Lääke- ja terveystieteet
Tällä sivulla esitämme lääke- ja terveystieteiden eri alojen vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkia arvioivan analyysin (SWOT), jonka on laatinut kunkin tieteenalan tutkijoista koottu työryhmä. Akatemian tieteelliset toimikunnat ovat tehneet alojen kehittämisehdotukset. Jokaisen alan esittelyn lopusta löydät linkit alan tilastoihin ja bibliometrisiin analyyseihin sekä materiaalit PDF-tiedostoina tulostamista varten.
Biolääketieteet | Eläinlääketiede | Farmasia | Hammaslääketieteet | Hoitotiede ja terveydenhuoltotutkimus | Kansanterveystiede, ympäristö- ja työterveys | Kliiniset lääketieteet | Liikuntatiede | Ravitsemustiede
Biolääketieteet: SWOT-analyysi, kehittämisehdotukset ja tilastot
Biolääketieteet: vahvuudet
- Väestöpohja tutkimusmyönteinen
- Laajat väestökohortit ja sairaaloiden näytekokoelmat
- Mahdollisuudet materiaalien systemaattiseen analysoimiseen tehoanalyysimenetelmillä (high throughput)
- Tutkijakoulujärjestelmät, tutkijan urakehitysmallit (urapolkujärjestelmä)
- Kansainvälistynyt tutkimus
- Kansainvälinen arviointi tutkimushankkeiden rahoituksessa
Biolääketieteet: heikkoudet
- Perusrahoitus pientä verrattuna Euroopan menestyneisiin tutkimusmaihin
- Pitkäjänteisen rahoituksen puute
- Yritysten ja akateemisten tutkimusryhmien yhteistyötä tukevia käytäntöjä ja rahoitusmuotoja tulisi kehittää. Yliopistoista puuttuu tarvittava tuki tutkimustulosten jalostamiseen Suomessa.
- Kliinisten tutkijoiden määrän vähentyminen
Biolääketieteet: mahdollisuudet
- Infrastruktuurien järjestelmällinen kehitys. Onnistunut integroituminen ESFRI-projekteihin (European Strategy Forum for Research Infrastructures) mahdollistaisi suomalaisille tutkijoille hankkeen puitteissa EU-rahoituksen hakemisen.
- Onnistunut biopankki- ja kudoslakiuudistus luo edellytykset kilpailukykyiselle ja kansalaisten hyväksymälle laajamittaiselle tutkimustyölle tehoanalyysimenetelmiä käyttäen ja ainutlaatuiseen taustatietoaineistoon nojaten.
- Bioinformatiikan osaamisella jatkuva tarve, suomalaiset hienot perinteet tietojenkäsittelytieteessä luovat tähän hyvän perustan.
Biolääketieteet: uhat
- Perustutkimuksen näkeminen kuluna investoinnin sijaan
- Arvokkaiden tutkimusaineistojen vajaakäyttö, ellei toimivaa biopankkilakia saada aikaan
- Yhä kalliimpien metodien käyttö omiikka-tason analysoinnissa; aineistot siirtyvät analysoitaviksi muualle, jos niiden analysoimiseen ei ole varaa Suomessa
- Kansainvälisen arvioinnin vähentyminen erilaisissa tutkimushankkeissa yliopistojen autonomisen aseman vuoksi
- Miten tutkijan näkökulma välittyy uudessa yliopistolaissa?
- Vajaa/puutteellinen suurten aineistojen systemaattinen analysointi tehoanalyysimenetelmillä
- Tutkijakoulujärjestelmien rahoituksen puute jatkossa
Biolääketieteet: kehittämisehdotukset
- On varmistettava, että Suomi sitoutuu jäsenmaana ESFRI-infrastruktuurihankkeiden toimeenpanovaiheeseen.
- On varmistettava, että tutkijalähtöisten kansainväliseen vertaisarviointiin perustuvien tutkimushankkeiden rahoitus säilyy merkittävänä Suomen Akatemian rahoitusmuotona.
