Tällä sivulla esitämme biotieteiden, maantieteen, ympäristötieteiden sekä maatalous- ja metsätieteiden eri alojen vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkia arvioivan analyysin (SWOT), jonka on laatinut kunkin tieteenalan tutkijoista koottu työryhmä. Akatemian tieteelliset toimikunnat ovat tehneet alojen kehittämisehdotukset. Jokaisen alan esittelyn lopusta löydät linkit alan tilastoihin ja bibliometrisiin analyyseihin sekä materiaalit PDF-tiedostoina tulostamista varten.
Bioinformatiikka | Biokemia ja biofysiikka, solu- ja molekyylibiologia | Ekologia, evoluutiobiologia | Elintarviketieteet | Genetiikka, kehitysbiologia, eläinfysiologia | Kasvibiologia | Maantiede, aluetutkimus, kaupunkitutkimus | Maataloustieteet |Metsätieteet | Mikrobiologia | Neurotiede | Ympäristötieteet, ympäristön tutkimus
Bioinformatiikka: SWOT-analyysi, kehittämisehdotukset ja tilastot
Bioinformatiikka: vahvuudet
- Vahva ICT-perinne
- Kotimaiset ja pohjoismaiset lääketieteelliset tietokannat
- Suuri tarve tohtoreille
- Rahoitus matkustukseen ja kansainväliseen vaihtoon olemassa
- Infrastruktuuri olemassa, ja Suomi on ollut hyvin aktiivinen kansainvälisissä aloitteissa
Bioinformatiikka: heikkoudet
- Suhteellisesti liian vähän matemaattisesti kiinnostuneita opiskelijoita
- Kommunikointi vaikeaa bioinformatiikka-alueen pirstaloituneen luonteen johdosta
- Poikkitieteellisten rahoitushakemusten arvioinnissa riskinottoa ja siihen liittyvää paradigman muutosta ei tueta
- Biologian opetussuunnitelmat eivät tyypillisesti sisällä riittävästi matematiikkaa
- Oppilaat pysyvät liian kauan ohjaajiensa holhouksessa myös tohtorin tutkinnon jälkeen (ei koske vain bioinformatiikkaa)
- Ei infrastruktuuripalveluiden tarpeita kattavia pitkän ajan rahoitusinstrumentteja
Bioinformatiikka: mahdollisuudet
- Bioinformatiikkaa tarvitaan useimmilla biologian ja lääketieteen osa-alueilla
- Omiikat (omics) on nopeasti kasvava alue
- Bioinformatiikalla on potentiaali indusoida paradigmanmuutoksia
- Liiketoimintamahdollisuuksia olemassa ja lisäarvon rakentaminen olemassa oleville työkaluille mahdollista
- Palveluiden tuottamista tutkitaan
- Suomen vahvaan ICT-osaamiseen perustuen Suomi voisi olla “kuivalabran” vetäjämaa
Bioinformatiikka: uhat
- Vanhojen käytäntöjen mukainen konservatiivinen rahoitus hidastaa tieteen edistymistä
- Suuri osa biologeista ei ymmärrä riittävästi informatiikan ydintä
- Tipahdetaan nopeasti kehittyvän alan kyydistä
- Tieteidenvälinen kommunikaatio ei kasva niin kauan kuin koulutusta ei ole integroitu
- Suomi ei ole erityisen kiinnostava kansainvälisille huippututkijoille (ei koske vain bioinformatiikkaa). Syitä tähän ovat mm. riittämätön rahoitus ja urapolkujärjestelmän puuttuminen useista yliopistoista.
Bioinformatiikka: kehittämisehdotukset
Bioinformatiikan perustutkimuksen turvaaminen
- Bioinformatiikan sovelluksia tarvitaan useimmilla biologian ja lääketieteen osa-alueilla. Uudentyyppiset datat luovat uusia tutkimusongelmia myös algoritmiikkaan ja data-analyysiin. Sovelluksia syntyy perustutkimuksen kautta, jonka rahoitus on turvattava.
- Tutkimus voi hyödyntää Suomen vahvaa ICT-perinnettä ja ainutlaatuisia kotimaisia ja pohjoismaisia lääketieteellisiä tietovarantoja.
- Riskirahoitusta kaivataan, muuten tiede ei uudistu.
Bioinformatiikan soveltaminen muilla tieteenaloilla
- Bioinformatiikan asiantuntemusta on oltava kaikkien biotieteellisten tutkimusryhmien sisällä. Ulkoistettu palvelumalli sopii rutiininomaisesti tuotetun mittausdatan prosessointiin, mutta useimmiten data-analyysi vaatii syvällistä perehtymistä käsillä olevaan tutkimusongelmaan.
- IT-infrastruktuurin ylläpito kuuluu yliopistoille/valtiolle, ei ole tieteenalaspesifinen tehtävä. Siihen kuitenkin tarvitaan pysyviä rahoitusinstrumentteja.
Tieteidenvälisyyden edistäminen
- Biotieteellistä tutkimusta on ohjattava puhtaasti deskriptiivisestä sellaiseen suuntaan, jossa loppusynteesinä on matemaattinen malli. Liian monella biotieteilijällä on puutteellinen luonnontieteellinen pohjasivistys. Koulusta lähtien on vahvistettava matemaattista ajattelua.
- Aidosti kaksiportainen tutkinto, jossa kandidaattitutkinnon jälkeen kaikkien on haettava erilliseen maisteriohjelmaan, nähtiin yhtenä keinona lisätä tieteidenvälisyyttä.
Palaa sivun alkuun >>
Biokemia ja biofysiikka, solu- ja molekyylibiologia: SWOT-analyysi, kehittämisehdotukset ja tilastot
Biokemia ja biofysiikka,
solu- ja molekyylibiologia: vahvuudet
- Aitoa keskustelua yliopistojen välillä tapahtuu monella tasolla
- Yliopistoissa tehtyjen julkaisujen määrä on molekyylitason biotieteiden alalla toiseksi suurin Web of Sciencen kattamissa lehdissä
- Suomessa on useita hyviä bioalan tutkijakouluja
- Biofysiikan kansainvälisten synkrotroni- ja neutronitutkimuskeskusten järjestämät kesäkoulut täydentävät paikallista koulutusta
- Ala on ollut kansainvälinen jo vuosikymmeniä, ja verkostot ovat hyvät
- Biokeskus Suomi -infrastruktuuriyhteistyö
- Suomessa on riittävästi proteiinikristallografian osaamista
- Tieteen tietotekniikan keskus (CSC) ottanut hyvin huomioon bioalan
Biokemia ja biofysiikka,
solu- ja molekyylibiologia: heikkoudet
- Kokonaiskustannusmallin myötä Suomen Akatemian hakujen läpäisyprosentit ovat laskeneet hälyttävästi
- Talouden seurantajärjestelmät eivät toimi
- Bioteknologia ei sijoittajien suosiossa
- Valtakunnasta puuttuu sujuvasanainen, karismaattinen bioalan perustutkimuksen puolestapuhuja
- Tieteenalalla vähän huippuyksiköitä
- Kansainvälisten opiskelijoiden ja tutkijoiden määrä pieni
- Post doc -tutkijoiden paluu Suomeen vaikeaa yliopistotyöpaikkojen vähyyden takia
- Varttuneen tutkijan toimen lopettaminen on vaikeuttanut professorien ulkomailla tapahtuvaa työskentelyä ja yhteistyöverkostojen luomista
Biokemia ja biofysiikka,
solu- ja molekyylibiologia: mahdollisuudet
- Paikallisten sijoittajien kiinnostusta bioalasta lisättävä, jotta saadaan kansainväliset sijoittajat kiinnostumaan
- Tieteenalan ja perustutkimuksen arvostuksen vahvistaminen tiedottamiskampanjan avulla
- Tieteenalalla paljon annettavaa muille tieteenaloille
- Huippuyksiköiden määrän lisääminen
- Biokeskus Suomen valtakunnallisten yhteisten hankkeiden jatkaminen
- Uudet nanokuvantamismenetelmät tarjoavat mahdollisuuksia rakennetutkimuksen läpimurtoihin
- CSC ja eurooppalainen superlaskentayhteistyö tarjoavat mahdollisuuksia jatko-opiskelijoiden verkostoitumiseen ja työskentelyyn myös muissa laskennallisen biotutkimuksen keskuksissa
- Kansainvälisen tutkimusrahoituksen osuuden kasvattaminen
- Kokonaiskustannusmallista luopuminen
- Opetuksen ja tutkimuksen läheisempi yhdistäminen yliopistoissa
- Valtakunnalliset intensiivikurssit lisäämään opiskelijoiden verkostoitumista
- Kansainvälisten yhteistyöverkostojen hyödyntäminen alan koulutuksessa
- Yliopistojen palveluja kehittämällä saadaan Suomeen enemmän ulkomaalaisia tutkijoita ja opiskelijoita
Biokemia ja biofysiikka,
solu- ja molekyylibiologia: uhat
- Perustutkimuksen arvostuksen ja rahoituksen väheneminen
- Bioala ei ole sijoittajien suosiossa
- Kansallisen tutkijakoulujärjestelmän romuttaminen
- Tutkijan ura ei ole houkutteleva
- Hyvien opiskelijoiden rekrytointi haasteellista
- Opintojen alhainen läpäisevyys
- Kaikkia resursseja ei pidä sijoittaa nuoriin tutkijoihin, vaan vakiintuneita ryhmiä pitää myös tukea
- Huippututkijoiden jääminen pysyvästi ulkomaille
- Biokeskus Suomen rahoituksen väheneminen
- Rakennetutkimusten toimintaedellytykset huonot, ellei pidetä huolta siitä, että suomalaisilla proteiinikristallografeilla on riittävästi mittausaikaa kansainvälisillä kristallografian mittausasemilla
- Uusien nanokuvantamismenetelmien kehittäminen ontuu, ellei Suomi liity eurooppalaiseen XFEL-keskukseen
Biokemia ja biofysiikka,
solu- ja molekyylibiologia:
kehittämisehdotukset
- Suuri haaste on bioinformatiikkapalvelujen tuominen bioalan tutkijoiden ulottuville eli palvelujen tarjoaminen tutkijoille, joilla ei itsellään ole suuria bioinformatiikkataitoja.
