Moderni yhteiskunta sisältää uudenlaisia haavoittuvuuksia

13.6.2006

Globalisaatio muuttaa nopeasti yhteiskunnan infrastruktuuria ja turvallisuutta. Terrorismi, ihmiskauppa, kulttuuriset jännitteet ja terveysriskit, kuten pandemiat, ovat esimerkkejä Infrastruktuuri ja turvallisuus -paneelin listaamista nyky-yhteiskunnan haavoittuvuuksista. Asiantuntijapaneeli oli yksi Suomen Akatemian ja Tekesin yhteisen FinnSight 2015 -ennakointihankkeen kymmenestä paneelista.
 
Infrastruktuuri ja turvallisuus -paneeli nosti esiin kuusi osaamisaluetta, joihin Suomen kannattaa panostaa:

ympäristöosaaminen ja -teknologia
logistinen osaaminen ja huoltovarmuuden hallinta
monikulttuurinen osaaminen
integraatio-osaaminen
menetelmäosaaminen
Venäjä-osaaminen.
Infrastruktuuri kattaa koko yhteiskunnan toimintaa ylläpitäviä laajoja rakenteita: kuljetusteitä ja -järjestelmiä, televiestintä- ja tietoverkkoja, energia-, rahoitus- ja terveydenhuoltojärjestelmiä sekä niiden toiminnan takaavia laitoksia ja organisaatioita. Aiemmin infrastruktuurit olivat suhteellisen pysyviä ja muutokset hitaita, mutta tulevaisuudessa muutokset yhteiskuntien perusrakenteissa voivat olla nopeita ja dramaattisia, arvioivat paneelin puheenjohtajina toimineet professori Risto Tainio Helsingin kauppakorkeakoulusta ja johtaja Risto Laukkanen Pöyry Oyj:stä.
 
Kansalaisten turvallisuuden kannalta yhteiskunnan järjestelmien häiriötön toiminta on välttämätöntä. Häiriöt voivat lamaannuttaa koko yhteiskunnan toiminnan. Infrastruktuuri ja turvallisuuskysymykset kietoutuvat monin tavoin toisiinsa. Kyse on monimutkaisista vuoro- ja yhteisvaikutuksista, joiden ennakointi on yhä vaikeampaa.
 
Infrastruktuuri nojaa tietoliikenteeseen ja tietoverkkoihin. Suomen geopoliittinen asema, ilmasto, väestön koko ja erilaiset energia- ja ympäristövarannot määrittävät ulkoisen ja sisäisen turvallisuuden reunaehdot sekä infrastruktuurin kehittämisen ja suojaamisen tarpeet.
 
Turvallisuus sisältää kaksi ulottuvuutta, joita englanninkieliset termit safety ja security kuvaavat hyvin. Safety-käsite kattaa erilaiset suojautumismekanismit esimerkiksi onnettomuuksilta tai luonnonkatastrofeilta ja yhteiskunnan vakautta ylläpitävät järjestelmät. Security-termi viittaa inhimillisen toiminnan turvallisuuteen tai turvattomuuteen, kuten sotien, rikollisuuden tai terrorismin vaikutuksiin.
 
Toimiva infrastruktuuri on hyvä kilpailutekijä
Nopean tiedonkulun sekä globaalien pääoma-, raaka-aine-, energia- ja elintarvikemarkkinoiden johdosta luonnonmullistukset, kriisit tai teknologiset häiriöt heijastuvat hyvin nopeasti myös Suomen infrastruktuuriin ja turvallisuuteen.
 
Ekologiset ympäristöhäiriöt ovat merkittävimpiä väestön turvallisuutta uhkaavia tekijöitä. Niiden torjumisessa Suomella on korkeatasoista ympäristöosaamista ja -teknologiaa.
 
Logistinen osaaminen sekä huoltovarmuus ovat tärkeitä sisäisen turvallisuuden ja infrastruktuurien toimivuuden ylläpitäjiä. Tieto- ja viestintäteknologista osaamista on hyödynnettävä erilaisten tieto- ja energiaverkkojen turvallisuuden parantamisessa ja niihin liittyvien riskianalyysien ja haavoittuvuusongelmien ratkaisemisessa.
 
Suomen energiahuolto ja yhteiskunnan toimivuus riippuvat myös lähialueosaamisesta, erityisesti Venäjän ja sen taloudellisen kehityksen tutkimuksesta. Infrastruktuuriosaamisen vienti Venäjälle voisi laajentaa alan kehitystä myös Suomessa.
 
Monikulttuurisuuden tukeminen ja osaaminen luo vakautta yhteiskuntaan. Monikulttuurisuuden lisääntyminen edellyttää uusia johtamiskäytäntöjä, vieraiden kulttuurien tuntemusta sekä taitoa hyödyntää ja tukea erilaisia vähemmistöjä ja erilaisuutta.
 
Suomen on mahdollista kehittää monenlaisia integraatio- ja johtamisosaamisen alueita sekä konfliktienhallinnan ja -ratkaisun malleja ja profiloitua konfliktien ja kriisien ratkaisijana, diplomatiaosaajana. Tällaisen osaamisen avulla rakennetaan myös kansallista turvallisuutta.
 
Lisätietoja: professori Risto Tainio, Helsingin kauppakorkeakoulu, risto.tainio (at) hse.fi, 050 339 1303 ja
johtaja Risto Laukkanen, Pöyry Oyj, risto.laukkanen (at) poyry.fi, 040 580 8496. Infrastruktuuri ja turvallisuus-paneelin tulokset ilmenevät FinnSight 2015 -tiivistelmästä ja raportista, jotka löytyvät verkkosivulta www.finnsight2015.fi

Suomen Akatemian viestintä
Maj-Lis Tanner
Viestintäjohtaja
maj-lis.tanner (at) aka.fi
p. (09) 7748 8347, 040 729 6736
 Tekesin viestintä
Anne Palkamo
Viestintäjohtaja
anne.palkamo (at) tekes.fi
p. 010 60 55710, 050 5577 710