Palaa sivun alkuun >>
Eläinlääketiede: SWOT-analyysi, kehittämisehdotukset ja tilastot
Eläinlääketiede: vahvuudet
- Eläinlääketieteellisen tutkimuksen monialaisuus
- Vahva molekyyliepidemiologian osaaminen
- Hyvin toimiva nuorten tutkijoiden rekrytointi
- Laaja potilasaineisto yliopistollisen eläinsairaalan toiminnan tuloksena
- Hyvät henkilökohtaiset kansainväliset verkostot
- Kohtuullisen uudet tilat ja laitteet Viikin kampuksella
- Alan tutkimuksen ja viranomaistoimintojen keskittyminen Viikin kampukselle
- Alan omat tohtorikoulut (ABS - The Finnish Graduate School on Applied Bioscience: Bioengineering, Food&Nutrition, Environment ja ANIWEL - Graduate School in Animal Welfare)
Eläinlääketiede: heikkoudet
- Yksittäisten tutkimusalojen eristäytyminen laajemmasta yhteistyöstä
- Kansainvälisten suhteiden järjestelmällisyyden ja dokumentoinnin puute sekä henkilösidonnaisuus
- Tutkijankoulutuksen ja -uran houkuttelevuus heikko
- Etenkin kliinisen alan tutkimus- ja potilastyön yhteensovittaminen haastavaa
Eläinlääketiede: mahdollisuudet
- Translationaalisen tutkimuksen tarjoamat mahdollisuudet tieteenalan kehittämisessä
- Ympäristöterveydenhuollon valvonnan tutkimuksen tärkeys
- Pieneläimiin liittyvät panostukset yritysmaailmassa
- BRIC-maiden (Brasilia, Venäjä, Intia, Kiina) kanssa tehtävä tutkimusyhteistyö
- Työmarkkinoilla hyvä kysyntä ELT-tutkinnon suorittaneille henkilöille
- Kansainvälistyminen Suomessa: tutkimusyhteisöt houkuttelevat ulkomaisia tutkijoita
Eläinlääketiede: uhat
- Siirtyminen rahoituksen kokonaiskustannusmalliin ja eläinlääketieteen korkea yleiskustannuskerroin
- Maa- ja metsätalousministeriön rahoituksen väheneminen
- Eläinlääketieteellisen tutkimuksen alan pienestä koosta seuraava vähäinen arvostus / rahoittajien liian vähäinen tietämys tieteenalasta
- Maatalouden kannattavuuden heikentyminen
- Yleinen paine tohtorikoulutuksen määrän vähentämiseen
- Sektoritutkimuslaitosten tutkimusinfrastruktuurissa tapahtuva alasajo
- Verkostomaisten alan omien tohtorikoulujen jatkuvuuden turvaaminen haasteellista (ABS, ANIWEL)
Eläinlääketiede: kehittämisehdotukset
- Tutkimusta kannustetaan fokusoimaan vahvuusalueille. Näin on yleensä pienillä aloilla syytä tehdä. Pienen alan profiloituminen ja fokusoituminen on hyvin moniulotteinen asia. Suomessa on yksi eläinlääketieteen koulutusyksikkö, joka tärkeimpänä tutkimuksen keskittymänä vastaa koko eläinlääketieteen laajasta tutkimuskentästä. Kun tutkimustoimintaa on vain yhdessä koulutusyksikössä, sen pitäisi toisaalta olla monipuolista ja taata osaaminen eri alueilla, joita tarvitaan Suomessa. Toisaalta menestyvä tiede edellyttää fokusoitumista vahvuuksiin.
- Translationaalista tutkimusta tulee vahvistaa tieteenalan kehittämiseksi. Tämä edellyttää kuitenkin laiteinfrastruktuurin kehittämistä (esimerkiksi kliinisen eläinlääketieteen tarvitsemat kuvantamislaitteet), joka ei ole mahdollista yksin eläinlääketieteellisen tiedekunnan voimavaroin.
Palaa sivun alkuun >>
Farmasia: SWOT-analyysi, kehittämisehdotukset ja tilastot
Farmasia: vahvuudet
- Vetovoimainen tutkijankoulutus (myös kansainvälisesti)
- Kansallinen verkottuminen ennemmin kuin kilpailu; profi loituminen ja osaamisen täydentäminen
- Poikkitieteellisyys
- Paljon kansainvälisiä yhteyksiä
- Tutkimuksessa hyvä kansainvälinen taso kaikilla farmasian aloilla
- Suomalaisen farmasian julkaisutaso hyvä tieteenalan nuoruudesta huolimatta
- Uusiutumiskykyinen ja -haluinen ala
- Tohtorikoulutuksen tavoitteet, toteuma ja kysyntä kohdallaan
- Tohtorien hyvä sijoittuminen työelämään
- Laadukas farmasian alan peruskoulutus
- Tutkijakouluverkoston (FinPharmaNet) toiminta erinomaista:
jatkaa FinPharma-tohtoriohjelmana
- Perusopiskelijoiden hyvä kansainvälinen liikkuvuus
- Perusinfrastruktuuri hyvässä kunnossa
- Poistojen kautta syntyvä yliopistoiden (uusi) investointivara
Farmasia: heikkoudet
- Farmasian ala on jäänyt SHOKien (Strategisen huippuosaamisen keskittymät) ulkopuolelle
- Tutkimuksen rahoituksen Tekes-riippuvaisuus
- Patentointi on työlästä ja hidasta eikä innovaatioista
ole saatu kehitettyä tehokkaasti tuotteita.