- Hyvin keskeinen asia on tutkimusinfrastruktuurin luominen ja sen verkottaminen eurooppalaiseen infrastruktuuriin.
- Biokeskus Suomen ja muiden valtakunnallisten yhteishankkeiden toimintaa on jatkettava ja kehitettävä.
- CSC ja eurooppalainen superlaskentayhteistyö tarjoaa mahdollisuuksia jatko-opiskelijoiden verkostoitumiseen ja työskentelyyn myös muissa laskennallisen biotutkimuksen keskuksissa.
- Pidettävä huoli siitä, että suomalaisilla proteiinikristallografeilla on riittävästi mittausaikaa kansainvälisillä kristallografian mittausasemilla.
- Suomen liittyminen Eurooppalaiseen XFEL-keskukseen on tärkeää uusien nanokuvantamis-menetelmien kehittämisessä.
- Pyritään hyödyntämään uusien nanokuvantamismenetelmien tarjoamat mahdollisuudet rakennetutkimuksessa.
- Tutkimuksessa käytettävien materiaalien parempi laaduntarkkailu. Esimerkiksi tutkijoiden käyttämät proteiinimateriaalit (sekä kaupalliset että itsetuotetut) eivät aina ole sellaisia, mitä niiden pitäisi olla. Joskus on kyse mikroheterogeenisyydestä, joskus suuremmistakin ongelmista. Näillä on toisinaan huomattava vaikutus proteiinin toimintaan.
- Luvat koe-eläinkokeiden suorittamiseen haetaan valtakunnalliselta toimikunnalta. Toimikunta käsittelee nykyisin ainoastaan suomen- ja ruotsinkielisiä hakemuksia. Suomessa on jo useita tutkimusryhmiä, joiden käyttökieli on englanti tai ryhmän johtaja ei puhu suomea, joten jatkossa toimikunnan tulisi käsitellä myös englanninkielisiä hakemuksia.
- Pyritään siihen, että tieteenalalle saadaan enemmän huippuyksiköitä. Nykyisin ala on huippuyksikköjen suhteen aliedustettu.
- Tieteenalan ja perustutkimuksen arvostuksen vahvistaminen aktiivisen tiedottamiskampanjan avulla, jotta saadaan erilaiset päättäjät, nykyiset ja tulevat opiskelijat sekä suuri yleisö ja sijoittajat kiinnostumaan bioalasta.
- Parempi integroituminen eri tieteenalojen kanssa, kuten esim. materiaali- ja lääketiede, nanotiede ja -teknologia, elintarvikeala. Tieteenalalla on paljon sellaista osaamista, jota tarvitaan muilla tieteenaloilla.
- Tutkijoille on järjestettävä riittävästi tilaa ja aikaa oppia uusia asioita.
- Hyvin toimivaa, kilpailtuun rahoitukseen perustuvaa valtakunnallista tutkijakoulujärjestelmää/-verkostoa ei saisi romuttaa.
- Pitäisi selvittää, voisiko kokonaiskustannusmallista luopua, koska sen myötä Suomen Akatemian hakujen läpäisyprosentit ovat hälyttävästi laskeneet ja projektien talouden seuranta on merkittävästi monimutkaistunut.
- Kansainvälisen tutkimusrahoituksen osuutta pitäisi nostaa. Tätä varten yliopistojen pitäisi kehittää tukitoimia auttamaan tutkijoita kansainvälisen rahoituksen hankkimisessa.
Palaa sivun alkuun >>
Ekologia, evoluutiobiologia: SWOT-analyysi, kehittämisehdotukset ja tilastot
SWOT-analyysi ja kehittämisehdotukset perustuvat ekologian ja evoluutiobiologian kansainväliseen tieteenala-arviointiin, joka kattaa vuodet 2006-2010 (Publications of the Academy of Finland 3/12).
Ekologia, evoluutiobiologia: vahvuudet
- Suomessa on vahvoja ekologisia ja evoluutiobiologisia tutkimusryhmiä
- Kaikki yksiköt tuottavat globaalia merkittävää ekologista tutkimusta, parhaimmillaan tutkimus on maailman huippuluokkaa
- Yksikköjen välillä on merkittävää yhteistyötä tutkijakoulutuksessa
- Pitkät aikasarjat ovat arvokas kansallinen pääoma, joilla on keskeinen rooli ympäristönmuutosten tutkimuksessa ja ymmärtämisessä
- Suomessa on kattava tutkimusasemaverkosto
Ekologia, evoluutiobiologia: heikkoudet
- Suoekosysteemien tutkimusta on useissa yksiköissä, mutta yhteistyö on vähäistä
- Metsäntutkimus on vahvaa, mutta teollisuus ei panosta tutkimukseen vaan luottaa valtion tutkimusrahoitukseen
- Suomessa on muutamia teoreettisen ekologian ja evoluutiobiologian huippuosaajia, mutta valitettavasti alan kärki on kapea ja rajoittunut muutamaan yksikköön
- Rekrytoinnin joustamattomuus ja epävarmuus
- EU-rahoituksen hakeminen eräissä yksiköissä
Ekologia, evoluutiobiologia: mahdollisuudet
- Suomessa on erittäin vahvoja teoreettisen ja empiirisen populaatiogenetiikan ryhmiä. Näiden ryhmien tiiviimpi yhteistyö valtion tutkimuslaitosten kanssa toisi merkittäviä hyötyjä sekä tutkimuslaitoksille että yliopistojen tutkimusryhmille.
- Yliopistojen ja tutkimuslaitosten yhteiset professuurit
- Verkostoituneet tutkijakoulutusohjelmat
- Hankerahoituspohjan laajentaminen ja kansainvälistyminen
- Tutkijakoulutuksen jälkeisen uran tukeminen ja monipuolistaminen
Ekologia, evoluutiobiologia: uhat
- Yksikköjen resursointi ei kasva tulosten myötä, vaan jopa vähenee
- Kansallisiin yhteistyöverkostoihin perustuvat yliopistojen väliset tutkijakoulut ovat vaakalaudalla ehdotettujen tutkijakoulu-uudistusten myötä
- Tutkimusasemien varustus rahoitus epävarma ja asemien varustus vaatii uudistamista
- Museoiden ja kasvitieteellisten puutarhojen toiminnan turvaaminen kiristyvässä taloudellisessa tilanteessa
- Pitkien aikasarjojen rahoituksen jatkuvuus vaakalaudalla
Ekologia, evoluutiobiologia:
kehittämisehdotukset
- Ekologian ja evoluutiobiologian korkeatasoista teoreettista tutkimusta ja siihen liittyvää uusinta teknologista osaamista on ylläpidettävä ja hyödynnettävä erityisesti sektoritutkimuslaitosten tutkimusohjelmissa.
- Yksiköiden välistä yhteistyötä on vahvistettava ja kehitettävä Suomen Akatemian rahoituksen avulla, erityisesti suo- ja metsäekosysteemien tutkimuksessa.
- Yksikköjen ja organisaatioiden tutkimusasiamiesten on tuettava tutkimusryhmiä kansainvälisen rahoituksen hakemisessa.
