Terveydenhuoltojärjestelmä uudistumispaineessa

13.6.2006

Tulevaisuuden terveydenhuolto siirtyy sairauksien hoidosta niiden ennalta ehkäisyyn. Koko terveys- ja hyvinvointipolitiikka on mietittävä perusteellisesti uudestaan, arvioi Suomen Akatemian ja Tekesin yhteisen FinnSight 2015 -ennakointihankkeen hyvinvointi ja terveys -paneeli.
 
Paneeli oli yksi ennakointihankkeen kymmenestä asiantuntijapaneelista. Sen puheenjohtajina toimivat professori Jussi Huttunen Duodecimista ja tutkimusjohtaja, professori Pekka Meriläinen, GE Healthcare ja Teknillinen korkeakoulu.
 
Hyvinvointi ja terveys -paneeli nosti esiin kahdeksan keskeistä osaamisaluetta:

biolääketieteellinen tutkimus
aivo- ja neurotutkimus
väestön terveyttä edistävän tieto- ja viestintäteknologian kehittäminen
liikunta- ja ravitsemustutkimus
mielenterveys- ja päihdetutkimus
etä- ja kotihoitoteknologiat
lääketutkimus
sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmää tukeva tutkimus.
Tieto- ja viestintäteknologia uudistaa terveydenhuollon palveluita
Työvoimapula, kuntien rahoitusongelmat ja henkilöstön ylikuormittuminen uhkaavat terveydenhuoltoa. Ongelmia on myös erikoissairaanhoidon alueellisessa saatavuudessa ja päivystysjärjestelyissä. Tieto- ja viestintäteknologian avulla palvelujärjestelmän rakenteita ja toimintatapoja voidaan muuttaa perusteellisesti.
 
Terveysteknologian kehitys voi hidastaa kustannusten kasvua. Uudet lääkkeet lievittävät oireita ja parantavat ja ehkäisevät sairauksia. Tulevaisuuden teknologiat ovat toisaalta yhä useammin lopputeknologioita tai ehkäiseviä teknologioita. Lopputeknologian avulla sairaus voidaan kokonaan estää tai hoitaa. "Kova" lääketiede siirtyy todennäköisesti nykyistä enemmän hoidosta ehkäisyyn.
 
Terveysteknologia tuottaa myös koti- ja etähoidon palveluita, joille on yhä enemmän kysyntää väestön vanhetessa ja harvaan asuttujen alueiden tyhjentyessä. Etähoitojärjestelmät tuovat mukanaan myös uudenlaisia ammatillisia ja eettisiä kysymyksiä.
 
Tieto- ja viestintäteknologian myötä asiakkuudenhallinta paranee. Ihmisten terveystiedot ovat asianomaisen luvalla hoitohenkilöstön saatavilla – langattomien päätelaitteiden avulla myös missä ja milloin tahansa. Kansallista terveysportaalia tarvitaan välittämään ihmisille tietoa sekä opastamaan palveluiden käytössä ja etuisuuksien hakemisessa. Tietojärjestelmäpalvelut ovat arvokkaita paitsi terveydenhuollon tehostamisessa, myös vientituotteina. Suomalaisilla yrityksillä on poikkeuksellisen hyvät mahdollisuudet hyödyntää sähköistä terveyskertomusta ja kansallista järjestelmäarkkitehtuuria omassa tuotekehityksessään.
 
Sairauksien hoidosta terveyden edistämiseen
Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspolitiikassa korostuu ongelmien ehkäisy jo ennakolta. Painopiste siirtyy terveyden edistämiseen koko elämän aikana. Koko väestön kannalta lasten ja nuorten terveys on avainasemassa, sillä terveyteen vaikuttavat tavat ja asenteet omaksutaan jo nuorena. Usein yksilöiden, perheiden ja yhteisöjen omat valinnat ovat tärkeämpiä kuin palvelujärjestelmä. Hyvinvointia voidaan edistää omaehtoisesti esimerkiksi ravinnolla ja liikunnalla. Toisaalta kansalaiset jakautuvat yhä selkeämmin hyvin voiviin ja huonosti voiviin.
 
Terveyden edistämiseksi tulee kehittää keinoja, joilla torjutaan syrjäytymistä, päihteiden ja riippuvuutta aiheuttavien aineiden käyttöä sekä työelämän ja perheiden ongelmia. Uusi tieto korostaa neuvolatoiminnan merkitystä hyvinvoinnille. Lasten ja nuorten mielenterveysongelmat ovat kasvava huoli. Mielenterveysongelmien takia myös eläkkeelle siirtyvien määrä on kasvussa.
 
Biolääketieteen tutkimuksella terveydenhuollon läpimurtoihin
Biolääketieteellisen tutkimuksen vaikutukset yltävät perustutkimuksesta hoito-alalle. Genomiikan ja proteomiikan tieto avaa mahdollisuuksia sairauksien ehkäisyyn, diagnostiikkaan ja hoitoon. Sovellukset kytkeytyvät erityisesti syövän diagnostiikkaan ja hoitoon.
 
Suomen kilpailuedut perustuvat julkiseen terveydenhuoltoon, tutkimusmyönteiseen ilmapiiriin, hyvin tutkittuihin ja kuvattuihin väestö- ja potilasaineistoihin sekä korkeatasoiseen tutkimukseen.
 
Panelistien mukaan Suomen tulee panostaa molekyylilääketieteeseen, nanotieteeseen ja
-teknologiaan ja niiden hyödyntämiseen. Suomessa on hyvät edellytykset myös kantasolu­tutkimukselle, joka voi jo lähitulevaisuudessa muuttaa hoitokäytäntöjä monissa tautiryhmissä.
 
Nopeasti etenevä aivotutkimus tuottaa sovelluksia aivosairauksien ja psykiatristen sairauksien hoitoon ja diagnostiikkaan. Käytännön sovelluksia on syntynyt erityisesti kuvantamiseen.
 
Globalisaatio ei ole vastaisuudessakaan romuttamassa suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa. Henkinen, sosiaalinen ja fyysinen pääoma yhdistettynä järjestelmän muutoskykyyn ovat vahvoja kilpailutekijöitä integroituvassa maailmassa.
 
Lisätietoja: professori Jussi Huttunen, Duodecim, jussi.huttunen (at) duodecim.fi, p. 050 505 2776 ja
tutkimusjohtaja, professori Pekka Meriläinen, GE Healthcare ja Teknillinen korkeakoulu, pekka.merilainen (at) tkk.fi, p. 040 503 0593. Hyvinvointi ja terveys -paneelin tulokset ilmenevät FinnSight 2015 -tiivistelmästä ja raportista, jotka löytyvät verkkosivulta www.finnsight2015.fi

Suomen Akatemian viestintä
Maj-Lis Tanner
Viestintäjohtaja
maj-lis.tanner (at) aka.fi
p. (09) 7748 8347, 040 729 6736
 Tekesin viestintä
Anne Palkamo
Viestintäjohtaja
anne.palkamo (at) tekes.fi
p. 010 60 55710, 050 5577 710