- Kotimainen tutkiva lääketeollisuus on vähäistä
- Ala ja alan tutkimus huonosti tunnettu
- Uusien farmasian alojen rahoitus
- Huippuyksiköiden, akatemiaprofessoreiden ja FiDiPro-professoreiden (Finland Distinguished Professor Programme) puuttuminen
- Vähäinen osallistuminen translationaaliseen tutkimukseen
- Kehittymismahdollisuudet akateemisella uralla
- Yritysten ja yliopistojen välinen liikkuvuus/yhteistyö
- Kotimaiset jatko-opiskelijat ja tutkijatohtorit eivät ole
kiinnostuneita lähtemään tutkijavaihtoon
- Infrastruktuurin ylläpidon rahoitus
Farmasia: mahdollisuudet
- Osallistuminen EU-tutkimusohjelmien valmisteluun
- Pienemmät, teemaperustaiset SHOKit nykyisten suurten SHOKien lisäksi
- Kansainvälisen lääketeollisuuden / yhteiskunnallisen fokuksen siirtyminen hoidon vaikuttavuuteen ja kustannusvaikuttavuuteen
- Kansainvälinen rahoitus (Marie Curie, IMI, EU)
- Yrittäjähenkisyyden lisääminen
- Farmaseuttisen osaamisen esiintuominen muiden alojen foorumeissa
- Brasilia- ja Venäjä-yhteistyö
- Kansainvälisen rahoitus kehittyvä
- Monta ”hot spot” -aihepiiriä
- Oppiaineesta poikkitieteellisyyteen farmasian sisällä
- Farmasian alan tutkimuksessa ajattelutapa on muuttumassa pois yksittäisistä molekyyleistä ja siirtymässä kohti kokonaisvaltaisempia hoitokonsepteja
- Kliinisen farmasian alalla sairaalafarmasian ja yliopiston yhteistyö
- Ulkomailta (omalla) rahoituksella tulevat hyvätasoiset tohtorikoulutettavat
- Tutkijankoulutuksen tehostaminen lyhentämällä koulutuksen kestoa
- Tohtorien sijoittuminen alan ulkopuolelle kansallisiin ja kansainvälisiin asiantuntijatehtäviin
- Muiden maiden tutkijakoulukurssien hyödyntäminen
- Verkostojen, kuten Marie Curie, parempi hyödyntäminen
- CSC:n (Tieteen tietotekniikan keskus) tehokkaampi hyödyntäminen
- ESFRIn (European Strategy Forum for Research Infrastructures) insfrastruktuureiden hyödyntäminen
- Tutkimusta tukevien infrastruktuuripalvelukeskusten (Core facility) käytön tehostaminen
Farmasia: uhat
- Tekesin rahoituksen arviointiperusteet epäselvät
- Valtio vähentänyt tutkimusrahoitusta
- Kehittyvät tiedemaat julkaisevat paljon (taso tosin kyseenalainen, omat julkaisusarjat)
- Rahoitus trendiriippuvaista sekä lyhytjänteistä
- Jatko-opinnot/akateeminen ura eivät kiinnosta esimerkiksi heikon taloudellisen aseman vuoksi
- Rahoitusta työskentelyyn ulkomailla olisi, halukkuutta ei ole
- Eri rahoitusinstrumentit liian työläitä ja byrokraattisia (varsinkin EU, kansainvälinen liikkuvuus)
- Biokeskus Suomen tai vastaavan rahoituksen loppuminen
- Osaaminen yhden henkilön varassa erityisalueilla (infrastruktuurit)
Farmasia: kehittämisehdotukset
- Farmasian alan tutkimuksen erityispiirteiden paremman ymmärryksen luomiseksi tarvitaan Suomen Akatemialta huippuyksiköiden, akatemiaprofessuurien ja FiDiPro-professuurien hakemusten käsittelyn loppuvaiheeseen täsmäarviointia, jossa arvioitsijoina toimii farmasian alan ansioituneita tutkijoita.
- Farmasian alan edustajat esittävät, että jo pitkään vireillä ollut ajatus Akatemian järjestämästä pohjoismaisesta tai joidenkin muiden relevanttien maiden kanssa yhteisestä tieteellisestä vertaisarvioinnista toteutetaan ja arvioinnin avulla selvitetään farmasian kansainväliset vahvuudet ja panostustarpeet.
- Suomeen tarvitaan suurten SHOKien lisäksi pieniä teemaperustaisia SHOKeja, esimerkiksi eri farmasian aloille yhteistyöprojekteja eri yliopistojen välille tai selkeitä translationaalisia farmasian ja muiden terveyden tutkimuksen alojen välisiä pienhankkeita, joita voisi pyrkiä rahoittamaan yritysrahoituksella ja työ- ja elinkeinoministeriön hankerahoituksella.
- Infrastruktuureiden vahvistaminen ja ylläpito on tärkeää tutkimuksen kehittämiselle.
