Tieteen tila 2012: Tiedon avointa tuottamista ja saatavuutta

Mikä on tieteemme tila?

Tieteen tila 2012 -arviointi julkaistiin tänään. Arviointiraportti sisältää kolme osaa, jotka piirtävät kuvaa Suomen tieteestä. Raportin ensimmäisessä osassa maamme tiede asemoidaan kansainvälisesti vertailemalla sitä seitsemän eurooppalaisen maan kanssa. Vertailumaiksi on valittu Alankomaat, Irlanti, Itävalta, Norja, Ruotsi, Sveitsi ja Tanska, joissa korkeakoulu- ja tutkimusjärjestelmät ovat jokseenkin samankokoisia ja samankaltaisia kuin Suomessa. Analyysiä voidaan pitää lavennuksena vuonna 2010 Suomen Akatemian julkaisemaan selvitykseen Tutkimuspolitiikan välineet ja käytännöt – Viiden maan vertailu (Suomen Akatemian julkaisuja 2/10).

Raportin toisessa osassa Akatemian tieteelliset toimikunnat analysoivat omien tutkimusalojensa toimintaympäristön ja tutkimusedellytysten kehitystä, nykytilaa ja tulevaisuutta sekä esittävät alojaan koskevia kehittämisehdotuksia.

Tieteellisten toimikuntien tarkastelut pohjautuvat 42 tieteenalakohtaiseen analyysiin, jotka syntyivät työpajoissa vuoden 2011 syksyllä. Suomen Akatemia kutsui 366 tutkijaa eri yliopistoista ja tutkimuslaitoksista pohtimaan oman tieteenalansa nykytilan vahvuuksia ja heikkouksia sekä tulevaisuuden uhkia ja mahdollisuuksia. Kutsuumme vastattiin varsin myönteisesti ja kieltäytymisiä tuli hyvin vähän. Tutkijat paneutuivat työhönsä perusteellisesti ja tuloksena syntyi 42 kriittistä ja rohkeaakin tieteenalan tilan analyysiä. Omia tieteenaloja ei selvästikään käsitelty silkkihansikkain. Työpajojen työn tulokset on julkaistu vasta-avatuilla Tieteen tila 2012 -verkkosivuilla. Sieltä löytyvät pajoissa laaditut 42 tieteenaloittaista raporttia sekä lisäksi paljon tieteenalakohtaisia tilastoaineistoja. Tieteelliset toimikunnat ovat laatineet työpajojen tekemien analyysien pohjalta edustamiaan tieteenaloja koskevat kehittämisehdotukset, jotka ovat löydettävissä samaisilta sivuilta (www.aka.fi/tieteentila2012).

Suomen Akatemian hallitus nimesi kesäkuussa 2011 kuusi ihmiskunnan ja yhteiskunnan suurta haastetta: pohjoinen ilmasto ja ympäristö, kestävä energia, kulttuurien vuoropuhelu, oppiminen ja osaaminen mediayhteiskunnassa, terve arki kaikille sekä väestön ja yksilön ikääntyminen. Raportin kolmannessa osassa Suomen tieteen tilaa tarkastellaan temaattisesti arvioiden sitä, kuinka suuri osa Suomen Akatemian rahoittamasta tutkimuksesta osuu ns. suurten haasteiden aloille. Kolmannen luvun selvitys tilattiin Helsingin yliopiston Korkeakoulu- ja innovaatiotutkimuksen verkostolta. Selvitys osoittaa, että yllättävän suuri osa Akatemian vuosien 2007–2010 aikana myöntämästä tutkimushankerahoituksesta osuu suurten haasteiden aloille. Tämä tarkoittaa sitä, että näillä aloilla tehtävä tutkimus on korkeatasoista, koska se on läpäissyt kansainvälisen vertaisarvioinnin. Se on myös osoitus siitä, että tutkijat haluavat tehdä tutkimusta, jolla on yhteiskunnallista relevanssia.

Kaikki kolme arviointiraportin osaa muodostavat toisiaan tukevan kokonaisuuden, joka kertoo, että Suomi edustaa tiedemaana hyvää eurooppalaista keskitasoa ja että olemme tehneet tiedepolitiikassa oikeita ratkaisuja. Useilla keskeisillä tieteen ja tutkimuksen aloilla edustamme jopa kansainvälistä kärkeä. Tällä tasolla pysyminen edellyttää kuitenkin jatkuvaa työtä koko tiedepolitiikan rintamalla. 

Raportin kehittämisehdotukset kattavat varsin hyvin ne keskeiset kehittämistoimet, joiden avulla myös tulevaisuudessa säilytämme kansainvälisen asemamme.

Mitä tehtiin toisin ja miten tästä eteenpäin?

Suomen tieteen tilaa on arvioitu vuodesta 1997 lähtien. Tämänkertainen arviointi toteutettiin edellisvuosista poikkeavalla tavalla. Kolmen vuoden välein toteutettavasta, yhteenvetoraporttiin ja sen julkistamistilaisuuteen päättyvästä projektista haluttiin luoda toimintatapa, joka tuottaa aiempaa käyttökelpoisempaa arviointitietoa aiempaa monipuolisemmassa muodossa tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän toimijoiden käyttöön.

Tieteen tila 2012 -arvioinnin yhtenä kehittämissuosituksena on julkisin varoin kerätyn tiedon vapaan käytön edistäminen. Arvioinnin toteuttamisessa pidettiin tärkeänä, että Tieteen tila myös itsessään toteuttaa tätä arvokasta periaatetta.    

Tieteen tila -työtä jatketaan jo ennen kuin muste edellisessä arviointiraportissa on kuivunut. Nyt on oikea hetki esittää ideoita siitä, minkälainen Tieteen tila 2014 -arvioinnin pitäisi olla. Syvennetäänkö, laajennetaanko vai kohdennetaanko tarkastelua uudelleen?

Leena Treuthardt
Strategiajohtaja, arvioinnin pääsihteeri
Suomen Akatemia