Ympäristönhallinnasta uusi vahvuusala
13.6.2006
Ilmastonmuutos ja raaka-aineiden niukkuus vaativat maailmanlaajuisesti kehittämään ja ottamaan käyttöön uusia ympäristö- ja energiaratkaisuja. Maapallon vesihuolto kaipaa myös kehittämistä, arvioivat Suomen Akatemian ja Tekesin yhteisen FinnSight 2015 -ennakointihankkeen asiantuntijat. Energiatehokkuutta he peräänkuuluttavat Suomen kilpailuvaltiksi.
Ympäristö ja energia -paneeli nosti esiin kymmenen tärkeää osaamisaluetta:
ekosysteemien toiminta
ympäristöasioiden hallinta Suomessa ja globaalisti
urbaanit ympäristöt
vesijärjestelmät ja vesien puhdistusteknologiat
biomassat energiaraaka-aineena ja niiden tuotannon teknologiat
energian käytön tehostaminen, negawatisointi
uudet energian tuotantojärjestelmät ja niiden integraatiot
uudet tekniikat: tuotanto ja käyttö
logistiikka, jakelu
mobiilit ja hajautetut teknologiat energia- ja ympäristöpalvelujen alustana.
Paneeli oli yksi FinnSight 2015 -ennakointihankkeen kymmenestä asiantuntijapaneelista.
Tuotteistusta ja kaupallistamista menetelmiin
Ympäristöhallintamenetelmien kehittämisessä ja kaupallistamisessa Suomella on vankkaa osaamista. Tutkittaessa maankäytön ja metsien pirstoutumisen vaikutuksia biodiversiteettiin eli biologiseen monimuotoisuuteen Suomi on edelläkävijä kaukokartoitus- ja paikkatietomenetelmien osaamisessa. Näillä alueilla on runsaasti kysyntää kansainvälisesti, sanovat paneelin puheenjohtajat, tutkimusprofessori Allan Johansson VTT:ltä ja johtaja Harri Turpeinen Neste Oilista.
Kehittynyt geoinformatiikka antaa hyvät mahdollisuudet monien ympäristökysymysten käsittelyyn. Sovellukset edellyttävät esimerkiksi paikkatieto-osaamista, mallinnusta, maankäytön ja kaupunkien suunnittelutaitoa ja hydrologiaa, jotka ovat kaikki suomalaisia vahvuuksia. Myös institutionaalinen osaaminen eli lainsäädäntö, ympäristövaikutusten arviointi, hallinto ja tietojärjestelmät laboratorioineen, voitaisiin paketoida ja viedä ulkomaille.
Kasvavia haasteita ja uusia markkinoita on tulossa kestävän kehityksen mukaisille tuotekokonaisuuksille, erityisesti kaupunkiympäristöille sekä vesijärjestelmille ja vesien puhdistusteknologioille. Kiinassa suunnitellaan jo ekokaupunkeja, ja Euroopassa on ekokaupunginosia.
Kilpailuetua rakentamiseen tuovat kokonaisuuden hyvä hahmottaminen eli erilaiset integroidut ratkaisut yhdyskuntasuunnittelussa, energia- ja jätehuollossa, liikenteessä, logistiikassa ja viihtyvyydessä.
Energiatehokkuus kilpailuvaltiksi
Energia-ala siirtyy nopeasti käyttämään uusiutuvia raaka-aineita. Runsaat metsävarat antavat hyvät lähtökohdat biomassojen energiaraaka-ainekäytölle. Metsäteollisuus hyödyntää jo biopolttoaineita.
Metsäteollisuuden sivutuotteista on mahdollista kehittää liikennepolttoaineiden tuotantoa ja teknologiaa, millä voi olla merkittävä kansantaloudellinen ja työllistävä vaikutus. Metsäteollisuus voi toimia perustana näille kehittyneimmille biorefinery-konsepteille.
Monien tuotteiden ja sovellusten tehokkuutta voidaan helposti lisätä viidennes tai jopa puolet. Energiatehokkuus tulisi nostaa selkeästi tuoteominaisuudeksi. Pientalorakentamisessa päästöjä ja energiankulutusta voidaan vähentää jo suunnitteluvaiheessa. Tavoitteena voisi olla erilaisia teknologioita integroiva pakettitalomalli, jossa energiantarve ja jätteet on lähes eliminoitu.
Uusiutuvissa energiantuotantomenetelmissä on kehitteillä ja jo käytössäkin useita uusia kestävän kehityksen energiantuotantotapoja. Öljykasvit ovat suorimpia reittejä biopolttoaineiden tuotantoon. Tavoitteena ovat kasvit, joiden hehtaarituotto on mahdollisimman suuri. Kasvitiede ja -jalostus sekä geenitekniikan mahdollisuudet tulisi valjastaa biopolttoainetuotannon kehittämiseen.
Energia-alan uudet teknologiat
Erilaiset hajautetut ja pienemmät energiaratkaisut kasvavat suuria voimalainvestointeja nopeammin; esimerkiksi 10–20 kilowatin kokoluokka on kiinnostava kohderyhmä. Muita lupaavia alueita ovat esimerkiksi polttokennot sekä aurinkolämpö ja -sähkö, joka jo on yksi nopeimmin kasvavia hajautetun energiantuotannon muotoja. Aurinkoenergia olisi nimenomaan vientialue, jossa soveltajille ja järjestelmäosaajille olisi tilausta.
Teollisuuslaitoksissa matalalämpöenergia menee hukkaan. Ympäristöä säästävä sovellus voisi olla teollisuuslaitoksen hukkaenergian hyötykäyttö kasvihuoneissa. Suomen korkeatasoisella yhdistetyn sähkön ja lämmön osaamisella eli CHP-tuotannolla voi kiinnostaa kansainvälisesti.
Nanotieteet ja -teknologia tehostavat pieniä akkuja. Automaatiossa valvonta voi saada lisätehoa nanoteknologialla.
Mobiiliteknologiassa Suomi on kärkimaita. Tämä antaa hyvät mahdollisuudet teknologian soveltamiseen energia- ja ympäristösektoreilla. Mobiiliteknologia etsii parhaillaan hyödyllisiä palveluja ja yhteiskunta puolestaan kestävää kehitystä edistäviä välineitä.
Lisätietoja: tutkimusprofessori Allan Johansson, VTT, allan.johansson (at) vtt.fi, p. 020 722 6594 ja
johtaja Harri Turpeinen, Neste Oil, harri.turpeinen (at) nesteoil.com, p. 010 458 7087.
Ympäristö ja energia-paneelin tulokset ilmenevät FinnSight 2015 -tiivistelmästä ja raportista, jotka löytyvät verkkosivulta www.finnsight2015.fi
Suomen Akatemian viestintä
Maj-Lis Tanner
Viestintäjohtaja
maj-lis.tanner (at) aka.fi
p. (09) 7748 8347, 040 729 6736
Tekesin viestintä
Anne Palkamo
Viestintäjohtaja
anne.palkamo (at) tekes.fi
p. 010 60 55710, 050 5577 710