Luonnontieteet
Tällä sivulla esitämme luonnontieteiden eri alojen vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkia arvioivan analyysin (SWOT), jonka on laatinut kunkin tieteenalan tutkijoista koottu työryhmä. Akatemian tieteelliset toimikunnat ovat tehneet alojen kehittämisehdotukset. Jokaisen alan esittelyn lopusta löydät linkit alan tilastoihin ja bibliometrisiin analyyseihin sekä materiaalit PDF-tiedostoina tulostamista varten.
Avaruustieteet ja tähtitiede | Fysiikka | Geotieteet | Kemia | Matematiikka ja tilastotiede | Tietojenkäsittely- ja informaatiotieteet
Avaruustieteet ja tähtitiede: SWOT-analyysi, kehittämisehdotukset ja tilastot
Avaruustieteet ja tähtitiede: vahvuudet
- Tutkimus on korkeatasoista ja keihäänkärkialueilla maailmanluokassa; Suomi on mukana kansainvälisissä suurhankkeissa yhteistyössä maailman huippujen kanssa; Suomella on vahva kansainvälinen verkosto ja asema yhteistyökumppanina; yhteistyö eri tieteenalojen, tieteen ja tekniikan sekä tutkimuksen ja teollisuuden välillä on toimivaa; Suomi on menestynyt EU:n puiteohjelmarahoitushauissa
- Opetuksella ja tutkimuksella on tiivis yhteys mm. kansallisen tutkijakoulun ja monialaisen piensatelliitteihin liittyvän CubeSat-opetusohjelman kautta; tutkimus-, teollisuus- ja projektikokemusta antava koulutus työllistää myös oman alan ulkopuolella; yhteisössä on terve ikäjakautuma
- Tutkimusala kiinnostaa suurta yleisöä ja sillä on hyvä näkyvyys tiedotusvälineissä
Avaruustieteet ja tähtitiede: heikkoudet
- Kriittinen massa puuttuu: tutkimusryhmät ovat pienehköjä, avaruusteollisuuden volyymi on pieni
- Reaktiivisuus: kansainvälisten suurhankkeiden päätökset tehdään isoissa maissa
Avaruustieteet ja tähtitiede: mahdollisuudet
- Kansainväliset mahdollisuudet: ESA ja ESO tarjoavat mahdollisuuksia uusille tieteen löydöille ja teknologiainnovaatioille, BRIC-maat (Brasilia, Venäjä, Intia, Kiina) antavat mahdollisuuksia uusiin avauksiin, EU kasvattaa panostustaan avaruustoimintaan
- Pienessä maassa yhteistyö toimii yliopistojen sisällä sekä tutkimuslaitosten ja teollisuuden kanssa
- Suomella on ainutlaatuinen maantieteellinen sijainti yläilmakehän tutkimukseen, ympäristömonitorointiin ja satelliittivastaanottotoimintaan
- Alalla on hyvä kilpailukyky sekä kansallisessa että kansainvälisessä tutkimusrahoituksessa
Avaruustieteet ja tähtitiede: uhat
- Eurooppalainen talouskehitys johtaa tutkimusrahoituksen vähenemiseen
- Infrastruktuurirahoituksen vähäisyys estää infrastruktuurin ylläpidon ja uudistamisen
- Kansallisten tutkijakoulujen häviäminen heikentää tutkijakoulutuksen laatua
Avaruustieteet ja tähtitiede:
kehittämisehdotukset
- Tutkimusinfrastruktuurien osalta on tärkeä huomata, että tieteenalalle olennaisen tärkeät ESA ja ESO eivät ole kansallisella tai EU:n tutkimusinfrastruktuurien tiekartoilla, kuten on laita useiden muiden kansainvälisten suurten infrastruktuurien osalta. On tärkeää ottaa kaikki tutkimuksen infrastruktuurit keskusteluun silloin, kun luodaan kansallista tutkimusstrategiaa.