Palaa sivun alkuun >>
Hammaslääketieteet: SWOT-analyysi, kehittämisehdotukset ja tilastot
Hammaslääketieteet: vahvuudet
- Suomalaisen hammaslääketieteellisen tutkimuksen kansainvälinen kärki on korkeatasoinen, mutta kapea
- Tutkimus on Suomessa laaja-alaista, ja jokaisella erikoisalalla on korkeatasoiset lähtökohdat
- Hyvä yhteishenki hammaslääketieteen yksiköiden välillä
- 1990-luvun politiikka johti hammaslääketieteen koulutusresurssien leikkauksiin, mikä kuitenkin pakotti tutkijoita kehittymään; parhaat tutkijat ovat jäljellä
Hammaslääketieteet: heikkoudet
- Ikärakenne
- Nuorten tutkijoiden, tutkimusryhmän vetäjien ja opettajien puute
- Tutkimusrahoituksen määräaikaisuus: opetuksen taso kärsii, kun tutkimusrahoitusta on haettava toistuvasti; korvamerkityn tutkimusrahoituksen puute
- Opiskeluympäristön vaikutuksesta opiskelijoiden tutkimusinnostus hiipuu prekliinisen vaiheen jälkeen (tilanne Helsingissä), koska tutkimukseen perustuva yliopistoluento-opetus ja terveyskeskusperustainen kliininen opetus ovat ristiriidassa keskenään*
- Uusimman tutkimuksen huono soveltaminen kliinisessä työssä ja opetuksessa
- Niiden asiantuntijoiden osaamista, joilla ei ole hammaslääkärin koulutusta, ei hyödynnetä tarpeeksi tutkimuksessa ja opetuksessa eikä heitä oteta huomioon hammaslääketieteen tutkimustehtävien hauissa
- Monet hammaslääketieteen alat ovat riippuvaisia yhdestä henkilöstä
Hammaslääketieteet: mahdollisuudet
- Hammaslääketieteen koulutukseen hakeudutaan mielellään, se on suosittu ala
- Myös kilpailu on kasvanut
- Opetuksen yhtenäistäminen hammaslääketieteen eri koulutusyksiköissä
- Tulosperustainen rahoitus: korvamerkitty tutkimusrahoitus ansioituneille tutkijoille
- Alan ansioituneiden akateemisten tutkijoiden, joilla ei ole hammaslääkärin koulutusta, rekrytoiminen hammaslääketieteen yliopistolliseen tutkimukseen ja opetukseen
Hammaslääketieteet: uhat
- Tutkijakoulujärjestelmän lopettaminen
- Palkkapolitiikka: yliopiston palkat eivät ole kilpailukykyisiä yksityisen terveydenhuoltosektorin kanssa; myös yliopiston sisällä on eroja esimerkiksi kliinisten opettajien ja hammaslääketieteen tohtorin tutkinnon suorittaneiden luennoitsijoiden palkkatasoissa
- Translationaalisen tutkimuksen rapautuminen
- Kliinisen tutkimuksen edellyttämien tutkimuslupien hakeminen on vaikeaa Euroopassa (EU:n ulkopuolella helpompaa)
- Vain yksi prosentti valmistuneista hammaslääkäreistä hakeutuu tutkimustyöhön, suurempi kriittinen massa tarvitaan huippujen löytämiseksi*
- Tutkimuksessa laboraattorien virat suunnitellaan lakkautettaviksi
*Eräänä uhkakuvana on kliinisen työn täydellinen eriytyminen yliopistomaailmasta erikoishammaslääkärikoulutuksen siirtyessä sosiaali- ja terveysministeriön alaisuuteen ja kandidaattiopetuksen etenevässä määrin terveyskeskuksiin. Hammaslääketieteen kokonaisvaltainen, akateemiseen tutkimukseen perustuva yliopisto-opetus ei saa tarvitsemaansa kriittistä massaa.
Hammaslääketieteet: kehittämisehdotukset
- Hammaslääketieteen tutkijakoulu/tohtoriohjelma on ehdoton edellytys osaavien akateemisten tutkijoiden ja opettajien kouluttamiselle Suomeen. Heistä on huutava pula tällä hetkellä. Tarve on minimissään noin 20 tutkijan/tohtorikoulutettavan paikkaa, vähintään viisi paikkaa jokaiseen hammaslääketieteen koulutusyksikköön. Paikat tulee jakaa kilpailuun perustuvan haun kautta.
- Hammaslääketieteellisen tutkimuksen tuki tulee saada pitkäjänteiseksi ja perusrahoitus jatkuvaksi, laitosmäärärahat ja korvamerkitty rahoitus hammaslääketieteelliseen tutkimukseen tarvitaan takaisin.
- Äskettäin väitelleille tutkijoille ja tutkijatohtoreille tarvitaan 4–6 vuoden kestoisia senioritason tutkijatehtäviä hammaslääketieteen yksiköihin.
- Professoreiksi/tutkimusjohtajiksi on rekrytoitava ja valittava myös korkeatasoisia tutkijoita, joilla ei välttämättä ole hammaslääketieteellistä koulutusta; näin soveltavan hammaslääketieteellisen tutkimuksen translationaalinen luonne vahvistuu ja laajenee.
Palaa sivun alkuun >>
Hoitotiede ja terveydenhuoltotutkimus: SWOT-analyysi, kehittämisehdotukset ja tilastot
Hoitotiede ja terveydenhuoltotutkimus:
vahvuudet
- Molemmat tieteenalat ovat vakiintuneet
- Menetelmällinen moninaisuus
- Tohtorien työllistyminen on ollut hyvää
- Saatavilla on hyviä rekisteri- ja survey-aineistoja
Hoitotiede ja terveydenhuoltotutkimus:
heikkoudet
- Rahoituksen painopisteet; lyhytjänteisyys
- Pienet tutkimusryhmät
- Kansainvälisille senioritutkijoille ei ole sopivia paikkoja
- Tutkijatohtoripaikoista on pulaa
- Nuoret tutkijat lähtevät heikosti kansainvälistymään
- Rahoitus on pirstaleista sekä Suomessa että kansainvälisesti
- Hallinnolliset tukipalvelut ovat heikentyneet
- Osa tutkimusresursseista on siirretty kehittämistoimintaan
Hoitotiede ja terveydenhuoltotutkimus:
mahdollisuudet
- Uusia rahoituslähteitä: EVO-rahoitus, Tekesin rahoitus, EU-rahoitus
- Terveydenhuoltojärjestelmän rakenteen ja rahoituksen muuttuminen
- Eurooppalainen tutkijakoulutusyhteistyö on lisääntymässä
- Tohtorikoulutusohjelmien nykyinen hyvä verkostoituminen
- EU-rahoitus tullee kasvamaan
Hoitotiede ja terveydenhuoltotutkimus:
uhat
- Perustutkimuksen ja pitkäjänteisen tieteellisen tutkimuksen aseman heikentyminen, painopisteen siirtyminen nopeisiin selvityksiin ja kehittämishankkeisiin
- Tietojärjestelmät ja rekisterit ovat rapautumassa
- Verkostoyhteistyön tuki vähenee
Hoitotiede ja terveydenhuoltotutkimus:
kehittämisehdotukset
- Muun muassa kasvavien kustannusten ja lisääntyvän palvelutarpeen seurauksena terveydenhuoltojärjestelmä on kriisiytymässä sekä Suomessa että kansainvälisesti. Tämä on lisännyt palvelujärjestelmää koskevan tutkimustiedon kysyntää. Yliopistojen tulisi tukea vahvojen, monitieteisten terveydenhuollon ja hoitotieteen alueen tutkimusryhmien muodostumista vastaamaan tutkimustiedon tarpeeseen.