- Tutkimusasemien toimintaa on kehitettävä pitkäjänteisesti (esim. US LTER:n malli) ja tutkimusasemaverkosto on kytkettävä paremmin maailmanlaajuiseen yhteistyöhön.
- Pitkät aikasarjat ovat kansallisomaisuutta ja tutkimuksellista kilpailukykyä tuottava tekijä. Niitä on suojeltava ja hyödynnettävä.
- Museoiden kokoelmien digitalisoimista on tuettava.
- Tutkijakoulutuksen kansallisten yhteistyöverkostojen rahoitus on turvattava ja tutkijakoulutuksen jälkeistä kansainvälistymistä on tuettava Marie Curie -mallisilla ratkaisuilla.
- Korkeatasoisen ekologisen ja evoluutiobiologisen tutkimuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta on kehitettävä erityisesti monipuolistamalla ja tehostamalla tiedotusta.
Palaa sivun alkuun >>
Elintarviketieteet: SWOT-analyysi, kehittämisehdotukset ja tilastot
Elintarviketieteiden ja ravitsemustieteen aloilta järjestettiin yhteinen työryhmä osana Tieteen tila 2012 -arviointia.
Elintarviketieteet: vahvuudet
- Elintarvike- ja ravitsemustutkimuksen tiedostettu ja tunnustettu asema
- Alan hyvä kansainvälinen arvostus (Aiempi kansainvälisen tieteenala-arvioinnin (Suomen Akatemian julkaisuja 2/06) arvio hyvä)
- Yhteinen tutkijakoulu (ABS)
- Elintarvike- ja ravitsemustutkimuksen tohtorikoulutus todettu korkeatasoiseksi
- Tutkimuksen monitieteisyys
Elintarviketieteet: heikkoudet
- Modernin laboratorioinfrastruktuurin (laitteet) ylläpidon haasteellisuus menetelmien nopeassa kehittymisessä
- Kansallisen elintarvikekoostumustietokannan tietojen jatkuva päivitystarve
Elintarviketieteet: mahdollisuudet
- Konsortio eri toimijoiden välillä
- Kansallinen elintarviketutkimuksen strategia
- Kansainvälinen yhteistyö (Pohjoismaat (NordForsk), EU (joint programs), Kiina)
- Yhteistyö elinkeinoelämän kanssa sekä perustutkimuksessa että sovelluksien (tuotteiden) kehittämisessä
Elintarviketieteet: uhat
- Pitkäjänteisen rahoituksen puute
- Verkostomallisen ABS-tutkijakoulun asema tulevaisuudessa
- Alat puuttuvat kansallisesta tieteenalaluokituksesta
Elintarviketieteet: kehittämisehdotukset
- Tulevaisuuden kannalta merkittävä haaste on kansallinen yhteistyö ja työnjako sekä rahoituksen pitkäjänteisyys. Tutkimushankkeiden ja -ohjelmien valmistelutyössä tulee edelleen hyödyntää alalle yhteisiä keskustelevia ja toimeenpanevia foorumeita, kuten Kansallista elintarviketutkimuksen strategiatyöskentelyä, alalla toimivaa strategisen huippuosaamisen keskittymää (Salwe) sekä kansainvälistä yhteistyötä erityisesti pohjoismaiden (NordForsk) ja EU:n (joint programs) kanssa. Alan järjestäytyminen klusteriksi saattaisi tiivistää yhteistyötä ja johtaa mm. alan infrastruktuurin kohentamiseen sekä tutkimuksen entistä selkeämpään työnjakoon.
- Modernin laboratorioinfrastruktuurin ylläpito on elintarvike- ja ravitsemustieteiden tutkimuksessa ensiarvoisen tärkeää. Menetelmien nopea kehitys vaatii jatkossa erityispanostamista infrastruktuuriin, jota tulee osaltaan kehittää yhteistyössä alan eri toimijoiden välillä.
- Alan tohtorikoulutuksen tason ja määrän ylläpitämiseksi on tärkeää turvata verkostomaisten tutkijakoulujen, kuten elintarvike- ja ravitsemustieteen alan hyvin toimivan tutkijakoulun ABS:n jatkuminen. Kansallisesti toimivan alan tutkijakoulun pohjoismaiseksi tutkijakouluksi kehittämisen mahdollisuudet ja edut tulee selvittää.
- Tieteenalan kehitystä uhkaa osaltaan alan tieteenalaluokituksen heikkous (puute), jonka korjaamiseksi on kansallisesti ryhdyttävä toimenpiteisiin.
Palaa sivun alkuun >>
Genetiikka, kehitysbiologia, eläinfysiologia: SWOT-analyysi, kehittämisehdotukset ja tilastot
Genetiikka, kehitysbiologia,
eläinfysiologia: vahvuudet
- Kansainvälisyys ja vahvat traditiot
- Alat voimakkaassa kehitysvaiheessa
- Biokeskus Suomen tuella rakennettu infrastruktuuri- ja palveluverkosto
- Infrastruktuurin monipuolinen hyödyntäminen ja uusien menetelmien käyttö
- Hieno tutkijakoulusysteemi!
- Tohtoriohjelmat tukevat kansainvälisyyttä ja mahdollistavat rahoitusta kokousmatkoihin
- Suomalaiset post doc -tutkijat ovat kysyttyjä maailmalla
- Urapolkujärjestelmän aloittaminen joissakin yliopistoissa
- Pyrkimys poikkitieteellisyyteen ja rajapintojen hyödyntäminen
Genetiikka, kehitysbiologia, eläinfysiologia:
heikkoudet
- Rahoituksen saamisen vaikeus
- EU-tason integraation puuttuminen, johtanut EU-tason rahoituksen vähäisyyteen
- Pirstaleisuus eläinfysiologiassa
- Post doc -tutkijoiden vähäinen lähtö ulkomaille
- Työllistyminen, urapolun lyhyt ennustettavuus ja suunniteltavuus
- Bioinformatiikan riittämättömyys tarpeeseen nähden: kaikkea informaatiota ei saada hyödynnettyä kattavan bioinformatiikan puuttumisen vuoksi
Genetiikka, kehitysbiologia, eläinfysiologia:
mahdollisuudet
- Alat säilyvät integratiivisina jatkossakin ja hedelmöittävät bioaloja laajasti lääketieteestä ekologiaan
- Malliorganismien ja bioinformatiikan laaja-alainen hyödyntäminen
- Tutkijanuran selkeneminen, erityisesti urapolkujärjestelmä houkuttelee parhaita osaajia
- Nopeasti kehittyvä ja inspiroiva ala houkuttelee
- Sapattivapaajärjestelmän kehittäminen
- FiDiPro -ohjelman (Finland Distinguished Professor Programme) muuttaminen koskemaan aikaisemman uravaiheen tutkijoita
- Uudet avaukset tohtorikouluverkostoon, ettei katvealueita näille aloille jää
- Yritystoiminnan luominen: sovellukset nykyään entistä lähempänä perustutkimusta
- EU-tason kontakteja ja rahoitusta lisätään
- Infrastruktuurin ideaalinen hyödyntäminen
- Osaamisen ja infrastruktuurin levittäminen myös muille tieteenaloille
- Tieteiden ja yritysmaailman välinen yhteistyö, jolla kehitetään uudenlaista osaamista ja teknologiaa
Genetiikka, kehitysbiologia, eläinfysiologia:
uhat
- Seuraavan tutkijasukupolven rekrytoinnin haasteet, tutkijan työuran houkuttelemattomuus, yleinen vetovoiman väheneminen
- Yliopiston perusrahoituksen heikentyminen
- Biokeskus Suomen rahoituksen päättyminen ja pystytettyjen infrastruktuuri- ja palveluverkostojen hajoaminen: infrastruktuuriohjelmien, erityisesti
- Biokeskus Suomen rahoituksen jatko ja koordinointi ovat erittäin keskeistä näille tieteenaloille
- Laitteiden kunnossapitämisen ja uusimisen laiminlyönti ja infrastruktuureja ylläpitävien ammattilaisten vaihtuvuus
- Tohtorikoulujärjestelmän muutokset / vastuun siirtyminen yliopistoille
- Tutkijakoulupaikkojen kilpailutuksen loppuminen, hyvien ryhmien mahdollisuudet saada koulutettavia heikkenevät, tutkijakoulukurssien väheneminen ja tason lasku
- Liikkuvuus vähenee entisestään ja johtaa tieteen tason laskuun
Genetiikka, kehitysbiologia, eläinfysiologia:
kehittämisehdotukset
Ensiksi on todettava, että nämä ovat erillisiä tieteenaloja, joilla on omat kysymyksenasettelunsa ja lähestymistapansa. Niillä on kuitenkin paljon yhtymäkohtia, erityisesti menetelmien osalta, mutta myös konseptuaalisella puolella. Tällä hetkellä näyttää siltä, että Suomessa genetiikka ja kehitysbiologia ovat lähempänä toisiaan kuin eläinfysiologia. Eläinfysiologian osalta kehitys on johtanut siihen, että paljon työtä tehdään subcellulaarisella tasolla, kun perinteinen koko-organismilähestyminen on tänään vähäisempää ja ehkä jossain määrin uhattuna. Nämä seikat on syytä ottaa huomioon kun näiden alojen kehitystarpeita pohditaan.
