Blogeja tieteen tilasta

Voiko tiede kukoistaa, jos yliopistot eivät?
(27.11.2012)

Yliopistojen perusrahoitus ja sen kautta edellytys perustehtävien pyörittämiseen ovat asioita, jotka puuttuvat Tieteen tila -raportista. Ne molemmat vaikuttavat tutkimuksen ja tieteen tekemiseen Suomessa. Raportin mukaan yliopistoilla on nyt entistä paremmat mahdollisuudet valintojen tekemiseen, mutta käytännössä näin ei ihan ole.

Mikael Fogelholm
Helsingin yliopisto

Nouseviin aloihin kannattaa suhtautua kriittisesti
(26.11.2012)

Kysymys uusista avauksista on mielenkiintoinen. ”Hot spotien” ja nousevien uusien alojen tunnistaminen on vaikeaa. Lisäksi nouseviin aloihin kannattaa suhtautua kriittisesti: oman tutkimuksen ja kentän pitkäjänteinen kehittäminen voi ajaa asiaa enemmän eteenpäin kuin säntääminen tieteen muotisuuntauksien mukana. Tuntuva tuki laadukkaasti toimiville avoimille ja luoville tutkimusinfrastruktuureille on ainoa oikea tie myös uusien avauksien menestykselliseen tuottamiseen.

Juha Äystö
Fysiikan tutkimuslaitos (HIP)

Sektoritutkimusta koskevat muutokset on tarpeen valmistella huolellisesti
(22.11.2012)

Hallitus on suomalaisen tutkimuksen kannalta tärkeän päätöksen edessä käsitellessään valtion tutkimuslaitosten uudelleen järjestelyjä ja uutta tutkimusrahoitusinstrumenttia. Suomalaisen tutkimusjärjestelmän rakenteen takia päätös ei koske vain yhteiskunnallisen päätöksenteon tueksi tehtävää tutkimusta, vaan koko tutkimuskenttää.

 
Ilmo Keskimäki
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Tampereen yliopisto

Uuden tiedon tuottamisessa tärkein asia on rohkeus
(20.11.2012)

Useampien, erilaisten, kriittisten ja hyvin perusteltujen näkökulmien esiintuominen parantaa kansallisen keskustelun tasoa, lisää kosketuspintaa tulevaisuuteen ja vähentää katastrofaalisten riskien mahdollisuutta.

 
Mika Aaltonen
Aalto-yliopisto

Tieteen trendit
(12.11.12)

Trendikkyys on epäsovinnainen sana kuvaamaan tieteen muutoksia ja muoti-ilmiöitä, mutta niiden jonkinasteinen tiedostaminen, vainu sille mikä on nyt in ja mikä out, tasoittaa tietä menestykseen tieteen kilvoittelussa. Toisaalta tuuliviirimäinen kaiken uuden perässä juokseminen tuskin on kestävä periaate tieteen tekemisessä.

 
Arto Mustajoki
Helsingin yliopisto

Suomi tarvitsee uutta tieteen nousuun
(09.11.12)

Tarvitaan selkeää politiikkaa ja kunnianhimoinen strategia, sillä vaikka suomalainen tiede on nyt hyvää keskitasoa, on tieteen taso on jäämässä jälkeen.

 
Markku Mattila

Farmasia: yhteistyöllä se sujuu
(06.11.12)

Suomen farmasian alan erityispiireenä voidaan pitää tutkimuksen hyvää kansainvälistä tasoa kaikilla farmasian alueilla. Osaamista tulisi mainostaa erityisesti muiden tieteenalojen foorumeissa, jotta tieteidenvälisyys vahvistuisi entisestään.

Pia Vuorela, Åbo Akademi

Konetekniikan tutkijat valmiina kohtaamaan uudet haasteet
(05.11.12)

Teollisuusvetoisen hankekannan suuri osuus on johtanut samojen aiheiden parissa toimivien pienten rinnakkaisten ryhmien syntyyn. Tämä on luonut tutkimuspalveluille ostajan markkinat, mikä on jarruttanut tieteelliselle tutkimukselle välttämätöntä kriittisen massan muodostumista. Teknilliset yliopistot ovat lähteneet purkamaan tilannetta sopimalla vahvuuksiin keskittymisestä teollisten toimijoiden tapaan. Tämä on johtanut joidenkin suurten yksiköiden muodostumiseen. Vaikka pienten ryhmien vahvuus on nopeassa reagointikyvyssä, on suurien monitieteisten ryhmien parempi tarttua ajankohtaisiin, teollisen kulttuurin muutoksen nostamiin suuriin tutkimuskysymyksiin.

 
Erno Keskinen, Tampereen teknillinen yliopisto

Bioinformatiikka: biologian kehityksen avain?  (24.10.2012)

Bioinformatiikan osaamista tarvitaan nykyistä enemmän, jotta tutkimuksessa syntyneitä aineistoja kyetään täysimääräisesti hyödyntämään uusien hypoteesien, mallien ja tiedon tuotannossa. Tieteen tila- ja taso 2012 –raportissa ehdotetaan strategian laatimista lähivuosille. Päämääränä on löytää keskeiset tavoitteet ja keinot bioinformatiikan osaamisvajeen paikkaamiseen.