- Tutkimuksen ohella terveydenhuollon johtamis-, suunnittelu- ja kehittämistehtävät sekä koulutus edellyttävät aiempaa enemmän tutkijakoulutuksen saaneita asiantuntijoita. Yliopistoissa tulisi lisätä hoitotieteen ja terveydenhuoltotutkimuksen tutkijakoulutusta vastamaan kasvavaa tarvetta.
- Terveydenhuoltoa koskevan tutkimustiedon hyödyntämistä päätöksenteossa tulisi vahvistaa. Erityisesti kansallisissa kehittämisohjelmissa palvelujärjestelmän kehittämishankkeilta tulisi edellyttää tieteelliset kriteerit täyttävää hankearviointia. Pätevä arviointi jäntevöittää hankkeiden suunnittelua ja toteutusta sekä parantaa hankkeiden soveltamismahdollisuuksia.
- Useissa Euroopan maissa terveydenhuoltotutkimus ja hoitotiede ovat kehittyviä tutkimusalueita. Näiden alueiden kansainvälistä yhteistyötä tulisi vahvistaa kehittämällä eurooppalaista tutkimusohjelma- ja tutkijakoulutusyhteistyötä.
Palaa sivun alkuun >>
Kansanterveystiede, ympäristö- ja työterveys: SWOT-analyysi, kehittämisehdotukset ja tilastot
Kansanterveystiede, ympäristö- ja työterveys:
vahvuudet
- Kattavat rekisterit ja aineistot yhdistettynä väestön halukkuuteen osallistua tutkimuksiin
- Vahva tutkimustraditio ja epidemiologinen osaaminen
- Eri tietokantojen ja biologisten näytteiden yhdistäminen eli eri rekistereiden yhdistäminen mahdollista
- Tieteen ja tutkimusalueiden rajat helpompi ylittää, suhtautuminen monitieteelliseen tutkimukseen myötämielistä
- Yhteiskuntapolitiikassa valmiutta ottaa huomioon kansanterveysnäkökulmia
Kansanterveystiede, ympäristö- ja työterveys:
heikkoudet
- Tieteenalasta ei ole olemassa laajaa kuvaa, ja strateginen näkemys siitä, mihin kannattaa pyrkiä, puuttuu
- Infrastruktuurirahoituksessa aineistoinfrastruktuuri on otettu heikosti huomioon; pitkäaikaisten seurantarekisterien ylläpitorahoitus ei ole kansallisesti järjestetty
- Jäykkä hallintokoneisto, lupaprosessit eri rekistereiden yhdistämiselle
- Suomi on strategisesti jäykkä maa (vrt. muut OECD-maat), mikä näkyy tutkimuksessa. Meitä vaivaa tunnelinäkö, resurssit ovat heikkoja, eikä pystytä kollektiivisiin päätöksiin, jos haluttaisiin kehittää kansanterveyden asemaa.
Kansanterveystiede, ympäristö- ja työterveys:
mahdollisuudet
- Potentiaali olla merkittävämpi kansanterveystieteen tutkimusmallimaa
- Pohjoismaisen yhteistyön lisääminen
- Parempi monitieteellisen tutkimuksen mahdollistaminen. Uusien avauksien ja näkökulmien rohkea huomioiminen
- Rekistereiden ja terveydenhuoltojärjestelmän integrointi, jossa terveydenhuollon tietojärjestelmiä voitaisiin suoraan hyödyntää tutkimuksissa esimerkiksi riittävän potilasaineiston kokoamiseksi
- Tutkimuksellinen panostaminen ikääntymiseen, toimintakykyyn ja työkykyyn. Suurempi panostaminen terveyskäyttäytymiseen ja tiedolla vaikuttamiseen. Verrattuna moneen muuhun alaan kansanterveystieteessä on erityispiirteitä, joita on helppo ottaa huomioon tiedepolitiikassa ja resurssien suuntaamisessa. Tuloksilla on suuri sovellusarvo ja terveyden edistäminen/preventio on poliittisesti merkittävää.
Kansanterveystiede, ympäristö- ja työterveys:
uhat
- Jäämme jälkeen kansainvälisestä kehityksestä historialliseen marginaaliin
- Menetämme keräämämme tutkimusaineistot kovenevassa tutkimusrahoituskilpailussa
- Kansanterveystieteellisen tutkimuksen vaikuttavuutta ei voida osoittaa, jos työn merkitystä argumentoidaan heikosti.
