatemian on avattava laaja suunnattu, monitieteellinen haku biotalouden alalla.
- Huippuyksiköiden määrää soveltavilla tieteenaloilla ja teknologiavetoisessa tutkimuksessa tulee lisätä.
- Osa Metsäklusteri-SHOKin tutkimusohjelmien rahoituksesta tulee toteuttaa avoimina hakuina ilman ennalta määriteltyjä tutkimuskohteita.
- Tieteenala tulee arvioida pikaisesti.
Palaa sivun alkuun >>
Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, arkkitehtuuri: SWOT-analyysi, kehittämisehdotukset ja tilastot
Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka,
arkkitehtuuri: vahvuudet
- Tieteenala on sekä yhteiskunnan kilpailukyvyn ja kestävän kehityksen kannalta että taloudelliselta painoarvoltaan merkittävä
- Alalle hakeutuu lahjakkaita opiskelijoita
- Yhteistyö eri toimijoiden (tutkijoiden, hyödyntäjien, yritysten ja julkisen sektorin) kanssa on sujuvaa
- Soveltavan rakennustekniikan tutkimuksella ja teollisuuden yhteistyöllä on perinne, joka myös mahdollistaa kokeellisen tutkimuksen infrastruktuurin ylläpidon ja tutkijarekrytoinnin
Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka,
arkkitehtuuri: heikkoudet
- Tieteellinen perustutkimus on vähäistä; nykyinen tutkimus on usein hyvin ongelmakeskeistä, lyhytjänteistä ja teollisuuslähtöistä
- Alan akateeminen tutkijanura- ja julkaisukulttuuri on heikko
- Alalla on vähän ammattitutkijoita; tohtorien osuus tutkijakunnasta on pieni
- Kansainvälinen yhteistyö ja suunnitelmallinen liikkuvuus on vähäistä
- Poikkitieteellinen tutkimus sekä niiden arvostus sekä tilaus-, ohjaus- ja arviointiosaaminen on kehittymätöntä
Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka,
arkkitehtuuri: mahdollisuudet
- Rakennetussa ympäristössä ajankohtaisten yhteiskunnallisten ja fysikaalisten ilmiöiden monitieteisen tutkimuksen mahdollisuuksia on runsaasti
- Rakennusalan tutkijoiden vetämä yhteistyö eri tieteenalojen osaajien kanssa voisi syventää rakennusalan tieteellistä tutkimusta ja samalla myös lisätä alojen vaikuttavuutta
- Arkkitehtuuriosaamisesta ponnistava suunnittelututkimus luo uusia tutkimussuuntia
- Tutkijakoulutuksen ja tutkijoiden liikkuvuuden lisääminen edistää akateemista tutkimuskulttuuria
Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka,
arkkitehtuuri: uhat
- Ammattitutkijakunta supistuu yliopistoissa entisestään
- Taantuma viivästyttää uusia avauksia ja elinkeinoelämän tarpeet määrittelevät tutkimusintressit
- Oppituolit ja koulutus eivät vastaa muuttuvan toimintaympäristön haasteita
Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka,
arkkitehtuuri: kehittämisehdotukset
- Yliopistojen alan laitosten perustoimintarahoitus nostetaan tasolle, joka kattaa opetuksesta, tilavuokrista ja infrastruktuurin ylläpidosta aiheutuvat kustannukset.
- Tutkijan urapolkuvaihtoehtoja tehdään tunnetuksi ja alalle luodaan tohtorintutkinnon jälkeistä tutkijanuraa tukevia rakenteita (urapolkujärjestelmä)
- Kansainvälistä tutkimu.syhteistyötä kehitetään ja ulkomaalaisten jatko-opiskelijoiden ja tutkijoiden rekrytointia lisätään.
Palaa sivun alkuun >>
Sähkö-, automaatio- ja tietoliikennetekniikka, elektroniikka: SWOT-analyysi, kehittämisehdotukset ja tilastot
Sähkö-, automaatio- ja tietoliikennetekniikka,
elektroniikka: vahvuudet
- Alalla on kansainvälisesti vahvoja tutkimusryhmiä/ryhmittymiä, joiden opetus on korkeatasoista ja pääosin integroitu tutkimukseen
- Tutkimusryhmien yhteistyö teollisuuden kanssa on pitkäaikaista ja luontevaa; tutkimusyhteisö tunnistaa koko arvoketjun ja sen tieteelle asettamat edellytykset
- Suomi on haluttu partneri Euroopassa; yhteydet Euroopan sisällä ovat hyvät ja toiminta on kokonaisuudessaan kansainvälistä
- Tohtorikoulutuksen määrä on pääosin kohdallaan ja valmistuneet työllistyvät hyvin
- Ala tuottaa kohtuullisen paljon patentteja ja spin-off-yrityksiä
Sähkö-, automaatio- ja tietoliikennetekniikka,
elektroniikka: heikkoudet
- Perusrahoituksen ja ulkopuolisen rahoituksen suhde on vääristynyt; tutkimusyksiköiden perusrahoitus nimenomaan tutkimukseen puuttuu käytännössä
- Tutkimusympäristön yleinen muutos heikompaan; ostovoima, kanavointitapojen vaikutus, ”hankkimiskustannukset”, sirpaloituminen, SHOK-järjestelmän (Strategisen huippuosaamisen keskittymät) toimimattomuus