Palaa sivun alkuun >>
Fysiikka: SWOT-analyysi, kehittämisehdotukset ja tilastot
Fysiikka: vahvuudet
- Fysiikan tutkimus on kansainvälisesti korkeatasoista, hyvin verkottunutta ja hyvin profiloitunutta
- Fysiikassa on vahva perinne julkaista alan parhaissa lehdissä
- Fysiikassa koulutusjärjestelmä on korkeatasoinen ja tutkijat ovat arvostettuja ulkomailla
- Joitakin laadukkaita infrastruktuureita on pystytty luomaan myös Suomeen (O.V.Lounasmaa-laboratorio, HIP, JYFL:n kiihdytinlaboratorio)
- Suomella on vahva näkyvyys niissä kansainvälisissä infrastruktuureissa, joihin Suomi osallistuu
Fysiikka: heikkoudet
- Perustutkimuksen tuki ei ole riittävän vahvaa
- Ulkopuolinen rahoitus ohjaa tutkimuksen suuntautumista lyhytnäköisesti
- Systemaattinen ja pysyvä tutkimuslaitteistojen rahoitusjärjestelmä puuttuu
- Tohtorikoulutus ei ole riittävän tehokasta
- Nuorten tutkijoiden siirtyminen ulkomaille on vähentynyt
Fysiikka: mahdollisuudet
- Infrastruktuurirahoitus organisoidaan paremmin ja Suomeen perustetaan pysyvä järjestelmä tutkimuslaitteistojen rahoittamiseksi.
- Urapolkujärjestelmään perustuvat ohjelmat selkiyttävät tutkijanuraa
- Kansainvälisyyttä lisätään rekrytoimalla ulkomaalaisia professoreita sekä hyödyntämällä kansainvälisiä ohjelmia (esim. Erasmus Mundus ja Marie Curie) ja rahoituskanavia (esim. ERC)
- Pohjoismaista yhteistyötä vahvistetaan
- Tutkijarekrytointia ja yhteistyötä BRIC-maiden (Brasilia, Venäjä, Intia, Kiina) kanssa lisätään
Fysiikka: uhat
- Rahoituksen puute estää infrastruktuurin ylläpidon ja uudistamisen
- Suomi jättäytyy uusien kansainvälisten tutkimusinfrastruktuurihankkeiden ulkopuolelle
- Alalle ei saada riittävästi korkeatasoisia opiskelijoita liian kapean rekrytointipohjan vuoksi
- Yliopistojen tulosohjaus: liiallinen profiloiminen syö maan sisäistä liikkuvuutta
- Perustutkimuksen rahoituksen puutteessa ei ole riittävää pohjaa ”hot spotien” syntymiselle
Fysiikka: kehittämisehdotukset
- Liikkuvuuteen, etenkin korkeatasoisten ulkomaisten tutkijoiden rekrytoimiseen ulkomailta Suomeen ja suomalaisten nuorten tutkijoiden ulkomaanvierailuihin on panostettava.
- Tohtoritutkintojen määrää pitäisi hiukan supistaa ja tohtorikoulutusta tehostaa.
- Kansainvälisiin infrastruktuureihin (CERN, ESFR, FAIR) tulee osallistua nykyistä aktiivisemmin.
- Kokeellista tutkimusta ja fundamentaalista kiinteän aineen teorian tutkimusta on vahvistettava.
Palaa sivun alkuun >>
Geotieteet: SWOT-analyysi, kehittämisehdotukset ja tilastot
Geotieteet: vahvuudet
- Alan tutkimukselle ja tiedolle on yhteiskunnallinen tilaus globaalien suurien uhkien ratkaisemiseksi
- Kansallinen ja kansainvälinen verkottuminen sekä yliopistojen ja tutkimuslaitosten yhteistyö on toimivaa
- Open Access -julkaisukulttuuri erityisesti Euroopan Geotieteiden Unionin julkaisusarjoissa on nostanut tutkimuksen näkyvyyttä ja lisännyt viittausten määrää
- Alalla on kasvava tohtoritarve ja hyvä työllisyystilanne myös akateemisen sektorin ulkopuolella
Geotieteet: heikkoudet
- Yhteisen foorumin puute; yhteinen keskustelufoorumi ja näkyvyys puuttuvat
- Kansallinen ja kansainvälinen (erityisesti EU) näkyvyys ei vastaa toimintaa keskeisenä yhteiskunnallisten kysymysten selvittäjänä
- Kansallinen strategia puuttuu, mikä vaikeuttaa erityisesti infrastruktuuri-investoinneista päättämistä
Geotieteet: mahdollisuudet
- Suomen maantieteellinen sijainti boreaalisella metsävyöhykkeellä, EU:n taustapitoisuusalueena ja arktisen alueen reunalla on erinomainen tutkimuksen kannalta; Suomella on malmigeologisesti (myös kaupallisesti) kiinnostava maaperä
- Monitieteinen, kaikki geotieteet kattava tutkimus luo mahdollisuuksia luonnonkatastrofien uhkien ratkaisemiseen ja arktisen alueen hyödyntämiseen