- Emme tee rohkeasti uusia avauksia vaan kehitämme edelleen vanhaa tutkimustraditiota, kun laajaa kuvaa tutkimusalueesta ei kansallisesti ole. Tutkimus painottuu alueille, joihin saa helpoiten ulkopuolista tutkimusrahoitusta useista eri lähteistä.
- Tutkijanuran houkuttelevuus vähenee, lääkäritaustaisten tutkijoiden puute ja menestyvän verkostotutkijakoulun (DPPH) hajoaminen tutkijakoulurahoituksen uudelleenjärjestämisen seurauksena.
Kansanterveystiede, ympäristö- ja työterveys:
kehittämisehdotukset
- Jaettaessa infrastruktuurirahaa suomalaisten seuranta-aineistojen ylläpito tulisi rinnastaa muuhun infrastruktuuriin (laitteisiin) eli tulisi tukea sekä aineisto- että laiteinfrastruktuureita. Tämä koskisi sekä Akatemian että muiden tahojen jakamaa infrastruktuurirahoitusta. Koska aineistoinfrastruktuurit vaativat jatkuvampaa ylläpitoa, myöntöjen tulisi voida olla tarvittaessa jopa verrattain pieniä vuositasolla mutta pitkäkestoisia (5-7 vuotta). Tutkimuslaitteeksi hankitaan usein iso ja kallis laite kertapanostuksella. Näin ollen rahoitusmalleissa ja -ehdoissa tulisi ottaa huomioon erilaiset tarpeet.
- Rekisteritutkimusta tulisi tukea selvittämällä esimerkiksi selvitysmiehen tai työryhmän toimesta esteet sujuvalle rekisteritutkimukselle Suomessa ja kehittämällä Rekisteritutkimuksen tukikeskusta (ReTki). Eri tutkimuslupien hankkiminen tulisi olla mahdollista yhdeltä viranomaiselta. Samalla tulee edistää hallitusohjelman mukaisesti julkisin varoin kerätyn tiedon mahdollisimman vapaata käyttöä. Kansanterveystieteellisessä tutkimuksessa tämä koskee ainakin Tilastokeskuksen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Kelan lääketieteellisiä ja muita tietoja.
- Pohjoismaista yhteistyötä tulee kehittää myös merkittäväksi rahoitusyhteistyöksi. Tällä alueella yhteistyöllä on erityisen suuri potentiaali, koska Pohjoismaissa on samankaltaiset infrastruktuurit sekä rekisterit, suuret väestöaineistot ja kansanterveysalueen tutkimustraditiot ja -aiheet. Myös väestön geneettinen pohja on osittain ainakin samankaltaista. Kansanterveyden ja ympäristöterveyden (väestötutkimukset, ympäristötekijöiden ja genomin yhteisvaikutukset) alueen pohjoismaista tutkimusyhteistyötä tulee painottaa myös Aasian maiden kanssa tehtävässä kansainvälisessä tutkimusyhteistyössä ja yhteisrahoituksissa.
- Tieteenalan merkitystä tulee tuoda esille päätöksenteon tietopohjana. Tutkimustiedon vaikuttavuutta tulee lisätä esimerkiksi preventiossa, terveyden edistämisessä ja ikääntyvän väestön ongelmien ratkaisemisessa.
Palaa sivun alkuun >>
Kliiniset lääketieteet: SWOT-analyysi, kehittämisehdotukset ja tilastot
Kliiniset lääketieteet: vahvuudet
- Lääketieteellisen kliinisen tutkimuksen laatu ja määrä
- Suomalaisten rekisterien ja aineistojen luotettavuus ja kattavuus, suomalaisten potilaiden tutkimusmyönteisyys, terveydenhuollon palvelujärjestelmän rakenne
- Hyvä yhteistyö kliinisen lääketieteen alan tutkimusryhmien välillä
- Tutkimuksen hyvä infrastruktuuri
Kliiniset lääketieteet: heikkoudet
- Rahoituksen olennainen väheneminen viimeisten vuosien aikana
- Tutkimusympäristöt ovat suurten muutosten seurauksena kehittyneet tutkimuksen kannalta kielteisemmiksi
- Tutkimustyön arvostuksen väheneminen sekä sairaaloissa että yliopistoissa
- Professorien ajankäytön ohjautuminen entistä enemmän hallinnollisiin tehtäviin
- Perustutkimuksen metodien käytön vähäisyys kliinisessä tutkimuksessa
Kliiniset lääketieteet: mahdollisuudet
- Suomalaisen kliinisen tutkimuksen tason nosto entisestään kansainvälisellä verkostoitumisella
- Translationaalisen ja transformatiivisen tutkimuksen lisääminen
- Tutkimuskysymysten ympärille syntyvien suurempien tutkimusryhmien synnyttäminen
- Kliinisen tutkijauran kehittäminen
- Radikaalit uudistukset, esimerkiksi yliopistosairaaloiden toiminnan rahoittaminen valtion varoista
Kliiniset lääketieteet: uhat
- Kliinisen tutkimuksen joutuminen väliinputoajan rooliin rahoituksen myöntämisessä: sosiaali- ja terveysministeriön vähäinen EVO-rahoitus, Suomen Akatemian rahoitus
- Kokoaikaisten professoritehtävien väheneminen
- Pääsääntöisesti kliinisen toiminnan perusteella täytettävien osa-aikaisten professuurien puutteelliset edellytykset tutkimuksen tekemiseen
- Tutkimuksen huipulle yltävän senioritutkijapolven väheneminen
Kliiniset lääketieteet: kehittämisehdotukset
- Kliinisten tutkimusryhmien kokoa tulee kasvattaa kriittisen massan saavuttamiseksi vahvistamalla etenkin väitöskirjatyön jälkeistä tutkijapanosta.
