Arvioinnin toteutus

Tämänkertaisessa arvioinnissa tarkastellaan suomalaista tutkimusjärjestelmää kansainvälisesti vertaillen, tieteenaloja sekä temaattisesti tutkimusta suurten haasteiden aloilla.

1 Suomen tutkimusjärjestelmä kansainvälisessä vertailussa

Arviointiraportin ensimmäisessä luvussa tarkastellaan toimintaympäristön muutosten ohella tutkimusjärjestelmän tilaa ja asemoitumista kansainvälisesti. Luvussa tarkastellaan kansainvälisiä ja kansallisia tilastoaineistoja sekä Tekesin, Suomen Akatemian, Tilastokeskuksen ja Tutkimus- ja innovaationeuvoston yhteistyönä toteuttamaa tutkimus- ja innovaatiotoiminnan vaikuttavuus -hanketta (VINDI) hyödyntäen perustutkinto- ja tutkijankoulutusta tutkimustoiminnan perustana, tutkimus- ja kehittämistoiminnan taloudellisia ja inhimillisiä voimavaroja sekä tutkimustoiminnan tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta.

Vertailumaiksi on valittu Alankomaat, Irlanti, Itävalta, Norja, Ruotsi, Sveitsi ja Tanska. Näissä maissa korkeakoulu- ja tutkimusjärjestelmät ovat Suomeen verrattuna suhteellisen samankokoisia ja toiminnaltaan riittävän samankaltaisia, jotta vertailu ylipäätään on mahdollista.

2 Tieteen tila: Tieteellisten toimikuntien tekemät analyysit

Raportin toisessa luvussa Suomen Akatemian tieteelliset toimikunnat analysoivat tieteenalaryhmittäin tutkimuksen toimintaympäristön ja tutkimusedellytysten kehitystä sekä tutkimuksen vahvuuksia, heikkouksia sekä lähitulevaisuuden mahdollisuuksia ja uhkia (SWOT-analyysi) sekä esittävät edustamiaan aloja koskevia kehittämisehdotuksia.

Tieteellisten toimikuntien arvioinnit pohjautuvat tieteenalojen tilan arviointiin syksyllä 2011 järjestetyssä 42 tieteenalakohtaisessa työryhmässä, joihin osallistui yhteensä 366 tutkijaa. Tieteenalat perustuvat pääosin Tilastokeskuksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön kansalliseen tieteenalaluokitukseen vuodelta 2010.

Tieteenalakohtaiset työryhmät laativat SWOT-analyysin kunkin tieteenalan vahvuuksista, heikkouksista sekä lähitulevaisuuden mahdollisuuksista ja uhkista (työryhmien käsittelemät arviointiteemat). Ekologian ja evoluutiobiologian, kasvibiologian, kemian sekä liikuntatieteen tarkastelut perustuvat Suomen Akatemian vuosina 2011–2012 julkistamiin kansainvälisiin tieteenala-arviointeihin. Suomen Akatemian tieteelliset toimikunnat laativat näiden analyysien pohjalta edustamiensa tieteenalojen kehittämisehdotukset.

3 Suomen Akatemian hanke- ja tutkimusohjelmarahoitus ihmiskunnan ja yhteiskunnan suurten haasteiden aloilla

Raportin kolmannessa luvussa tarkastellaan sitä, miten paljon Suomen Akatemian rahoittamissa hankkeissa on käsitelty suuriin haasteisiin kuuluvia teemoja. Näitä suuria haasteita ovat pohjoinen ilmasto ja ympäristö, kestävä energia, kulttuurien vuoropuhelu, terve arki kaikille, oppiminen ja osaaminen mediayhteiskunnassa sekä väestön ja yksilön ikääntyminen. Luvun ovat laatineet professori Timo Aarrevaara ja tutkijat Arto Aniluoto, Paula Ranne ja Reetta Ruotsalainen Helsingin yliopiston korkeakoulu- ja innovaatiotutkimuksen verkostosta (HEINE).

4 Johtopäätökset ja kehittämisehdotukset

Raportin lopussa esitetään johtopäätöksiä ja annetaan kehittämisehdotuksia Suomen tieteen ja tutkimusjärjestelmän vahvistamiseksi.