Suomalainen ekologian ja evoluutiobiologian tutkimus huippuluokkaa

15.06.12

Suomen Akatemian toteuttamassa ekologian ja evoluutiobiologian tieteenala-arvioinnissa Suomi saa erinomaiset arvosanat. ”Täällä tehdään monella ekologian ja evoluutiobiologian alalla loistavaa, kansainvälisellä tasolla merkittävää tutkimusta”, kiittelee professori Robert D. Holt, kansainvälisen arviointipaneelin puheenjohtaja.

Kansainvälinen paneeli arvioi suomalaista alan tutkimusta vuosien 2006­–2010 tulosten perusteella.

Puheenjohtaja Holt on innoissaan, ja syystä. Kaikissa neljässätoista arvioidussa yksikössä tehdään yhteiskunnallisesti merkittävää tutkimusta. ”Suomalaisten pitäisi olla ylpeitä saavutuksistaan,” hän muistuttaa arvioinnin julkistamistilaisuudessa Helsingissä kesäkuussa.

”On erittäin hienoa huomata, että Suomessa evoluution tutkijat omaavat myös ekologisen näkökulman, ja toisin päin. Nämä tieteenalat liittyvät kiinteästi toisiinsa. Erityisen hyvää työtä tehdään muun muassa metsäekologian ja yhteisöekologian aloilla.”

 

Tutkimusrahoitusta ylläpidettävä

Vaikka tulokset ovat hyviä, varoittaa Holt tuudittautumasta hyvänolon tunteeseen. Muuttuvassa yliopistomaailmassa eritoten yhteistyöhön on kiinnitettävä huomiota. ”Monilla aloilla lisääntyneestä tutkimuslaitosten ja yksikköjen välisestä yhteistyöstä olisi paljon hyötyä.” Esimerkiksi suotutkimuksen saralla olisi mahdollisuutta parempaan synergiaan.

”Ehkäpä rehtorit ja johtajat ajattelevat välillä liikaa omaa yksikköään, eivätkä koko Suomea?”

Holt kiittelee hyvällä tasolla olevaa suomalaista tutkijakoulutusta, mutta huomiota on kiinnitettävä tohtorikoulutettavien pitkäkestoisen rahoituksen uupumiseen. ”On tärkeää, että tutkijat saavat keskittyä tutkimuksen tekemiseen eivätkä joudu tekemään työläitä hakemuksia joka vuosi. Nelivuotinen rahoitus on tärkeää.”

”Valitettavinta on, jos lupaava tutkija houkutellaan toiseen maahan tutkimaan vain sen takia, että rahoituksen järjestäminen on siellä helpompaa.”

Suurin haaste Suomelle onkin tutkimusrahoituksen ylläpitäminen. Ekologia ja evoluutiobiologia ovat merkittäviä aloja, ja niiden tukeminen on kansainvälisestikin merkittävää. ”Tutkimuslaitoksilla ja yksiköillä on oltava tarjolla hallinnollista tukea esimerkiksi EU-rahoituksen hakemiseksi”, Holt muistuttaa.

Hän teroittaa myös tutkimusasemien ja pitkien aikasarjojen tärkeyttä. ”Huomiota on kiinnitettävä infrastruktuurin säilyttämiseen. Kasvitieteellisten puutarhojen ja museoiden tutkimuksellinen merkitys on keskeinen, ja niiden lakkauttamisella voi olla peruuttamattomia seurauksia.”

”Vaikka yksittäiset tutkimusasemat ovat pieniä, niiden muodostamalla etelä–pohjoinen  -verkostolla voidaan Suomessa saada tärkeitä tutkimustuloksia esimerkiksi ilmastonmuutoksesta.”

 

Kansallinenkin yhteistyö tärkeää

Erityisesti Holt kiittelee Suomen Akatemian panosta tutkimuksen tukemisessa. Rahoitus on joustavaa ja mahdollistaa tutkijalle liikkumavaraa työssään. ”On hyvä että Akatemia järjestää kansainvälisiä arviointeja, sillä niiden avulla saadaan uudenlaista perspektiiviä tutkimukseen. Tulevaisuudessa on tärkeää tukea niitä aloja, joilla Suomi on paras: poikkitieteellinen lähestyminen tutkimukseen ja laadukas tutkijakoulutus.”

Muutos kansallisesta tutkijakoulutuksesta yliopistokeskeiseen tuo mukanaan mahdollisuuksia, mutta myös uhkia. ”Yhteistyön kannalta vaarana on omiin poteroihin jääminen”, Holt varoittaa.

Akatemialle hän antaa tärkeän tehtävän tieteellisen yhteistyön kannalta. ”Akatemian on toimittava katalyyttina, joka innostaa ja ohjaa yhteistyöhön sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Etenkin nuoria tutkijoita on saatava verkostoitumaan ja siinä hyvä keino olisi ajaa yhtenäisten tutkijakoulujen linjaa.”

Holt haluaa kiittää paneelin muita jäseniä, jotka olivat asiantuntevia ja paneutuivat esimerkillisesti työhönsä. Myös Akatemia, korkeakoulut ja tutkimuslaitokset saavat kiitosta materiaalin valmistelusta. Kansainvälisen arvioinnin tulokset ovat merkittäviä tieteenalan suhteen, ja Akatemia aikookin arvioida tulosten vaikuttavuutta tulevina vuosina.

 

Teksti ja kuvat: Juho Karjalainen
Etusivun kuva: Pixmac.fi

Viimeksi muokattu 21.6.2012