- Tutkimuslaitosten ja yliopistojen yhteistyötä kehitetään; Kumpulan ja Otaniemen kampusten välistä yhteistyötä lisätään; kaupallisen ja julkisen sektorin kanssa tehtävää yhteistyötä vahvistetaan
- Tutkimuslaitosten infrastruktuuria, erityisesti niiden ylläpitämiä pitkiä mittausaikasarjoja hyödynnetään tutkimuksessa
- Kansainvälisiä mittauskampanjoita ja niistä saatavaa kansainvälistä tutkimuskokemusta hyödynnetään enemmän
- Suomen erityispiirteisiin keskittyvää tutkimusta laajennetaan myös muihin olosuhteisiin (esim. geologinen maaperä)
Geotieteet: uhat
- Tutkimuslaitosten aseman rapautuminen: monet geotieteen tutkimukset perustuvat pitkiin yhtenäisiin aikasarjoihin, jolloin infrastruktuurin rapautuminen, kuten mittausasemien lakkautukset tai siirrot, johtaa korvaamattoman havaintoaineiston ja aikasarjojen menetykseen. Tutkimuslaitoksilla on myös merkittävä määrä tutkimushenkilökuntaa, jonka häviäminen käytännössä lakkauttaisi useita merkittäviä tutkimusalueita.
Geotieteet: kehittämisehdotukset
- Alalle tarvitaan yhteinen foorumi, jossa voidaan keskustella tutkimusstrategiasta erityisesti liittyen tutkimusinfrastruktuureihin sekä ottaa kantaa kansallisen tason asioihin.
- Kansalliset julkaisusarjat tulisi joko lakkauttaa tai nostaa ISI-tietokantaan (esim. Boreal Environmental Research -sarja ja Bulletin of the Geological Society of Finland).
Palaa sivun alkuun >>
Kemia: SWOT-analyysi, kehittämisehdotukset ja tilastot
SWOT-analyysi perustuu Suomen Akatemian koordinoimaan kemian tutkimuksen kansainväliseen arviointiin vuosilta 2005–2009 (Suomen Akatemian julkaisuja 1/11).
Kemia: vahvuudet
- Alan tutkimus on kansainvälisesti korkeatasoista ja kattaa kaikki keskeiset osa-alueet
- Suomessa on useita kansainvälisen tason huippuryhmiä
- Kemia on strategisesti keskeinen tutkimusala
- Tutkimuksella on hyvät yhteydet teollisuuteen
- Tohtorikoulutus on korkeatasoista
- Tutkimusinfrastruktuuri on korkeatasoista
Kemia: heikkoudet
- Perustutkimuksen tuki ei ole riittävän vahvaa
- Tutkimuksen jakautuminen useisiin yliopistoihin on johtanut joihinkin liian pieniin ja liian niukasti resursoituihin yksiköihin
- Voimakas soveltava tutkimus uhkaa paikoitellen geneeristä tutkimusta
- Tohtorikoulutuksen rahoitus on lyhytjänteistä ja ohjaus ei ole tarpeeksi tehokasta
- Verkostoituminen, erityisesti kansainvälinen liikkuvuus, ei ole riittävää
Kemia: mahdollisuudet
- Alalle luodaan pitkän aikavälin suunnitelma tutkimusinfrastruktuurin korkean tason säilyttämiseksi
- Kansainvälisyyttä ja tutkijoiden liikkuvuutta lisätään
- Kansainvälistä tutkimusrahoitusta hyödynnetään entistä tehokkaammin
- Tutkimuksen perusvoimavaroja vahvistetaan, ja sovellusorientoituneen tutkimuksen rahoituksesta tehdään pitkäjänteisempää
Kemia: uhat
- Tutkimuslaitteiston ajanmukaisuuden säilyttämistä ei ole turvattu
- Jos yhteisiä tutkimusstrategioita ja tutkimusyksiköiden verkottumista ei kehitetä, pienet tutkimusryhmät saattavat näivettyä
- Teollisuuslähtöinen soveltava, usein lyhytjänteinen tutkimus painottuu perustutkimuksen kustannuksella
- Tohtorikoulutuksen määrä ja tehokkuus eivät ole riittäviä
Kemia: kehittämisehdotukset
- Infrastruktuurin ja perusrahoituksen taso on turvattava
- Kansainvälistä verkottumista ja tutkijanvaihtoa on lisättävä
- Erityisesti tohtoritasoisten ulkomaalaisten tutkijoiden rekrytointia on tuettava ja lisättävä
Palaa sivun alkuun >>
Matematiikka ja tilastotiede: SWOT-analyysi, kehittämisehdotukset ja tilastot
Matematiikka ja tilastotiede: vahvuudet
- Tutkimuksen taso on kansainvälisesti erittäin korkea ja vaikuttavuus suuri: julkaisuihin viitataan keskimääräistä huomattavasti useammin. Vahvuusaloja ovat erityisesti analyysi, diskreetti matematiikka ja inversiotutkimus.
