Inhimillinen vuorovaikutus ja ymmärtäminen ovat perusta hyvinvoinnille

13.6.2006

Suomen Akatemian ja Tekesin yhteisen FinnSight 2015 -ennakointihankkeen ymmärtämistä ja inhimillistä vuorovaikutusta käsitellyt asiantuntijapaneeli katsoo, että Suomessa on vahvaa ja monipuolista vuorovaikutustutkimusta eri tieteenaloilla sekä siihen liittyvää teknologiaosaamista. Tarvitaan kuitenkin uutta kielen, kulttuurin ja vuorovaikutuksen ymmärtämistä, kun teknologioita sovelletaan.
 
Ymmärtäminen ja inhimillinen vuorovaikutus -paneeli määritteli yhdeksän osaamisaluetta, joihin tulee panostaa:

• inhimillinen vuorovaikutus, ymmärtäminen ja dialogi
• monikulttuurinen osaaminen
• kieli ja viestintä
• elämänikäinen oppiminen ja ymmärtäminen
• ihminen ja media
• inhimillinen teknologia
• inhimillinen luovuus
• yhä älykkäämpi teknologia
• suomalaisuus osaamisalueena.

Paneelin mukaan inhimillinen vuorovaikutus ja sen kautta tapahtuva ymmärtäminen ovat perusta yksilöiden ja yhteiskunnan hyvinvoinnille sekä kaikelle kehitykselle. Suomen tuleva menestys perustuu pysyvyyden, jatkuvuuden ja muutoksen tasapainolle. Humanistiset, yhteiskunta- ja käyttäytymistieteet lisäävät ymmärrystä laajoista inhimillisistä muutosprosesseista sekä tasapainotilan saavuttamisesta niiden keskellä. Luonnontieteiden ja humanististen tieteiden eriytynyt maailmankuva näyttää yhä vaikeuttavan tieteidenvälistä ymmärtämistä.
 
Viestinnän, vuorovaikutuksen, kielen ja kieliteknologian tutkimuksessa on Suomessa korkeatasoista osaamista. Informaatioteknologian sekä muiden tieteenalojen kielentutkimuksen yhteistyö ei vielä toteudu parhaalla mahdollisella tavalla. Paneeli esittää, että yhteistyön kehittäminen olisi myös kansainvälisesti erinomainen valtti.
 
Ymmärtämisen ja inhimillisen vuorovaikutuksen paneelin puheenjohtajina toimivat professoriLiisa Salo-Lee Jyväskylän yliopistosta ja  professori Tuula Tamminen Tampereen yliopistosta. Paneeli tarkasteli ihmisten ja yhteisöjen väliseen vuorovaikutukseen ja ymmärtämiseen liittyviä haasteita ja osaamistarpeita. Kysymyksenasettelu kattoi muun muassa psykologian, filosofian, sosiologian, lääketieteen, kielitieteen, kulttuuritutkimuksen sekä muun ihmisten välisen viestinnän. Puheenjohtajat painottavat FinnSight 2015 –ennakointihankkeen yhtenä merkittävämpänä saavutuksena eri alojen suomalaisten asiantuntijoiden saattamista yhteen työskentelemään yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. "Prosessi on aloittanut monitieteisen dialogin, jota tulisi jatkaa ja laajentaa myös monikulttuuriseksi", he sanovat.

Lapsista ja nuorista huolehdittava muutosten keskellä
Muutokset ja kilpailu kuormittavat ihmisten henkisiä voimavaroja ja psyykkistä kapasiteettia. Siksi erilaisista emotionaalista tarpeista ja sosiaalistumisesta, merkityksellisistä ihmissuhteista ja empatiakyvyistä on välttämätöntä huolehtia. Erityisesti lasten ja nuorten hyvinvoinnista, luovuudesta, omatoimisuudesta ja vuorovaikutustaidoista on pidettävä huoli muutosten keskellä, sillä heidän henkinen hyvinvointinsa on edellytys yksilöiden ja yhteiskunnan menestykselle.
 
Turvattomuuden tunne voi luoda pohjaa vaikeasti ennustettavalle väkivallalle ja syrjäytymiselle. Muutoksiin sopeutuminen ja uuden aktiivinen etsiminen ovat suomalaisten vahvuuksia. Erilaisuuden hyödyntäminen on kuitenkin vielä haaste. Erilaisuus tarjoaa luovuutta ja uudenlaisen oppimisen mahdollisuuden. Kaikki keinot ymmärtämisen lisäämiseen, tutkimiseen ja tukemiseen on otettava käyttöön ja hyödynnettävä.

Älylaitteista apua
Jokapäiväiseen elämään saadaan apua erilaisista älykkäistä tietoverkoista ja älylaitteista, oppimis- ja kulttuuripalveluista sekä terveydenhuollon ja kieliteknologian sovelluksista. Tekniikka tuo uudenlaisia keskustelufoorumeita ja mahdollistaa yhä useammalle aktiivisen kansalaisvaikuttamisen. Viestintätieteiden tutkimusalueista erityisen tärkeitä tulevaisuudessa ovatkin monimediaisuus sekä teknologiavälitteinen vuorovaikutus. Teknologia toisaalta parantaa muun muassa turvallisuutta monin tavoin, mutta teknisten laitteiden yleistyminen tekee ihmisistä ja yhteiskunnasta haavoittuvampia.
 
Nykyisen teknologiateollisuuden vientivaltit saattavat tulevaisuudessa heikentyä, mutta korvaava kasvualue voi olla kognitiivinen teknologia. Tämä osaamisalue muodostuu niistä mahdollisuuksista, joita syntyy kun toisaalta mielen ja aivojen kehitykseen, ja toisaalta ajattelun ja kielen toimintaan liittyvä osaaminen yhdistetään teknologiseen osaamiseen.
 
Esimerkiksi monikulttuurinen osaaminen on hyödyllisyyden lisäksi tuotantotekijä, joka edistää suomalaisen elinkeino- ja talouselämän menestymistä kansainvälisesti. Maahanmuuttajat ovat työelämän resurssi. Onnistunut integraatio vähentää myös yhteiskunnallista kahtiajakoa ja konflikteja. Lisää tutkimustietoa tarvitaan monikulttuurisen työyhteisön toimivuuden ehdoista ja monikulttuurisesta osaamisesta, muun muassa monikulttuurisesta johtamisesta, tiimityöskentelystä ja markkinoinnista. Monitieteistä yhteistyötä tulisi edistää esimerkiksi yhteiskuntatieteiden, taloustieteiden, viestinnän ja teknologian välillä. Teknologian tulisi löytää paikkansa ymmärtävän dialogin ja vuorovaikutuksen välineenä.
 
Lisätietoja:  professori Liisa Salo-Lee, Jyväskylän yliopisto, liisa.salolee (at) jyu.fi, (014) 260 1514, 040-595 1280, ja  professori Tuula Tamminen, Tampereen yliopisto, tuula.tamminen (at) pshp.fi, (03) 3551 6673, 050-5936595. Paneelin tulokset ilmenevät verkkosivulta www.finnsight2015.fi

Suomen Akatemian viestintä
Maj-Lis Tanner
Viestintäjohtaja
maj-lis.tanner (at) aka.fi
p. (09) 7748 8347, 040 729 6736

Tekesin viestintä
Anne Palkamo
Viestintäjohtaja
anne.palkamo (at) tekes.fi
p. 010 60 55710, 050 5577 710