 
Timo Kolu
Suomen Akatemia

Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti tuo tieteelle uutta
(22.10.12)

Suomen tieteelle EIT on merkittävä tekijä jatkossa, ja sitä kannattaa hyödyntää. Sen budjetti EU:n 7. puiteohjelmassa on 320 miljoonaa euroa, mutta Euroopan komission tavoite on korvamerkitä sille peräti 3,2 miljardia euroa vuosille 2014–2020. Kukin KIC voi saada EITn budjetista 25 % seitsemäksi vuodeksi, loput 75 % on kerättävä muista lähteistä.

 
Marja Makarow
Suomen Akatemia

Tiedeyhteisön itsearviointi
(16.10.12)

Tiedeyhteisön pitäisi nyt tarkastella Tieteen tila 2012 -raporttia. Mitä ”potentiaalisia” mahdollisuuksia tehty työ antaa kaikille tieteen tekemisen tahoille, jotta suomalainen tiede voi kehittyä eteenpäin hyvästä eurooppalaisesta keskitasosta. Vahvuuksien ja heikkouksien analysointi on synnyttänyt oivalluksia, paljastanut hiljaisia signaaleja ja kiteyttänyt johtopäätöksiä. Uhkien ja mahdollisuuksien yhteinen visiointi on tuottanut jopa rohkeitakin ideoita ja radikaaleja ratkaisumalleja.

 
Tuula Tamminen
Tampereen yliopisto

Suuret haasteet – kysymisestä ja vastaamisesta(15.10.2012)

Tieteen tila 2012 -arviointi osoittaa, että esimerkiksi kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen aloilla suuri osa ”vapaasta” tutkimuksesta eri tavoin käsitteli ihmiskunnan suuria haasteita jo ennen kuin Suomen Akatemia oli ne omalta osaltaan julkituonut.  Tieteellinen uteliaisuus ei synny tyhjiössä: jokainen tutkija on aikansa ja kulttuurinsa lapsi ja asettaa tutkimuskysymyksiä, jotka ovat sidoksissa omiin kokemuksiin ja arvoihin.

 
Liisa Hakamies-Blomqvist, Suomen Akatemia

KY-alojen tiedestrategia voisi syntyä työpajoissa
(12.10.2012)

Humanistis-yhteiskuntatieteellisille aloille tarvitaan yhteinen kansallinen tutkimusstrategia. Keskeinen väline voisi olla alakohtainen, säännöllinen tarkastelu. Näin voitaisiin kartoittaa eri alojen ajankohtaisia erityisteemoja, erityisongelmia ja kehittämistarpeita sekä hahmottaa tulevaisuuden suuria linjauksia.  Tutkijat antaisivat työpajoissa tärkeän panoksen Suomen tieteen hyväksi. Akatemia vastaisi prosessin koordinaatiosta.

 
Aila Lauha, Helsingin yliopisto

Huomio kansalliseen ja kansainväliseen liikkuvuuteen 11.10.2012)

Vaikka Suomi monella alalla houkuttelee tänne ulkomaalaisia opiskelijoita ja tutkijoita, on toiseen suuntaan lähtijöitä liian vähän. Nuorilla on liian hyvät oltavat Suomessa, jotta lähdettäisiin ulkomaille. Asia ehkä korjaantuu itsestään kun ulkomaalaiset tutkijat valtaavat laitokset ja alkavat tuottaa yhä laadukkaampia julkaisuja. 

 
Erkki Oja, Aalto-yliopisto

Tieteen tila, missä kirimisen varaa?
(10.10.2011)

On tärkeää, että tutkimusrahoittajat edesauttavat osaamiskeskittymien muodostamista. Osaamisesta on myös kyettävä ulosmittaamaan yhteiskunnallisesti merkittäviä tutkimustuloksia sekä yritystoiminnan kaupallista menestystä. Edellisessä tutkimuslaitosten ja yliopistojen yhteistyö on avainasemassa, jälkimmäisessä yritysyhteistyö TEKES-rahoituksineen. Osaamiskeskittymien aikaansaaminen edellyttää ennakkoluulottomuutta ja yhteistyökykyä.

 
Petteri Taalas, pääjohtaja, Ilmatieteen laitos

Näkökulma tieteen tilasta ja tasosta
(09.10.12)

Suomen Akatemian hallitus määritteli kuusi teema-aluetta, jotka tarjoavat suomalaisen näkökulman yhteiskunnan suurista haasteista käytävään kansainväliseen tiedepoliittiseen keskusteluun. Raportissa analysoidaan Akatemian rahoittaman tutkimuksen kytkeytymistä Akatemian hallituksen määrittelemiin kuuteen suurten haasteiden teema-alueeseen.

Paavo Pelkonen, professori, Itä-Suomen yliopisto

Tieteen tila: tiedon avointa tuottamista ja saatavuutta
(08.10.12)

Tieteen tila 2012 -arviointi julkaistiin tänään. Arviointiraportti sisältää kolme osaa, jotka piirtävät kuvaa Suomen tieteestä. Raportin ensimmäisessä osassa maamme tiede asemoidaan kansainvälisesti vertailemalla sitä seitsemän eurooppalaisen maan kanssa.