- Kansallinen kulttuuritausta ei edelleenkään ole niin tutkijavaihtomyönteinen kuin useissa muissa maissa
Sähkö-, automaatio- ja tietoliikennetekniikka,
elektroniikka: mahdollisuudet
- Alalla on merkittävä vaikuttavuus ratkaistaessa yhteiskunnan suuria haasteita
- Yhteyksiä Euroopan ulkopuolelle (BRIC-maat, Brasilia, Venäjä, Intia, Kiina) lisätään rahoitusmalleja kehittämällä vahvistaen näin teollisuusyhteistyötä sen tuotannon ja tuotekehityksen siirtyessä Suomen ulkopuolelle
- Huippuyksiköt, akatemiaprofessorit, urapolkujärjestelmä ja FiDiPro-tutkijat mahdollistavat uudet avaukset
- Alalla on laajat poikkitieteelliset mahdollisuudet esimerkiksi terveydenhuollon ja ympäristö-, energia- ja materiaalitekniikan suuntaan
- Naisten kiinnostusta tutkimusalaa kohtaan kasvatetaan
Sähkö-, automaatio- ja tietoliikennetekniikka,
elektroniikka: uhat
- Yleinen mielenkiinto tekniikkaa kohtaan heikentyy
- Teollisuuden osittainen siirtyminen ulkomaille vähentää myös yliopistojen täydentävää rahoitusta
- Tutkimusinfrastruktuuri on vain osittain ajan tasalla ja kaipaa rahoitusta myös pienlaitteisiin sekä laitteiden ylläpitoon, kunnostamiseen ja rakentamiseen
Sähkö-, automaatio- ja tietoliikennetekniikka,
elektroniikka: kehittämisehdotukset
- Alan perustutkimusta tulee vahvistaa siten, että akateemisen tuloksen. tekoon varataan budjetoitua rahoitusta erityisesti uusien avausten. mahdollistamiseksi.
- Tutkijavaihdon ja kansainvälisten hankkeiden määrää on entisestään lisättävä.
- Tohtorikoulutuksen tulee säilyä nykyisellä tasolla.
- Tutkimusrahoitusinstrumentteja Euroopan ulkopuolelle (esim. Yhdysvaltoihin, Venäjälle ja Kaukoidän maihin) on kehitettävä.
- Tutkimusalan kansainvälisen vaikuttavuuden lisäämiseksi tulee kiinnittää enemmän huomiota julkaisufoorumeihin.
- Soveltavan tutkimuksen hankkeisiin on varattava palkkarahoitusta, joka mahdollistaa myös akateemiset tuotokset, erityisesti julkaisut.
Palaa sivun alkuun >>
Teknillinen kemia, kemian prosessitekniikka: SWOT-analyysi, kehittämisehdotukset ja tilastot
Teknillinen kemia, kemian prosessitekniikka:
vahvuudet
- Alalla vallitsee vakiintunut, luottamuksellinen ja toimiva tutkimusyhteistyö yliopistojen ja teollisuuden välillä
- Tohtorikoulutus on laadukasta; tutkijakoululla (Graduate School in Chemical Engineering) on toimivat linkit tieteenalaa lähellä oleviin muihin kansallisiin tutkijakouluihin
- Tutkimus on vahvasti monitieteistä
- Alalla on mahdollisuus vaikuttaa kestävän kehityksen edistämiseen
Teknillinen kemia, kemian prosessitekniikka:
heikkoudet
- Tutkimusryhmien pienuus ja rahoituksen vähäisyys hankaloittaa kansainvälisessä kilpailussa mukana pysymistä
- Tutkijavaihto, erityisesti Suomesta poispäin suuntautuva, on vähäistä
- Budjettirahoitus ja kansainvälinen rahoitus on pientä
- Ohjaajien määrä on ohjattavien määrään suhteutettuna liian pieni
Teknillinen kemia, kemian prosessitekniikka:
mahdollisuudet
- Ympäristötekniikan imago tuo lisää kiinnostuneita nuoria alalle
- Tutkimusyhteistyö yliopistojen sisällä, mutta myös eri teknillisten yliopistojen ja tiedekuntien välillä lisää monitieteellisyyttä
- Kansainvälinen tutkimusyhteistyö mahdollistaa tieteellisen vaikuttavuuden tason nostamisen nopeasti
- Pitkäjänteisen rahoituksen kasvattaminen mahdollistaa korkeatasoisen ja innovatiivisen tieteellisen tutkimuksen lisääntymisen ja laitekannan ajan tasalla pitämisen
Teknillinen kemia, kemian prosessitekniikka:
uhat
- Tutkimushankkeiden pirstaloituneisuus ja soveltavan tutkimuksen hankkeiden suuri määrä johtaa akateemisen tutkimuksen merkityksen pienenemiseen
- Laitekannan vanheneminen heikentää kokeelliseen tutkimustyöhön perustuvan tutkimuksen tekemistä
- Kansallisen tutkijakouluverkoston romuttaminen laskee tutkijakoulutuksen laatua
Teknillinen kemia, kemian prosessitekniikka:
kehittämisehdotukset
- Erityisosaamisen tunnistaminen ja vahvan akateemisen profiilin rakentaminen tieteenalalle on tärkeää liittyen biotalouteen, lisääntyneeseen luonnonvarojen kestävään käyttöön ja ilmastokysymysten ratkaisemiseen.
- Pitkäjänteistä rahoitusta tulee lisätä alalle.
- Tutkimusinfrastruktuurin pysyminen kansainvälisesti kilpailukykyisenä tulee varmistaa.
Palaa sivun alkuun >>