- Valtion on lisättävä panostustaan kliiniseen tutkimukseen; sosiaali- ja terveysministeriön määrärahat yliopistotasoisen tutkimuksen toteuttamiseksi tulisi kaksinkertaistaa tulevalla kolmivuotiskaudella, jotta suomalainen kliininen tutkimus voisi vahvistaa asemansa kansainvälisessä kilpailussa.
- Akatemian kliinisten tutkijoiden rahoitusmuodot tulee vakinaistaa.
- Kliiniselle tutkijalle on luotava urapolku ja kliiniselle tutkimustyölle on kehitettävä selkeät kannustimet yliopistosairaaloihin.
- Yliopistosairaaloissa tulee luoda entistä paremmat edellytykset tutkimuksen ja kliinisen työn rinnakkaistoiminnalle perustamalla virkoja, jotka joustavasti mahdollistavat tutkimustyön ja kliinisen työn yhdistämisen.
Palaa sivun alkuun >>
Liikuntatiede: SWOT-analyysi, kehittämisehdotukset ja tilastot
SWOT-analyysi perustuu Suomen Akatemian koordinoimaan Pohjoismaiden yhteiseen liikuntatieteiden tutkimuksen kansainväliseen arviointiin vuosilta 2006–2010 (Suomen Akatemian julkaisuja 1/12) sekä Jyväskylän yliopiston tutkimuksen kansainväliseen arviointiin vuosilta 2005–2009 (Jyväskylän yliopisto 2011).
Liikuntatiede: vahvuudet
- Poikkeuksellisen vahvaa kansallista yhteistyötä eri tutkimusryhmien ja tutkimuslaitosten välillä. Tämä on osittain seurausta tutkijoiden yhteisestä koulutuspaikasta, sillä Jyväskylän yliopisto on maan ainoa liikuntatieteellistä korkeakoulutusta antava yliopisto.
- Tieteidenvälistä yhteistyötä tehdään paljon ja siihen on kiinnostusta ja valmiuksia
- Kansainvälisesti arvostettua, laaja kansainvälinen yhteistyöverkosto
- Liikunnan terveystieteellinen tutkimus on tuotteliasta ja vahvaa
- Vahva tutkimustraditio kokeellisissa ja prospektiivisissa havainnoivissa asetelmissa
- Kattavien rekistereiden ja aineistojen käyttö mahdollista, tutkimusinfrastruktuuri riittävää
- Väestö halukasta osallistumaan tutkimuksiin
- Yhteiskunnallisesti vaikuttavaa
Liikuntatiede: heikkoudet
- Paljon suhteellisen pieniä yksiköitä, jotka ovat sijoittuneet ympäri maata
- Yhteys lääketieteeseen puuttuu tai on satunnaista; ravitsemustieteellinen orientaatio on vähäistä
- Kliinisten tutkimusryhmien kannalta väestöpohja on riittämätön ja eri tutkimukset kilpailevat samoista tutkittavista
- Liikuntahistorian ja -sosiologian alalla vähän senioritutkijoita
- Tutkimusrahoitus on liikaa opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksen varassa
- Liikunnan käyttäytymis- ja yhteiskuntatieteellisten alojen kansainvälinen julkaisutoiminta on vähäistä
Liikuntatiede: mahdollisuudet
- Laadukas tutkimusinfrastruktuuri ja hyvin koulutetut ja motivoituneet tutkijat pystyvät lisäämään korkeatasoisen tutkimuksen laatua ja määrää
- Liikuntatieteellisen tutkimuksen hyvä maine sekä laaja ja positiivinen suhtautuminen liikuntaan lisää tutkittavien kiinnostusta osallistua tutkimuksiin
- Mahdollisuus laadukkaan ja kattavan biopankin perustamiseen ja kansallisen tutkimusyhteistyön lisäämiseen entisestään
- Kattavat terveystietoja sisältävät rekisterit mahdollistavat laajamittaisen liikunnan terveysvaikutusten tutkimuksen
- Erityisesti pohjoismaisen, mutta myös muun kansainvälisen yhteistyön lisääminen
- Hyvät mahdollisuudet lisätä kansainvälistä tutkimusrahoitusta
- Kasvava yritysrahoitus
- Mahdollisuuksia yhteiskunnallisesti vaikuttavaan tutkimukseen, jolla on suuri sovellusarvo
- Mahdollisuus uusiin avauksiin mm. taloustieteellisen tutkimuksen, johtamisen ja politiikan tutkimuksen aloilla
Liikuntatiede: uhat
- Pienet toisistaan eristäytyneet tutkimusryhmät
- Kilpailutilanne tutkimusryhmien välillä vähentää yhteistyön mahdollisuuksia
- Liikunnan käyttäytymis- ja yhteiskuntatieteissä tutkimuksen tekemiseen jää liian vähän aikaa, Opetus ja hallinto työllistävät käytettävissä olevat henkilöt
- Tutkimusrahoituspohja on liian kapea
- Tutkijanuralla eteneminen haasteellista liikunnan käyttäytymis- ja yhteiskuntatieteellisillä aloilla vähäisen tutkijatohtorirahoituksen ja vähäisten tutkijatohtoripaikkojen vuoksi
- Vaativan tutkimusinfrastruktuurin ylläpitäminen on kallista
Liikuntatiede: kehittämisehdotukset
- Liikunnan terveystieteelliseen tutkimukseen tulee edelleen panostaa.
