Kaikkialla läsnä oleva tieto ja viestintä lyövät itsensä läpi

13.6.2006

Kymmenen lähivuoden aikana kaikkialla läsnä olevaan tiedonvälitykseen ja hakuun perustuvat palvelut kehittyvät voimakkaasti. Avainsanoja ovat ajantasaisuus, monikielisyys, paikkatietoisuus, kohdentaminen ja personointi. Suomen Akatemian ja Tekesin yhteisen FinnSight 2015 -ennakointihankkeen tietoon ja viestintään keskittynyt asiantuntijapaneeli perustelee näkemystään sillä, että vuonna 2015 lähes kaikissa teollisuusmaissa on käytössään mobiililaitteilla tai muilla päätelaitteilla käytettävät multimediapalvelut.
 
Tieto- ja viestintä -paneeli määrittely yksitoista osaamisaluetta, joihin tulee panostaa:

• viestintäteknologia
• vuorovaikutus, käytettävyys, käyttöliittymät
• anturiteknologian sovellukset
• tiedon louhinta, analysointi, hallinta ja haku
• tietoliikenne
• palveluiden kehittäminen
• perinteisen teollisuuden uudistaminen
• yhteiskunnan digitaaliset tietoinfrastruktuurit
• ohjelmistoteollisuus
• biotietotekniikka
• laitteistoteollisuus.

Tiedon ja viestinnän kaikkiallistuminen näkyy muun muassa siinä, että yhteiskunnan toiminnot ja palvelut siirtyvät internet-pohjaiseen verkkoon. Myös kaupankäynti lisääntyy verkossa. Yritysten ja julkishallinnon palveluita kehitetään yhä enemmän itsepalvelu- ja palveluautomaatiopohjaisiksi.
 
Viestimet ja teknologiat konvergoituvat nopeasti. Tämä merkitsee tietoliikenneverkkojen ja päätelaitteiden yhdentymistä. Muutos johtaa digitaalisen sisällön lisääntymiseen ja kysyntään, mikä avaa uudenlaisia globaaleja markkinoita.
 
Asiantuntijapaneeli uskoo, että tieto- ja viestintäteknologia muovaa toimintatapoja taloudessa ja muilla yhteiskunnan osa-alueilla. Suomelle, joka on pitkään rakentanut alan vahvaa osaamista, avautuu uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Paneeli esittää innovatiivisuuden vahvistamista juuri niillä alueilla ja tasoilla, joilla voidaan nopeasti muuttuvissa oloissa luoda ylivertaista lisäarvoa.

ICT-, metsä-, bio- ja media-alat yhteistyöhön
Paneelin mukaan suomalainen osaaminen kolmella keskeisellä alalla – tieto- ja viestintäteknologiassa, metsäsektorilla ja viestintäalalla – on maailman kärkeä. Oleellista on, millaisia uusia ratkaisuja näiden alojen yhteistyössä pystytään kehittämään ja tuotteistamaan.
 
Paneeli ennustaa, että osaamisalueiden risteymissä on monia uusia kiinnostavia tutkimusalueita ja teknologioita, joiden kehittäjänä Suomella on mahdollisuus nousta edelläkävijäksi. Esimerkiksi optiikkaan ja elektroniikkaan liittyvä  painettu funktionaalisuus luo pohjaa erilaisille kuitupohjaisten tuotteiden ja sähköisen median yhdistelmille ja hybridimedialle. Tällaiset innovaatiot tuovat lisäarvoa kuluttajien palveluihin, tiedonhankintaan, sähköiseen kauppaan, opetukseen, markkinointiin sekä viihteeseen ja vapaa-ajan palveluihin. Hybridimedia on monitieteinen alue, joka teknologiaosaamisen lisäksi edellyttää käyttäjien viestintätarpeiden ja -käyttäytymisen tutkimista.
 
Suomessa voidaan kehittää ICT-pohjaisia oppimistyökaluja. Hyvänä kehityskohteena ovat myös tavat, joilla digi- ja mobiili-tv:tä hyödynnetään oppimisessa.
 
Suomi on vahva tietoliikenneosaaja, joka voi kehittyä gigabittitasoisten, heterogeenisten verkkojen konvergenssin edelläkävijäksi. Saumattomasti yhteen toimiva tietoliikennejärjestelmä erilaisine verkkoineen ja teknologioineen on pohja, jonka päälle on hyvä rakentaa palveluita ja sisältöä.
 
Tieto ja viestintä -paneelin puheenjohtajina toimivat professori Lauri Carlson Helsingin yliopistosta ja johtaja Kari-Pekka Estola Nokia Oyj:ltä. Paneelin aihepiiri kattoi laajasti ne tieteet, teknologiat ja toimintatavat, jotka tukevat tiedon hankkimista, käsittelyä ja välittämistä niin teknisten järjestelmien kuin ihmistenkin välillä. Siihen sisältyvät muun muassa tietoliikennetekniikan eri osa-alueet, tiedonlouhinta, käyttöliittymätutkimus, neurotieteet sekä lingvistiikka kommunikaation näkökulmasta tarkasteltuna.
 
Tiedon vapaa liikkuvuus edellyttää digitaalisten tietoinfrastruktuurien kehittämistä. Tässä osaamisalueessa tieto- ja viestintäteknologiaan yhdistyvät muun muassa  kaukokartoitus ja paikannus. Mobiililaitteet ovat tärkeä osa digitaalisten tietoinfrastruktuurien hyödyntämistä, sillä niiden avulla luodaan palveluita esimerkiksi navigointiin sekä ohjaus- ja avustuskäyttöön. Paikkatieto-osaamiseen ylipäänsä olisi paneelin mielestä panostettava selvästi nykyistä voimakkaammin.
 
Lisätietoja:  professori Lauri Carlson, Helsingin yliopisto, lauri.carlson (at) helsinki.fi, p. (05) 8252 234, ja johtaja Kari-Pekka Estola, Nokian tutkimuskeskus, kari-pekka.estola (at) nokia.com, 07180 36596.  Tieto ja viestintä -paneelin tulokset ilmenevät FinnSight 2015 -tiivistelmästä ja raportista, jotka löytyvät verkkosivulta www.finnsight2015.fi

Suomen Akatemian viestintä
Maj-Lis Tanner
Viestintäjohtaja
maj-lis.tanner (at) aka.fi
p. (09) 7748 8347, 040 729 6736

Tekesin viestintä
Anne Palkamo
Viestintäjohtaja
anne.palkamo (at) tekes.fi
p. 010 60 55710, 050 5577 710