- Bioinformatiikan tarve ja kehittäminen ovat keskeisiä edellytyksiä, jotta nämä tieteenalat voivat kehittyä jatkossakin. Sama koskee nykyään monta muuta biologian alaa. Edellyttäisi alan omaehtoisen tutkimuksen kehittämistä, jotta tuki (osaaminen) olisi pitkäjänteistä ja palvelisi tutkimusta. Rekrytointia esimerkiksi FiDiPro -ohjelman puitteissa, mutta suunnattuna nuoremmille tutkijoille.
- EU rahoituksen kasvattamiseksi yliopistojen pitäisi pystyä tarjoamaan tukipalveluja hakemusten laatimiseen (EU:n vaatima sekundaaritieto).
- Mahdollisesti instrumentteja, jotka tukisivat verkostoitumista Euroopan tasolla.
- Infrastruktuurista huolehtiminen sekä laite- että henkilökuntatasolla. Tärkeää pitää tämä joustavana uuden tekniikan ja laitteiden käyttöönoton suhteen. Biokeskus Suomen jatkon tukeminen.
- ”High risk” -rahoitusta, esimerkiksi vaihtoehtona ohjelmille. Tätä voisi soveltaa laajemminkin Akatemian rahoitusinstrumenttina, mutta miten erottaa ”high risk” -hankkeet tavallisista ”low risk” -hankkeista?
- Organismitason fysiologiaa voisi edistää tukemalla yhteistyötä ekologien ja evoluutiobiologien kanssa.
- Huoli tutkijakoulutuksen tulevaisuudesta, jos tutkijakoulut keskittyvät yliopistoille. Samalla on mielenkiintoista todeta, että yliopistojen henkilökunnalla (professorit) on näin voimakas luottamuksen puute työnantajiinsa.
- Kokonaiskustannusmallin lopettaminen edistäisi huomattavasti kaikkia tieteenaloja.
Palaa sivun alkuun >>
Kasvibiologia: SWOT-analyysi, kehittämisehdotukset ja tilastot
SWOT-analyysi ja kehittämisehdotukset perustuvat kasvibiologian kansainväliseen tieteenala-arviointiin, joka kattaa vuodet 2005 - 2009 (Publications of the Academy of Finland 3/11).
Kasvibiologia: vahvuudet
- Tutkimuksen taso kokonaisuudessaan on korkea
- Metsäntutkimus, ilmastonmuutostutkimus ja pohjoiseen sopeutuneiden kasvien tutkimus tuovat lisäarvoa kasvibiologian alan kansainväliseen tutkimukseen
- Osa tutkijoista on kansainvälisellä huipputasolla
- Tohtoriopiskelijoilla on vankka kokemus ja heillä on hyvät menetelmälliset valmiudet tehdä tutkimusta
- Kasvibiologian alaa tukevat kansallisen tason tohtoriohjelmat, jotka toimivat myös verkostomaisesti
- Kansainvälinen julkaiseminen on ominaista kaikille mukana oleville yksiköille
- Tutkijoilla on vapaus määritellä tutkimusaiheensa, mikä vahvistaa luovuutta ja uusia avauksia
- Kollegiaalisuus on vahvaa useimmissa tutkimusyksiköissä
- Infrastruktuurit erittäin hyviä tai osin erinomaisia
Kasvibiologia: heikkoudet
- Julkaisujen keskimääräinen viittausmäärä on laskenut
- Osa yksiköistä tekee liian deskriptiivistä tutkimusta
- Osa yksiköistä pieniä ja riittävää kriittistä massaa vaikea koota
- Alan pitkäjänteisten tutkimusstrategioiden puuttuminen
- Puute bioinformatiikan osaajista
- Väitöskirjaan käytettävä aika venyy liian pitkäksi
- Väitöskirjojen korkeat määrälliset vaatimukset joissain yliopistoissa
- Väitöskirjatöiden rahoituksen lyhytjänteisyys
- Osa väitöskirjan tekijöistä ei kuulu tohtoriohjelmiin
- Infrastruktuurien käyttöön erikoistuneen henkilökunnan puute
- Infrastruktuureiden käytön osittainen tehottomuus ja yhteiskäytön toimintamallien vähäisyys
Kasvibiologia: mahdollisuudet
- Verkostoituminen mallilajien ja metsäntutkimuksen, ilmastonmuutos- ja pohjoiseen sopeutuneiden kasvien tutkimuksen välillä lisääntyy, ml. kansainvälinen tutkimusyhteistyö
- Uusia rahoitusjärjestelyjä kehitetään strategisen suunnittelun ja yhteistyön sekä huippututkimuksen edistämiseksi
- Monitasoiset systeemiset lähestymistavat ja metodologiat lisääntyvät (molekyylibiologia, fysiologia, ekologia)
- Bioinformatiikan osaaminen ja bioinformatiikan infrastruktuurit vahvistuvat
- Kasvibiologisen perustutkimuksen hyödynnettävyydessä suuri potentiaali mm. energia-, metsä- ja elintarvikesektoreilla
- Infrastruktuuristrategia infrastruktuurien optimaalisen yhteiskäytön, ylläpidon ja kehittämisen tarpeisiin
- Tutkimusasemat palvelevat tulevaisuudessa entistä paremmin kasvibiologista tutkimusta tukien myös kansainvälistä tutkimusyhteistyötä
- Uusien kansainvälisten kasvibiologian alan tutkimusinfrastruktuurien käyttöä lisätään
- Urapolkujärjestelmä otetaan käyttöön yliopistoissa
- Post doc -tutkijoiden rahoitusta ja rekrytointia parannetaan
- Post doc -tutkijoiden ulkomailta paluun rahoitusjärjestelyjä kehitetään
- Väitöskirjoissa julkaisujen määrän sijaan korostuu yksittäisten julkaisujen laatu ja vaikuttavuus
- Väitöskirjojen ohjausjärjestelyjä ja seurantamenetelmiä kehitetään
- Kehitetään kansallinen tietojärjestelmä jatkokoulutuksen kurssitiedotukseen
- Tohtoriohjelmien kansainvälisiä vierailuja lisätään
- Luontevien yhteistyökumppaneiden välistä keskinäistä kilpailua rahoituksesta vähennetään mm. konsortioyhteistyöllä
Kasvibiologia: uhat
- Julkaisujen viittausmääriä ei saada nousuun
- Kriittisen massan puute ja eristyneisyys osalla yksiköistä jatkuu
- Tutkimus jatkuu osalla yksiköistä deskriptiivisenä
- Perustutkimuksen resurssit heikkenevät
- Kansallisen tason pyrkimykset alan kehittämiseen epäonnistuvat
- Tutkimusinfrastruktuurien rahoitus heikkoa ja käyttö tehotonta
- Ei pitkän tähtäimen suunnitelmaa tutkimusinfrastruktuurien tehokkaasta käytöstä, uusimisesta ja kehittämisestä
- Liikkuvuuden puute heikentää luovuutta ja tieteen edistymistä
- Urapolkujärjestelmän kehitys viivästyy
- Julkaisujen määrän korostaminen laadun kustannuksella jatkuu väitöskirjojen osalta
Kasvibiologia: kehittämisehdotukset
- Yliopistot ja tutkimuslaitokset vahvistavat kasvibiologian tutkimusta koskevia strategioitaan. Strategioiden toimeenpanossa huomioidaan kasvibiologian tieteenala-arvioinnin yleiset ja yksikköjä koskevat suositukset toiminnan kehittämiseksi. Strategisella tutkimusyhteistyön kehittämisellä varmistetaan riittävä kriittinen massa myös pienissä tutkimusyksiköissä.Tutkimustoiminnassa vahvistetaan monitasoisia, systeemisiä lähestymistapoja ja metodologioita, jotka kannustavat verkostoitumiseen mallilajien tutkimuksen ja metsäntutkimuksen, ilmastonmuutos- ja pohjoiseen sopeutuneiden kasvien tutkimuksen välillä. Tämä laajentaa myös potentiaalia kansainväliseen tutkimusyhteistyöhön. Bioinformatiikan osaamista vahvistetaan voimakkaasti.
