Bio-osaamista koskevaa tietoa sovellettava käytäntöön

13.6.2006

Suomessa on viime vuosina investoitu merkittävästi bio-osaamiseen. Jatkossa on panostettava myös tiedon soveltamiseen käytäntöön, esittää bio-osaamista ja -yhteiskuntaa käsitellyt asiantuntijapaneeli, joka oli yksi Suomen Akatemian ja Tekesin yhteisen FinnSight 2015 -ennakointihankkeen kymmenestä paneelista.

Paneeli arvioi tulevaisuutta ennakoidessaan, että kestävän kehityksen periaatteet vaikuttavat yhä voimakkaammin yhteiskunnan ja teollisuuden toimintaan. Uusiutuvien luonnonvarojen tehokas hyödyntäminen antaa mahdollisuuksia teollisuuden uudistamiseen ja kilpailukyvyn vahvistamiseen. Kasvibiomassa muodostaa tulevaisuudessa huomattavan osan teollisuuden raaka-aineesta. Paneeli uskoo myös, että Suomen vahva perusosaaminen suurten biomassamäärien hyödyntämisessä antaa hyvän pohjan soveltaa uutta bio-osaamista.
 
Bio-osaaminen ja -yhteiskunta –paneeli löysi seitsemän osaamisaluetta, joihin sen mielestä tulee panostaa: 

• uusiutuvien luonnonvarojen kokonaiskäyttö
• biotuotannon kehittäminen
• uudet biotekniset tuotemahdollisuudet
• lääkekehitys
• mittausmenetelmät ja  diagnostiikka
• biologisen tiedon hallinta ja mallinnus
• tieteiden välinen synergia ja uudet tieteenalat.

Suomi on markkina-alueena pieni, mutta voi toimia merkittävänä bioteknologisen tuotannon ja kehitystyön sijoituspaikkana. Paneeli katsoo, että biotieteiden sovelluksia tullaan käyttämään yhä useammilla yhteiskunnan ja tekniikan alueilla. Tutkimusalojen yhdistämisessä syntyy merkittävästi uutta liiketoimintaa 10-20 vuoden aikana. Siksi tutkimusta ja opetusta tulisi kehittää monitieteisiksi ja hyödyntää eri tieteenalojen synergiat nykyistä tehokkaammin.
 
Uusia, eriytyviä alueita, joissa muita tieteenaloja yhdistetään biotieteisiin, on syntymässä esimerkiksi biologisen tiedon matemaattiseen mallinnukseen, kemialliseen biologiaan, bionanotekniikkaan sekä bioenergetiikkaan ja biofysiikkaan.
 
Paneeli esittää mahdollisuutta hyödyntää ainutlaatuisia suomalaisia väestögeneettisiä aineistoja ja perinnöllisten sairauksien kartoituksia, sillä terveydenhoidon innovaatiopotentiaali tulee nähdä laaja-alaisesti, ei vain lääkkeiden kehityksenä.
 
Bio-osaamista ja yhteiskuntaa käsitelleen paneelin puheenjohtajina toimivat toimitusjohtaja Juha Koivurinta Fibrogen Europe Oyj:stä ja tutkimusprofessori Merja Penttilä VTT:ltä. Paneelin ennakointityö kattoi laajasti biologiseen materiaaliin ja perimään kohdistuvan tutkimuksen, bioteknisten innovaatioiden kehittämisen, biotekniikan vaikutuksia ja yhteiskunnallista hyväksyttävyyttä tarkastelevat tutkimusalat (esimerkiksi bioetiikka ja lainsäädäntö) sekä bio- ja informaatiotieteiden rajapinnoille syntyvät uudet hybriditutkimusalueet.

Biomateriaalit lupaava liiketoiminta-alue
Biomolekyyleihin ja biotekniikkaan perustuvat tuotteet ovat paneelin mielestä tulevaisuudessa merkittävä liiketoimintamahdollisuus, mikäli investoinnit uusiin innovaatioihin saadaan tuottamaan. Uusia vahvaan tutkimuspanostukseen pohjaavia tuotteita ovat erityisesti biomateriaalit, kuten hajoavat biomuovit.
 
Suomelle tärkeitä kehityskohteita voivat olla luonnon polymeerien, esimerkiksi selluloosan ja tärkkelyksen, jalostaminen uusiksi materiaaleiksi tai rakennekomponenteiksi. Teollisuuden lisäksi bioteknologian sovelluksia voidaan hyödyntää myös palvelualoilla.
 
Paneelin mukaan entsyymiteknologia on johtanut laajaan käyttöön elintarviketeollisuudessa ja uusien tehokkaampien pesuaineiden kehittämiseen. Siirtogeeniset kasvit ovat siirtymässä laajamittaiseen viljelyyn, biopolttoaineiden käyttö lisääntyy ja terveydenhoitoon kehitetään uusia biotieteiden sovelluksia.
 
Lisätietoja:  toimitusjohtaja Juha Koivurinta, Fibrogen Europe Oyj, jkoivurinta (at) fibrogeneurope.com, (09) 5637 3221, ja tutkimusprofessori Merja Penttilä, VTT, merja.penttila (at) vtt.fi, 020 722 4504. Paneelin tulokset ilmenevät FinnSight 2015 -tiivistelmästä ja raportista, jotka löytyvät verkkosivulta www.finnsight2015.fi

Suomen Akatemian viestintä
Maj-Lis Tanner
Viestintäjohtaja
maj-lis.tanner (at) aka.fi
p. (09) 7748 8347, 040 729 6736

Tekesin viestintä
Anne Palkamo
Viestintäjohtaja
anne.palkamo (at) tekes.fi
p. 010 60 55710, 050 5577 710