- Liikuntatieteellisen tutkimuksen painopistealue on siirtynyt huippu-urheilijoiden suorituskykyä selvittävästä tutkimuksesta terveystieteelliseen tutkimukseen. Huippu-urheilijoiden suorituskykyyn sekä liikuntavammojen ehkäisyyn ja hoitoon liittyvää tutkimusta tulee edelleen tehdä.
- Monitieteistä tutkimusyhteistyötä on lisättävä sekä liikuntatieteellisten alojen (liikuntabiologia, liikunnan terveystieteet ja liikunnan käyttäytymis- ja yhteiskuntatieteet) välillä että liikuntatieteiden ja muiden tieteenalojen, erityisesti ravitsemustieteiden, välillä.
- Laajojen datapankkien (biopankkien) hyödyntämistä liikuntatieteellisessä tutkimuksessa tulisi lisätä. Uusiin kerättäviin aineistoihin pitäisi liittää luotettavia fyysistä aktiivisuutta kuvaavia tietoja.
- Liikunnan ja fyysisen aktiivisuuden terveys- ja suorituskykyvaikutuksia pitäisi tutkia myös systeemibiologisten menetelmien avulla. Tämä edellyttää yhteistyötä menetelmiä hallitsevien tahojen kanssa.
- Koska pohjoismainen liikuntatieteellinen tutkimus on kansainvälisesti erittäin arvostettua, pohjoismaisten tutkijaryhmien yhteistyötä tulisi lisätä esimerkiksi pohjoismaisten tutkimusrahoittajaorganisaatioiden yhteisellä rahoitusinstrumentilla. Lisäksi pitäisi pyrkiä saamaan pohjoismainen huippututkimusyksikkö (Nordic Centre of Excellence) liikuntatieteiden alalle.
- Liikuntatieteellisten alojen välillä on suurta vaihtelua julkaisumäärissä ja -käytännöissä. Yhä useamman liikuntatieteilijän pitäisi julkaista korkeatasoisissa tieteellisissä sarjoissa.
Palaa sivun alkuun >>
Ravitsemustiede: SWOT-analyysi, kehittämisehdotukset ja tilastot
Ravitsemustieteen ja elintarviketieteiden aloilta järjestettiin yhteinen työryhmä osana Tieteen tila 2012 -arviointia.
Ravitsemustiede: vahvuudet
- Elintarvike- ja ravitsemustutkimuksen tiedostettu ja tunnustettu asema
- Alan hyvä kansainvälinen arvostus (Aiempi kansainvälisen tieteenala-arvioinnin arvio hyvä, Suomen Akatemian julkaisuja 2/06)
- Yhteinen tutkijakoulu (ABS)
- Elintarvike- ja ravitsemustutkimuksen tohtorikoulutus todettu korkeatasoiseksi
- Tutkimuksen monitieteisyys
Ravitsemustiede: heikkoudet
- Modernin laboratorioinfrastruktuurin (laitteet) ylläpidon haasteellisuus menetelmien nopeassa kehittymisessä
- Kansallisen elintarvikekoostumustietokannan tietojen jatkuva päivitystarve
Ravitsemustiede: mahdollisuudet
- Konsortio eri toimijoiden välillä
- Kansallinen elintarviketutkimuksen strategia
- Kansainvälinen yhteistyö: Pohjoismaat (NordForsk), EU (joint programs), Kiina
- Yhteistyö elinkeinoelämän kanssa sekä perustutkimuksessa että sovelluksien (tuotteiden) kehittämisessä
Ravitsemustiede: uhat
- Pitkäjänteisen rahoituksen puute
- Verkostomallisen ABS-tutkijakoulun asema tulevaisuudessa
- Alat puuttuvat kansallisesta tieteenalaluokituksesta
Ravitsemustiede: kehittämisehdotukset
- Koska tieteenala on pieni, olennainen haitta alan kehittymiselle on yliopistojen henkilökunnan suuri opetusvelvollisuus, joka lohkaisee senioritasoisia resursseja tutkimukselta. Käytännössä yliopistoissa ei ole varsinaisia tutkijantoimia tällä tieteenalalla lainkaan. Suomessa ravitsemustieteen oppituoli on kolmessa yliopistossa. Niistä jokaiseen tarvittaisiin ravitsemustieteen alalle yksi senioritasoinen tutkijantoimi, jota voisi tarvittaessa käyttää myös tutkijatohtoreiden tukemiseen.
Palaa sivun alkuun >>