- Luodaan kasvibiologian tutkimusalalle yhteinen strategia koskien keskitettyä infrastruktuurien uudistamista, hankintaa ja yhteiskäyttöä. Kansainvälisten tutkimusinfrastruktuurien käyttöä lisätään. Varmistetaan riittävät panostukset infrastruktuurien käyttöön erikoistuneen henkilökunnan palkkaamiseksi.
- Luodaan yhteistyöfoorumi, jolla varmistetaan, että kansallisen tason yhteistyö tohtorikoulutuksessa jatkuu. Kaikki jatkokoulutettavat osallistuvat tutkijakouluihin ja tohtoriohjelmiin.
- Väitöskirjoihin ja tohtorin tutkintoon käytettävää aikaa pyritään lyhentämään ensisijaisesti vähentämällä vaadittujen julkaisujen määrää pitäen edelleenkin väitöskirjajulkaisujen laatu korkeana. Tohtorikoulutettavien rahoituksen pitkäjänteisyyttä lisätään.
- Tutkijoiden liikkuvuutta uran kaikissa vaiheissa edistetään aktiivisesti ja kansainväliseen liikkuvuuteen kannustetaan jo uran varhaisissa vaiheissa. Avoimia ja kansainvälisiä rekrytointeja lisätään. Urapolkujärjestelmä otetaan käyttöön kaikissa yliopistoissa.
Palaa sivun alkuun >>
Maantiede, aluetutkimus, kaupunkitutkimus: SWOT-analyysi, kehittämisehdotukset ja tilastot
Maantiede, aluetutkimus,
kaupunkitutkimus: vahvuudet
- Vahva tieteenalaperusta ja pitkä traditio tieteenalana
- Laaja-alainen peruskoulutus (sisältää useimmiten luonnon- ja ihmismaantieteelliset sisällöt)
- Tutkimus on laadukasta ja osin kansainvälisessä kovassa ytimessä
- Alan sukupolvenvaihdos on pitkälti toteutunut, uudella tutkijasukupolvella on vahva nousujohteinen ote alan tutkimukseen (onnistunut tutkijakoulutus)
- Tieteenala voi luontevasti antaa panoksensa monien ihmiskunnan suurten haasteiden ratkaisemiseen
- Alan yhteiskunnallinen näkyvyys on hyvä (yliopistojen 3. tehtävä)
- Korkealaatuiset kotimaiset julkaisukanavat ja niiden rooli tutkijakoulutuksessa
Maantiede, aluetutkimus,
kaupunkitutkimus: heikkoudet
- Senioritutkijoiden voimavarat kuluvat jatkuvien uudistusten toteuttamiseen
- Alan kehityksen riippuvuus yksittäisistä henkilöistä korostuu pienellä tieteenalalla
- Post doc -tutkijoiden voimavarojen hyödyntäminen on yhä vaikeaa (urapolkujärjestelmä puuttuu)
- Alan moninaisuus sopii huonosti yhteen tilastointiluokitusten kanssa (mm. kaikki alan julkaisutoiminta ei tilastoidu alalle)
- Suomen Maantieteellinen Seura ei toimi riittävän dynaamisesti alan kehittäjänä
- Alan kotimaiset julkaisusarjat (erityisesti Fennia) eivät ole Web of Science -julkaisuja
- Alan julkikuva ei osin vastaa todellisuutta (vanhentunut generalistinen leima)
- Yliopistokentän jatkuvat muutokset kuluttavat henkilöstön voimavaroja
Maantiede, aluetutkimus,
kaupunkitutkimus: mahdollisuudet
- Maantieteen valtakunnallisen tohtoriohjelman tarmokkaalla kehittämisellä voidaan edelleen saavuttaa merkittävää lisäarvoa tutkijakoulutukselle
- Alan kansainvälinen vetovoima tuo Suomeen yhä enemmän tutkijoita ulkomailta
- Alan yhteiskunnallinen relevanssi ja kiinnostavuus ylläpitävät alan vetovoimaa
- Alalla on kykyä tuottaa tutkimusavauksia laaja-alaiselta pohjalta, tieteidenvälisyydellä on jo pitkä perinne
- Profiloituminen selkeyttää alan yksiköiden välistä ”työnjakoa”, korostaa niiden vahvuuksia ja lisää tutkijaliikkuvuutta
- Maantieteen koulutuspohjan vahva relevanssi yhteiskunnassa
- Senioritutkijoiden näkyvyys korkeatasoisissa kansainvälisissä tiedelehdissä tukee nuorten tutkijoiden kunnianhimoa ja edistää heidän julkaisutoimintansa kansainvälisyyttä
Maantiede, aluetutkimus,
kaupunkitutkimus: uhat
- Luonnonmaantieteen professorikunta on pieni, mikä ylläpitää painetta geotieteisiin integroitumiseen
- Jatkuvat muutokset ja johtamisen haasteet heikentävät yliopiston houkuttavuutta työpaikkana, aivovuodon riski
- Ulkomaisen tutkimusrahoituksen hakeminen on niin vaivalloista (erityisesti EU-rahoitus), että se vie entisestään senioritutkijoiden halua hakea kansainvälistä tutkimusrahoitusta
- Ulkopuolisen paineen takia luoduissa uusissa toimintaympäristöissä ja aiempaa suuremmissa yksiköissä sisäiset ristiriidat ja resurssikilpailu kasvavat (esimerkiksi paine maantieteen kehittämiseen geotieteenä)
- Alan monitieteisyys muuttuu hajottavaksi tekijäksi
- Alan institutionaalinen näkyvyys heikkenee rakenteellisten uudistusten seurauksena
Maantiede, aluetutkimus, kaupunkitutkimus:
kehittämisehdotukset
- Alan tunnettavuutta lisätään entisestään sen vahvuusalueilla, joita ovat yhteiskunnallisesti relevantin tiedon ja osaamisen tuottaminen sekä tutkimuksen keskittyminen moniin globaaleihin kehityshaasteisiin. Tämä on ensisijaisesti alan tutkijoiden ja tutkimusympäristöjen tehtävä.
- Hyödynnetään aiempaa paremmin alan suomalaisten tutkijoiden kansainvälinen näkyvyys vahvuutena tutkijakoulutuksessa sekä kehitysvoimana tutkijayhteisössä. Tämä on ensisijaisesti alan tutkijoiden ja tutkimusympäristöjen tehtävä.
- Alan tutkimus on moninaista. Hajautumista voidaan ehkäistä tukemalla tutkimusta erityisesti niillä aloilla, jotka kussakin yliopistossa ja tutkimusympäristössä ovat muodostuneet tai muodostumassa vahvoiksi. Tukeminen on ensisijaisesti yliopistojen ja tutkimusympäristöjen tehtävä.
- Alaa koskevia tilastoluokituksia olisi kehitettävä tunnistamaan paremmin alan tutkimuksen moninaisuus. Nyt huomattava osa alan tutkimuksesta tilastoituu väärin.
- Tämä rinnalla on huolehdittava alalle keskeisen opettajakoulutuksen edellyttämän laaja-alaisuuden toteutumisesta yliopistoissa. Päävastuun opettajakoulutuksen rakenteellisista edellytyksistä kantavat yliopistot.
- Alan tutkijakoulutuksen tasoa on pyrittävä jatkuvasti nostamaan kehittämällä tohtoriopintoihin rekrytoimisen käytäntöjä ja koulutuksen sisältöjä ja laatua sekä turvaamalla sen edellyttämät resurssit osana yliopistojen tutkijakoulujen kehittämistä. Tämä on erityisesti alan tutkijakoulutuksesta vastaavien toimijoiden ja yliopistojen tehtävä.
- Lahjakkaiden tohtoreiden tutkimusedellytykset on turvattava laajentamalla yliopistojen urapolkujärjestelmiä sekä lisäämällä tutkimusrahoitusta akatemia- ja yliopistotutkijan uravaiheeseen. Tämä on tutkimusrahoittajien ja yliopistojen tehtävä.
- Tutkijaliikkuvuutta ulkomaille tulee tukea järjestelyillä, joilla tasataan liikkuvuuden riskejä (kotimaahan paluun tukeminen, työllistyminen tutkijana, perheellisyyden edellyttämät joustot). Liikkuvuuden tukemisessa ovat avainasemassa tutkimusrahoittajat ja jossain määrin yliopistot ja muut tutkimusympäristöt.