- Tutkimus on luonteeltaan vahvasti kansainvälistä; verkostoituminen on itsestäänselvyys
- Huippuyksikkö-, akatemiaprofessori- ja FiDiPro-järjestelmä (Finland Distinguished Professor Programme) palvelevat alaa hyvin ja varmistavat, että Suomeen saadaan huippututkijoita ja näille voidaan turvata resurssit
- Suomessa on nyt useita lupaavia nuorehkoja tutkijoita, joiden tutkimusedellytykset turvaamalla voidaan välttää alan professorien eläköitymisestä aiheutuvat tyhjiöt; ala houkuttelee edelleen lahjakkaita opiskelijoita
- Tohtorit sijoittuvat työelämään hyvin; matematiikkaa ja tilastotiedettä käytetään teollisuudessa yhä enemmän
Matematiikka ja tilastotiede: heikkoudet
- Teoreettisen tilastotieteen uhkat: tutkijoiden hajaantuminen eri laitoksille ja alan edustajan puuttuminen monista arviointipaneeleista
- Post doc -vaiheen työpaikkojen vähäisyys yliopistolaitoksen sisällä
Matematiikka ja tilastotiede: mahdollisuudet
- Sovelletun ja puhtaan matematiikan yhteistyö avaa uusia väyliä
- Pieniä projekteja rahoittamalla voidaan alalla saada suuri tieteellinen vaikuttavuus. Tämä myös edelleen parantaisi tutkijoiden liikkuvuutta.
- Tilastotiede, laskennalliset menetelmät ja simulointi kasvattavat kysyntäänsä
- Yhteistyö tietojenkäsittelytieteen ja muiden naapurialojen kanssa avaa uusia mahdollisuuksia
Matematiikka ja tilastotiede: uhat
- Liika sovelluslähtöisyys kaventaa perustutkimuksen resursseja. On vaarallista, jos tutkimus sidotaan lyhyen tähtäimen hyötyyn ja ulkopuolisiin intresseihin.
- Tutkimuksen kokonaisrahoitus Suomessa vähenee. Samaan aikaan kansainvälisen rahoituksen hakupaine kasvaa.
Rahoituspäätökset siirtyvät Suomen Akatemialta yliopistoille, jolloin uhkana on, ettei resursseja enää jaeta puhtaasti tieteellisin kriteerein. Erityisesti tohtorikoulutuksessa verkostomaiset ja/tai monialaiset tohtoriohjelmat ovat vaarassa, samoin post doc -paikat.
