Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti tuo tieteelle uutta

(22.10.2012)

Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti (EIT) edustaa Euroopan unionin tasolla uutta konseptia, mutta meillä Suomessa strategisen huippuosaamisen keskittymien (SHOKit) tavoitteet ja toimintatavat ovat samantyyppisiä. Tieteen tila 2012 -analyysissä katsotaan SHOKien vakiinnuttaneen toimintansa, joskin niistä saadut kokemukset ovat osoittautuneet ristiriitaisiksi. SHOKeista saamme lisää tietoa, kun niitä koskeva arviointi julkistetaan.

Tieteen tilan analysoijat katsovat luonnontieteen ja tekniikan tutkimuksen osuudessa perustutkimuksen aseman SHOK-rahoitteissa tutkimuksessa olleen heikko, ja tutkijalähtöisille pitempiaikaisille tieteellisille hankkeille ei SHOK-toiminnassa ole ollut hyviä mahdollisuuksia. Analyysissä todetaan edelleen, että SHOKit eivät ole tuottaneet kansantaloudellisesti merkityksellistä maailmanluokan tutkimustulosta ja että useat tutkimuksen huippuryhmät ovat kokonaan SHOK-rahoituksen ulkopuolella. Toisaalta analyysissä katsotaan SHOK-konseptin lisänneen yritysten mahdollisuuksia pitkäjänteiseen TKI-toimintaan. Konsepti on yleisesti kasvattanut yliopistojen ja yritysten yhteistyötä.

Luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen analyysissä todetaan yliopistojen ja tutkimuslaitosten ulkopuolisen rahoituksen osuuden tutkimuksesta olleen Suomessa kansainvälisesti verraten runsas. Samalla mahdollisuutena tuodaan esille se, että kansainvälisiä rahoituslähteitä, kuten EU-rahoitusta, hyödynnettäisiin nykyistä tehokkaammin. Tämä koskee myös EITä, ja siksi EITn tunnettuutta tulisi nostaa Suomessa. Tutkijayhteisöjä ja yrityksiä tulisi innostaa kilpailemaan KIC-statuksesta.  

EITn hallintoneuvosto keskittyy vuonna 2010 aloittaneiden energia-, ilmasto- ja ICT-alan osaamis- ja innovaatioyhteisön (Knowledge and Innovation Center, KIC) tukemiseen sekä kuuden uuden KICin perustamiseen. Temaattiset, itsenäiset KICit muodostuvat yliopistoista, tutkimuskeskuksista ja yrityksistä, jotka pyrkivät yhdessä kehittämään innovatiivisia ratkaisuja merkittäviin yhteiskunnallisiin haasteisiin.

Kukin KIC muodostuu useasta eri maassa toimivasta tutkimusyksiköstä. Yksi ICT-alan KICin viidestä yksiköstä on Aalto-yliopiston, VTTn ja Nokian perustama ICT Labs -yhteisö Otaniemen kampuksella. ICT Labsin muut yksiköt sijaitsevat Berliinissä, Eindhovenissa, Pariisissa ja Tukholmassa. ICT Labs keskittyy toiminnassaan koulutuksen kehittämiseen, tulevaisuuden internetin infrastruktuureihin, tieto- ja viestintäteknologiaan pohjautuviin palveluihin, käyttäjäkeskeisiin ratkaisuihin tutkimus- ja kehitystyössä sekä eurooppalaisen avoimen innovaatio-ekosysteemin luomiseen tietotekniikassa ja sen sovelluksissa.

EITn suunnitelmissa on lanseerata kolme uutta KICiä vuonna 2014. Niiden teemat ovat ”Innovation for healthy living and active aging”, ”Raw materials – sustainable exploration, extraction, processing, recycling, substitution” ja ”Food4future – sustainable supply chain from resources to consumers”. Vuonna 2017 aloittaisivat kolmannen aallon KICit ”Urban mobility”, ”Added-value manufacturing” ja ”Smart secure societies”.

Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin teema-alueet myötäilevät Horisontti 2020:n nimeämiä ihmis- ja yhteiskunnat suuria haasteita, joihin toisaalta Euroopan unioni ja toisaalta kotimaassa Suomen Akatemia panostavat. Tieteen tila 2012 -analyysin mukaan suuriin haasteisiin liittyvät teemat ovat olleet jo tutkijalähtöisesti vahvasti esillä Akatemian rahoittamissa hankkeissa.

EIT on merkittävä tekijä jatkossa, ja sitä kannattaa hyödyntää. Sen budjetti EU:n tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan 7. puiteohjelmassa on 320 miljoonaa euroa, mutta Euroopan komission tavoite on korvamerkitä sille peräti 3,2 miljardia euroa Horisontti 2020:n budjetista vuosille 2014–2020. Kukin KIC voi saada EITn budjetista 25 % seitsemäksi vuodeksi, loput 75 % on kerättävä muista lähteistä.

Marja Makarow
Suomen Akatemian ylijohtaja, tutkimus
EITn hallintoneuvoston jäsen

Viimeksi muokattu 22.10.2012

”EITn tunnettuutta tulisi nostaa Suomessa. Tutkijayhteisöjä ja yrityksiä tulisi innostaa kilpailemaan KIC-statuksesta”, kirjoittaa ylijohtaja Marja Makarow Suomen Akatemiasta.