Palaa sivun alkuun >>
Maataloustieteet: SWOT-analyysi, kehittämisehdotukset ja tilastot
Maataloustieteet: vahvuudet
- Organisaatioiden tiivistyminen ja yhteistyön lisääntyminen, monitieteisyys
- Menetelmällinen osaaminen on hyvää; boreaalinen ympäristö
- Tutkimus on laajasti ottaen hyvällä kansainvälisellä tasolla; EU-hankkeet ovat lisänneet kansainvälisyyttä; maaseutututkimuksessa olemme suurvalta
- Valmistuneiden työllistyminen on hyvää; väittelijöiltä vaaditaan julkaistuja artikkeleja; säätiöiden rahoitus turvaa jatko-opintojen loppuvaihetta
- Rahoituslähteitä kansainvälistymisen lisäämiseen on käytettävissä
- On vielä tutkimusinfrastruktuuria, mistä pitää kiinni
- Tutkimusyhteistyötä myös ulkomaisen teollisuuden kanssa
Maataloustieteet: heikkoudet
- Infrastruktuurin ja toimintakulttuurin/tutkijoiden jäykkyys, kalliit laitteet jatko-opiskelijoiden varassa. Teknisen henkilökunnan määrä vähenee koko ajan, jolloin katoaa arvokasta infrastruktuurin käyttöön liittyvää harmaata tietoa.
- Sektoritutkimuksen ja yliopistojen roolit epäselvät (opetus, perustutkimus ja soveltaminen)
- Tutkijakoulujen ja huippuyksiköiden puute; nuorten tutkijoiden heikko liikkuvuus ulkomaille (onko maailma jo nähty?); tutkijanuran epävarmuus heikentää houkuttavuutta
- Maataloushankkeiden teoriapohja on riittämätön Suomen Akatemian hankkeisiin, emme pysty osoittamaan aitoa monitieteistä yhteistyötä hankkeissa
- Emme puhu koko Euroopalle
- Väitöskirjoissa vaaditaan enemmän määrää kuin laatua
- Verkostot eivät ole oikeudellisia toimijoita
Maataloustieteet: mahdollisuudet
- Maataloustieteelliselle tutkimukselle on tilausta; maatalous puhuttelee ihmisiä kansalaisina kuluttajan sijasta; paikallisuus vahvistuu (mm. ruokaturva, lähiruoka jne.)
- Monitieteisyyden vahvistuminen edelleen olisi kilpailuetu; yhteistyön lisäarvon korostaminen; hyvät kumppanuudet; monitieteiset teemapohjaiset ohjelmat; vahvemman yhteistyön kehittäminen perustieteiden kanssa
- Alan sisäinen kehitys: suuremmat ryhmät
- Ulkoinen kehitys: strategiset kumppanuudet monitieteisessä yhteistyössä
- Rahoittajaosaamisen ja lobbaamisen kehittäminen
- Kansainvälinen yhteistyö pitää ajan tasalla ja tutkimuksessa mukana; suomalaisten asiantuntijoiden saaminen kansainvälisiin järjestöihin, kuten FAO, OECD, Maailman pankki lisäisi tutkimuksen etupainotteisuutta
- Riskisatsaukset yhdessä rahoittajien kanssa
- Maatalous vs. biotalous
- Tuotantojärjestelmien kokonaan uudelleen rakentaminen ottaen huomioon päästöt, energia, eläintuotannon kestävyys, kasvinsuojelu… Siirrytään kestävyyden käsitteestä resilienssin käsitteeseen.
- Edistyminen genomitutkimuksessa
Maataloustieteet: uhat
- Emme osaa osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun positiivisesti
- Huonot tai sellaisena pidetyt asiat yhdistetään maatalouteen (päästöt, eläinten hyvinvointi, GMO, …)
- Muiden maiden tutkijat (kiinalaiset) ajavat tutkimuksen kehityksessä ohi
- Olemme pieniä; huono liikkuvuus heikentää verkottumista ja pienuus korostuu; ulkomailta takaisin palaava putoaa tyhjän päälle
- Asenteellisuus, arvopuheen puute
- Osaamisen kapea-alaisuus, ketteryyden puute (tutkijat, infrastruktuuri) tutkimuksen suuntaamisessa
- Alan heikko vetovoimaisuus (opiskelija-aines)
- Tutkijanura ei houkuttele
- Sektoritutkimuksen tiukka rahoitustilanne
- Infrastruktuuri rappeutuu, eikä uutta pystytä hankkimaan
Maataloustieteet: kehittämisehdotukset
- Ajanmukaiset menetelmät, laitteet ja mm. tutkimusnavetat sekä hyvin hoidetut pellot ja pitkäaikaiset kenttäkokeet ovat keskeinen kilpailutekijä alan korkeatasoisessa luonnontieteellis-teknisessä tutkimuksessa kansainvälisesti. Talous- ja yhteiskuntatieteiden tutkimus sekä eri alojen mallintajat hyödyntävät em. tutkimusympäristöissä tehtyjen tutkimusten tuloksia. Esimerkiksi laajojen ja pitkäkestoisten kenttäkokeiden aineistot ovat arvokkaita ja välttämättömiä tulevaisuuden tutkimuksessa.
- Maan kattavan monitieteisen tutkimusinfrastruktuurin ylläpidon ja kehittämisen resurssit (sis. sitoutuneen, vakinaisen teknisen henkilökunnan) on turvattava. Tämä voi tapahtua mm. lisäämällä eri tahojen välistä yhteistyötä, jolloin kustannuksia voidaan jakaa eri alojen tutkimusryhmien välillä. Samalla on kehitettävä aineistojen entistä laajempaa ja tehokkaampaa käyttöä ja saatavuutta.
- Maataloustieteelliselle tutkimukselle on kasvava tilaus. Tutkijoiden kyky tunnistaa ennakkoon nousevat alat ja ympäristön muutosten vaikutus tutkimusongelmiin vaatii kehittämistä. Tutkijoilta vaaditaan nykyistä nopeampaa ketteryyttä suunnata tutkimusta ympäristön muutosten perusteella. Uusien alojen eteenpäin vieminen edellyttää, että hankerahoittajat tukevat nykyistä paremmin heille mahdollisesti vielä vieraita aloja/teemoja (alan riskirahoituksen tarve).
- Maatalouden ongelmanratkaisu edellyttää yhä useammin monitieteistä lähestymistapaa, jonka edelleen vahvistaminen on välttämätöntä alan kehitykselle. Sen on myös kilpailuetu. Systeemitason tutkimusta tehtäessä uusin tieto tulee eri alojen osaamisen yhdistämisestä. Maataloustieteiden yhteistyötä perustieteiden kanssa on vahvistetta. Samoin tutkimusyhteistyötä koti- ja ulkomaisten yliopistojen, yliopistojen laitosten ja tutkimuslaitosten välillä voidaan edelleen lisätä. Kehitystä tukisivat mm. maatalousalan tutkijakoulu ja yhteiset teemapohjaiset tutkimusohjelmat.
- Maatalousalan jatko-opiskelijoiden ja post doc -tutkijoiden kansainvälistä liikkuvuutta on lisättävä. Tutkimuksen etupainotteisen tiedonsaannin kannalta olisi hyödyllistä, että kansainvälisissä järjestöissä, kuten FAO, OECD ja Maailman pankki, työskentelisi enemmän suomalaisia asiantuntijoita.