- Pyrkimys kohti yhä suurempia projekteja ei ole matematiikan tutkimuksen luonteen kannalta edullista
- Yliopistojen tutkimusprofiilien määrittelyt ovat kapeat, eikä korkeatasoinenkaan matematiikan tutkimus usein näy niissä
Matematiikka ja tilastotiede:
kehittämisehdotukset
- Yliopistojen perusrahoitus on turvattava ja sen tulee mahdollistaa. monipuolinen matematiikan tutkimuksen ja opetuksen uudistaminen
- Huippuyksikköjärjestelmää tulee ylläpitää ja kehittää
- Väittelyn jälkeistä tutkijanuravaihetta tulee edistää
Palaa sivun alkuun >>
Tietojenkäsittely- ja informaatiotieteet: SWOT-analyysi, kehittämisehdotukset ja tilastot
Tietojenkäsittely- ja informaatiotieteet:
vahvuudet
- Alalla on kolme huippuyksikköä ja useita keihäänkärkiä
- Yliopistojen tieteen sisäinen ja tieteiden välinen yhteistyö on lisääntynyt
- Yritysten ja yliopistojen yhteistyö on hyvin joustavaa, ja ala osallistuu laajasti SHOK-verkostoihin (Strategisen huippuosaamisen keskittymät)
- Kandidaatti-, maisteri- ja tohtorikoulutus ovat hyvätasoisia, vakiintuneita kansainvälisiä maisteriohjelmia on useissa yliopistoissa, maisterit ja tohtorit työllistyvät hyvin
- Tutkimuksen kokonaisvolyymi on iso
Tietojenkäsittely- ja informaatiotieteet:
heikkoudet
- Rahoitus on suurelta osin ulkoa hankittua, pirstaleista ja tulee liian monesta eri lähteestä, jolloin perustutkimuksen teko vaikeutuu
- Perus- ja jatko-opiskelijat vastaavat liian isosta osasta tutkimusta, tutkimusryhmien rakenne ei ole optimaalinen
- Liikkuvuus etenkin Suomesta ulkomaille on liian vähäistä, esteitä pitäisi poistaa
- Alalla julkaistaan vääjäämättä paljon konferensseissa, eikä ala siksi ole täysin yhteismitallinen vertailussa muiden alojen kanssa
- Rahoituksen saanti keskihintaisten infrastruktuurien ylläpitoon ja hankintaan sekä ohjelmointilaboratorioihin on vaikeaa
Tietojenkäsittely- ja informaatiotieteet:
mahdollisuudet
- WWW mullistaa monet alan käytännöt ja koko yhteiskunnan, ja suoraa WWW:n tutkimusta tarvitaan enemmän, tietojenkäsittelytieteet ovat siinä avainasemassa
- Kansainvälinen liikkuvuus ulkomailta Suomeen päin on vahvasti lisääntymässä, erityisesti uusien kansainvälisten maisteri- ja tohtoriohjelmien kautta
- Suomi on hyvä ”sijoituskohde” hyvän taloudellisen tilanteensa ja infrastruktuuriensa ansiosta
- Urapolkujärjestelmä selkeyttää uramahdollisuuksia nuorille tutkijoille
- Alan rakennemuutos tuo uusia yrityksiä Suomeen
Tietojenkäsittely- ja informaatiotieteet:
uhat
- Valtio leikkaa tutkimusrahoitusta eikä Suomi pysty hyödyntämään alan muutokseen liittyviä mahdollisuuksia, perustutkimuksen rooli vähenee, ja tutkijat siirtyvät yhä enemmän soveltavaan tutkimukseen
- Innovaatiot jäävät hyödyntämättöminä tomuttumaan yliopistoihin
- Tietotekniikka ei houkuttele uusia kykyjä alalle, ja menossa oleva sukupolvenvaihdos on haasteellinen
- EU ja SHOKit rahoittavat yhä isompia hankkeita; jos yliopistot eivät ole mukana valvomassa etujaan, ne eivät saa rahoitustakaan
- Mitä tapahtuu alan kannalta merkittäville verkostoituneille tohtoriohjelmille rahoi¬tuksen muuttuessa?
Tietojenkäsittely- ja informaatiotieteet:
kehittämisehdotukset
- Liikkuvuus Suomesta maailmalle jatko-opiskelijoiden, post doc -tutkijoiden ja senioritutkijoiden osalta on saatava lisääntymään, esteitä pitää poistaa
- Perustutkimuksen osuus on saatava nousemaan, runsas ulkopuolinen raha mm. Tekesin ja SHOKien kautta ohjaa tutkimusta liikaa
- Julkaisukäytäntöjä tulisi muuttaa niin, että konferenssijulkaisemisen rooli vähenee suhteessa laadukkaisiin aikakauslehtiin ja elektronisiin julkaisuihin, jotta alasta tulee paremmin vertailukelpoinen luonnontieteen aloihin nähden
- Keskisuurten infrastruktuurien ja ohjelmointilaboratorioiden ylläpitoon tarvitaan rahoitusta, mukaan lukien henkilökustannukset
Palaa sivun alkuun >>