Palaa sivun alkuun >>
Metsätieteet: SWOT-analyysi, kehittämisehdotukset ja tilastot
Metsätieteet: vahvuudet
- Useita omalla alallaan kansainvälisellä huipulla olevia ryhmiä (erityisesti SMEAR)
- Käytännönläheisyys
- Pitkät aineistojen aikasarjat
- Hyödyllisen perustutkimuksen tuottaminen
- Vankat perinteet ja vahva osaaminen
- Lähtökohtaisesti monitieteinen tutkimus (myös perustieteiden aloilta tulleita tutkijoita)
- Metsätalous kansantalouden tärkeä osa
- Tuotantoketjun tehostaminen ympäristö-vaatimusten kanssa tarjoaa tutkimusongelmia
- Kansainvälinen yhteistyö on lisääntynyt
- Julkaisukulttuuri on kansainvälistä ja painottuu referoituihin julkaisuihin
- Suomalaiset väitöskirjat ovat alan kärkitasoa
Metsätieteet: heikkoudet
- Urautuminen ja kankeus
- Sisäänpäin lämpiäminen
- Käytännönläheisyys
- Perinteet (jos liikaa ja pysytään niissä)
- Kansainvälistymisen kapeus joillakin alueilla
- Puutteelliset keinot rahoittaa korkeatasoisia kansainvälisiä monitieteellisiä tutkijaryhmiä
- Ylhäältä ohjautuva päätöksentekokulttuuri
- Kansalliset tutkimuskysymykset painottuvat alan tutkimusinfrastruktuurin takia
- Systemaattisuus koskien mahdollisuuksien etsintää, tarjoamista ja rahoitusta
- Referoimattomat raportit nähdään kansainvälisessä tiedeyhteisössä ja rahoittajaorganisaatioissa heikkotasoisena tutkimuksena (selvempi asiakassegmentointi)
Metsätieteet: mahdollisuudet
- Monipuolinen ja korkeatasoinen osaaminen biotalouden ratkaisuissa
- Uusiutuvaan energiaan ja materiaaleihin perustuva tulevaisuus
- Metsien täysimääräinen hyödyntäminen globaalina hiilinieluna kestävän käytön kanssa
- Tutkimuksen imagon parantaminen kyvykkäiden opiskelijoiden saamiseksi
- Tutkijakoulutusyhteistyö
- Yhteistyö kansainvälisissä tutkijaryhmissä
- Nuorten tutkijoiden kansainvälinen verkostoituminen ja erikoistumisalueiden hakeminen osaamisverkostoja varten
- Aidon monitieteisyyden lisääminen
Metsätieteet: uhat
- Alan heikko profiili ja marginalisoituminen biotieteiden puristuksessa
- Jatko-opinnot eivät houkuttele ellei ohjaus- ja tutkijaryhmien kansainvälistymistä saada systemaattiseksi ja korkeatasoiseksi
- Metsätieteiden osa-aloja, joilla ei ole voimavaroja ylläpitää kansainvälistä yhteistyötä, uhkaa näivettyminen tutkijoiden puuttuessa
- Metsäntutkimus ja jatko-opinnot eivät houkuttele parhaita opiskelijaresursseja
- Hyvien kansainvälisten opiskelijoiden puute
- Ei avaudu mahdollisuuksia kansainvälisissä tutkijaryhmissä ja -verkostoissa
Metsätieteet: kehittämisehdotukset
- Teoreettisen tutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen entistä parempi ja monipuolisempi integrointi tutkimuksen eri osa-alueilla on edellytyksenä kansainvälisesti kilpailukykyisen suomalaisen metsäteollisuuden uudistamiselle. Muun muassa puuntuotannon, puunjalostuksen ja biotekniikkasovellusten tukeminen perustutkimuksen keinoin ja kansainvälisten verkostojen kautta edistää mahdollisuuksia saavuttaa arvostettu asema erityisesti plantaasimetsätalouteen soveltuvilla alueilla.
- Perinteinen asiantuntemusvienti tarvitsee korkeatasoisen tieteen tukea ja selkeää tavoitteellista suunnittelua sekä sen osana tutkijoiden uran kansainvälisen kokemustaustan merkityksen arviointia. Tavoitteena esimerkiksi metsien inventointien kehittäminen ja ekologiset tutkimukset niin Brasilian, Kiinan kuin Intian kanssa REDD+ -vaatimusten mukaiseen monitorointiin, raportointiin ja verifiointiin.
- Toimintaympäristön muutokseen liittyviin haasteisiin (esimerkiksi ilmastonmuutos, kestävä kehitys, materiaaliarvostukset, biotalous) vastaaminen siten, että metsäntutkimus kytketään entistä paremmin muihin osaamisaloihin. Uusille yhteistyöaloille on tarjottava mahdollisuus hyödyntää pitkäjänteistä kenttäkoetoimintaa ja siitä kerättyjä aineistoja.
- Tohtorikoulujärjestelmää kehitetään uuden valtakunnallisen rakenteen perustalta yliopistojen ja tutkimuslaitosten yhteistyönä. Luodaan riittävän laaja-alainen koulutus, joka täyttää tiedemaailman tarpeet myös teknologisilla ja taloudellisilla aloilla sekä metsänarvioimistieteessä. Ulkomailta tulevien jatko-opiskelijoiden rekrytoinnin edellytyksiä parannetaan kehittämällä riittävä stipendijärjestelmä ja lisäämällä englanninkielistä koulutustarjontaa myös jo maisterikoulutuksessa.
- Lisätään entisestään jo varsin hyvin tunnetun suomalaisen metsiin liittyvän tutkimustyön laaja-alaista ja pysyvää kansainvälisyyttä niin, että se näkyy positiivisesti tutkijoiden toiminnassa ja kansainvälinen työkokemus ilmenee säteilyvaikutuksena tutkijayhteisössä.
- Edistetään Suomen kansainvälistä asemaa merkittävänä metsäntutkimusmaana lisäämällä rohkeita infrastruktuuri-investointeja sellaisille aloille, joilla on nähtävissä myönteisesti kehittyvää potentiaalia. Globalisaatiokehityksen haasteisiin paneutuva metsäntutkimus on organisoitava kansallisella tasolla entistä kilpailukykyisemmäksi.
- Työnjaon ja erityistehtävien tavoitteellinen kehittäminen yliopistoyksikköjen ja sektoritutkimusyksikköjen välillä niin, että myös markkinavoimien ja kilpailun paineet metsäntutkimuksen taloudellisten edellytysten vähentämiseen pienenevät.
- On huolehdittava, että metsäntutkimuksella tulee olemaan sektoritutkimuksen rakenteellisen kehittämisen lopputuloksesta riippumatta keskeinen rooli suomalaisessa luonnonvara- ja ympäristötutkimuksessa, kun metsien yhteiskunnallinen vaikuttavuus määritellään uusista lähtökohdista.
Palaa sivun alkuun >>
Mikrobiologia: SWOT-analyysi, kehittämisehdotukset ja tilastot
Mikrobiologia: vahvuudet
- Koulutus laadukasta, ei ylitarjontaa tohtoreista
- Tohtorien työllistyminen
- Yhteys muihin tieteenaloihin, poikkitieteellisyys
- Kansainvälisyysverkot hyvät
- Vahva perustutkimus
Mikrobiologia: heikkoudet
- Julkaisujen keskimääräinen taso
- Yleinen tietous ja arvostus
- Kansallinen pirstoutuminen
- Huono rahoitussysteemi, epäjäntevyys, määrän vaihtelu
- Tutkimustoiminnan hidasteena liiallinen byrokratia
- Tutkijatohtorikausi suoritetaan pääasiassa kotimaassa
Mikrobiologia: mahdollisuudet
- Tieteenalan merkityksen ja tarpeen kasvu; mikrobien laajempi hyödyntäminen ja mikrobitautien lisääntyminen (emerging microbes)
- Suuri potentiaali nopeasti hyödynnettäviin innovaatioihin
- Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden parantaminen
- Tehokkaampi integroituminen liike-elämään
Mikrobiologia: uhat
- Alan merkitystä ei ymmärretä: sovellusten menetys, mikrobitautiongelmat
- Tehostustoimet ja hallinnon lisääntyminen, perusrahoituksen puute
- Suomen Akatemian rahoituksen väheneminen
- Perustutkimuksen ja sovellusten eriyttäminen jatkuu
- Tieteellisen vaikuttavuuden laskua ei saada pysäytettyä
- Laitekannan paheneva vanhentuminen
Mikrobiologia: kehittämisehdotukset
- Mikrobiologia, joka on hyvin monihaarainen ja poikkitieteellinen tieteenala, on keskeisessä asemassa niin terveyteen liittyvissä haasteissa kuin kansantaloudellisesti merkittävissä teollisuusprosesseissa. Tämän takia tarvitaan koko yhteiskunta tiedostamaan mikrobiologian tärkeys. Tähän voidaan pureutua yleistajuisella kansalaistiedotuksella sekä sisällyttämällä mikrobiologiaa koulujen opetussuunnitelmiin.
- Mikrobiologia edustaa vahvasti perustutkimusta, mutta linkittyy läheisesti käytännön sovelluksiin. Kokonaiskustannusmallin käyttöönotto kilpaillussa rahoituksessa koetaan hyvin negatiiviseksi uudistukseksi. Vahva, pitkäjänteinen ja kattava perustutkimus on ehdoton edellytys hyödynnettävien sovellusten kehittämiselle. Suomen Akatemian tarjoama tutkimusrahoitus on elinehto laadukkaalle ja kattavalle perustutkimukselle.
- Valtion turvaaman perusrahoituksen lisäksi toimivampi TKI-ympäristö edellyttää parempaa linkitystä yritysmaailmaan, jotta perustutkimuksesta kumpuavia, lupaavia sovelluksia voitaisiin hyödyntää tehokkaammin. Tämän takia tarvitaan selkeitä käytäviä toimiviin yrityksiin. Yhtenä mahdollisuutena nähdään SHOK–toiminnan kehittäminen. Tohtorikoulutuksen yritystoiminnalle mahdollistamaa hyötyä pitäisi mainostaa enemmän.
- Tutkijoiden kansainvälistä liikkuvuutta tulisi kannustaa.
- Mikrobiologian alan rakenteellisena ongelmana on pienen tutkijakunnan pirstoutuneisuus tiedekuntarajoineen. Vaikka ala on verkottunut kansainvälisesti hyvin, kansallinen toiminta eri osa-alueiden välillä on vaatimatonta. Sateenvarjo-organisaatio voisi vahvistaa alan kotimaista verkottumista.
Palaa sivun alkuun >>
Neurotiede: SWOT-analyysi, kehittämisehdotukset ja tilastot
Neurotiede: vahvuudet
- Hyvin kehittynyt kampusrakenne (tarjoaa mahdollisuuksia tieteidenväliseen verkostoitumiseen)
- Kriittinen massa neurotieteeseen
- Hyvä, systemaattinen tohtorikoulutus
- Biokeskukset taustana
Neurotiede: heikkoudet
- Lääketeollisuuden aktiivisuus Suomessa rajoittunutta, yksiköiden määrä pieni (esim. Tekes-rahoitus vain suomalaisille firmoille)
- Suomalaisiin vahvuuksiin perustuva koordinoitu EU-lobbaus puutteellista
- Infrastruktuurirahoitus vielä liian pientä, neurotutkimukseen tarvittavaan uuteen teknologiaan ja siihen liittyvään asiantuntemukseen tarvitaan lisää rahoitusta
Neurotiede: mahdollisuudet
- Kansallisen neurotiedeyhteisön verkostoituminen ja tiiviimpi yhteistyö (uusi organisaatio Akatemian ja Tekesin alle, jolla suora yhteys EU:n rahoitusrakenteisiin?)
- Systemaattiset kansainväliset yhteistyömallit
Neurotiede: uhat
- Tohtorikoulutusjärjestelmän rakenteen muuttaminen
- Nuorien motivoituneiden tutkijoiden rekrytoiminen epäonnistuu
Neurotiede: kehittämisehdotukset
- On erinomaista, että neurotiede esiintyy nyt (vuodesta 2010 alkaen) omana kategorianaan tieteenalaluokituksessa; ala on ymmärrettävä laajasti, esimerkiksi psykologian asemaa luokituksessa on syytä tarkastella.
- Aivoperäiset häiriötilat (mental disorders) aiheuttavat valtavan inhimillisen ja taloudellisen taakan EU-alueella; asia on huomioitava tiedepolitiikassa ja rahoituksessa.
- Verkostoitumista EU-tasolla on lisättävä; suomalaiselle neurotieteelle tulisi saada ”yksi ääni” EU-tason keskusteluihin; Akatemian ja Tekesin alainen neuvottelukunta/ohjelma voisi edustaa suomalaista neurotutkimusta ja toimia linkkinä EU-tasolle.
- Lääketeollisuuden aktiivisuus alalla on vähäistä Suomessa; olisi syytä hyväksyä ulkomaisia, kuten EU-alueen pieniä ja keskisuuria yrityksiä yhteishankkeisiin Tekes-Suomen Akatemia -vetoisissa projekteissa. Esimerkiksi SHOK:eihin (Strategisen huippuosaamisen keskittymät) kanavoitua rahoitusta voisi käyttää tarkoitukseen
- FiDiPro-rahoitus (Finland Distinguished Professor Programme) olisi syytä kanavoida nuoremmille ulkomailta tuleville huippututkijoille.
- Ulkomaisten tutkijoiden rekrytoinnissa tarvitaan paikallisia valintamenetelmiä, kuten tapahtuu esimerkiksi Helsingin yliopiston ja Wuhan Universityn hankkeessa; samantyyppinen paikallinen esivalinta toimisi soveltuvin osin esimerkiksi Intiassa.
- Neurotieteen infrastruktuurirahoitus on vielä liian pientä; uuteen kalliiseen teknologiaan ja siihen liittyvään asiantuntemukseen tarvitaan lisää rahoitusta.
- Tohtoriohjelmien rahoituksen tulee edelleen perustua kilpailtuun rahoitukseen, joka on syytä antaa kokonaan Suomen Akatemian hoidettavaksi.
- Suomalaiset yliopistot ovat profiloituneet varsin hyvin neurotieteen alalla; Verkostoitumista yhteisissä hankkeissa, joissa eri yliopistojen osaamisalueet täydentävät toisiaan, on syytä edelleen edistää.
Palaa sivun alkuun >>
Ympäristötieteet, ympäristön tutkimus: SWOT-analyysi, kehittämisehdotukset ja tilastot
Ympäristötieteet, ympäristön tutkimus:
vahvuudet
- Tutkimus on monitieteistä ja tieteidenvälistä
- Ilmakehäfysiikka kansainvälisellä huipputasolla
- Monipuolinen osaaminen ja kansainvälinen verkostoituminen
- Tutkimuskysymysten ajankohtaisuus ja yhteiskunnallinen relevanssi
- Tutkimusasemat ja laajat tutkimusverkostot
Ympäristötieteet, ympäristön tutkimus:
heikkoudet
- Tutkimus pirstoutunut pieniin tutkimusryhmiin
- Tieteidenvälisen keskustelun osittainen pinnallisuus
- Monitieteisen ja kilpailukykyisen huippukeskittymän puuttuminen
- Tutkimuksen infrastruktuurien hajanaisuus
- Vaikeudet kilpailla kansainvälisesti rahoituksesta ja lahjakkaista tutkijoista
- Alan nuoruudesta johtuen alalta puuttuvat myös akatemiaprofessorit
- Tutkijakoulun puuttuminen
- Korkea väittelyikä
- Vähäinen liikkuvuus
Ympäristötieteet, ympäristön tutkimus:
mahdollisuudet
- Ympäristökysymysten painoarvo kasvussa niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin
- Suomalaisella ympäristötutkimuksella paljon annettavaa mm. BRIC-maiden (Brasilia, Venäjä, Intia, Kiina) ympäristökysymysten ratkaisuissa
- Kaupunkitutkimuksen kasvava merkitys
- Luonnontieteellisen ja yhteiskuntatieteellisen lähestymistavan yhdistäminen yhteiskunnallisesti merkittävien tutkimustulosten tuottamiseksi
- Yliopistojen ja sektoritutkimuslaitosten tiivistyvä yhteistyö
- Ympäristöalalle monitieteinen tutkijakoulu
- Pirstaleisuuden vähentäminen yhdistämällä tutkimusta laajaksi tutkimusohjelmaksi
Ympäristötieteet, ympäristön tutkimus:
uhat
- Pirstaleisuus ja pienet tutkimusryhmät
- Niukka rahoitus
- Pitkäjänteisen suunnittelun ja kehitysstrategian puuttuminen
- Yliopistojen nykyinen rahoitustilanne ei tue alan kehitystä
- Elinkeinoelämän vähäinen kiinnostus ympäristötieteellisen tutkimuksen rahoittamiseen
Ympäristötieteet, ympäristön tutkimus:
kehittämisehdotukset
- Yliopistoissa toimivien alan pienten pirstoutuneiden ryhmien toimintaedellytyksiä tulisi parantaa kokoamalla niitä suuremmiksi kokonaisuuksiksi, jolloin tutkimuksessa tarvittava kriittinen massa saavutetaan helpommin. Riittävän suuret ympäristöntutkimuksen yksiköt helpottavat myös ympäristökysymysten ratkaisuissa edellytettävää monitieteistä ja tieteidenvälistä yhteistyötä sekä syventävät tieteidenvälistä keskustelua.
- Perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen yhteyksiä tulee lisätä tiivistämällä yliopistojen ja sektoritutkimuslaitosten välistä yhteistyötä. Tällä vahvistetaan tutkimuksen relevanssia käytännön ympäristöongelmien ratkaisemisessa ja nopeutetaan tutkimustiedon hyödyntämistä käytännössä.
- Alan pirstoutuneita infrastruktuureja tulisi keskittää ja niiden käytölle tulisi luoda selkeät yhteiset pelisäännöt. Keskittäminen mahdollistaa infrastruktuurien tehokkaamman käytön, nopeamman uudistamisen sekä niiden käyttöön erikoistuneen henkilökunnan palkkaamisen. Osana infrastruktuurien kehittämistä olisi perustettava kansallinen kuluttajapaneeli.
- Alan pirstoutuneisuutta voidaan vähentää myös perustamalla kansalliseen yhteistyöhön nojaava ympäristötieteiden tutkijakoulu. Opetuksen sisällöissä tulisi huomioida tieteellisten tavoitteiden ohella myös kasvavat asiantuntijatyön tarpeet niin yksityisellä kuin julkisella sektorillakin.
- Tutkijoiden kansallista ja kansainvälistä liikkuvuutta tulisi edistää poistamalla liikkuvuuden sosiaalisia esteitä. BRIC-maihin kohdistuvaa liikkuvuutta tulee lisätä.
Palaa sivun alkuun >>