Palvelusektori kasvaa ja työllistää

13.6.2006

Palvelusektorin osuus globaalitaloudesta kasvaa nopeasti. Kehitystä vauhdittavat globaalin talouden muutokset: palvelumarkkinoiden avautuminen, yritysten kansainvälistyminen, väestön ikääntyminen, teknologia sekä kysynnän kasvu tulotason noustessa ja palvelukulttuurin kehittyessä. Palvelujen tuottavuuden kasvu on tärkeää, katsoo palveluja ja palveluinnovaatioita käsitellyt FinnSight 2015 -ennakointihankkeen paneeli. Suomen Akatemian ja Tekesin yhteisessä hankkeessa oli yhteensä kymmenen asiantuntijapaneelia.
 
Palvelut ja palveluinnovaatiot -paneeli nosti esiin seitsemän keskeistä osaamisaluetta:

asiakas- ja kuluttajalähtöisyyden edistäminen
liiketoimintaosaaminen palveluissa
parempien asuin-, palvelu- ja työympäristöjen kehittäminen
palveluviennin edistäminen
tietoturva ja informatiikka palveluissa
kulttuuri- ja elämyspalvelut
julkisten palveluiden uudistaminen.
Suomessa palvelualojen tuotannon arvioidaan kasvavan vuoteen 2015 mennessä kolmanneksen ja työpaikkojen määrän viidenneksen. Tämä merkitsisi 300 000 uutta työpaikkaa. Edessä voi olla vakava työvoimapula.
 
Teknologinen kehitys ja tuottavuuden kasvu ovat edenneet palvelusektorilla hitaammin kuin teollisuudessa. Palvelujen tuottavuutta voidaan kasvattaa työn ja johtamisen uudelleen organisoinnilla ja liiketoimintaosaamista kehittämällä. Tämä tarkoittaa kykyä luoda uusia tuotteita, tuotemerkkejä ja palvelukonsepteja sekä monistettavia, automatisoituja ja sähköisiä palveluita. Näin arvioivat asiantuntijapaneelin puheenjohtajat tutkimusprofessori Jaakko Kiander Valtion taloudellisesta tutkimuslaitoksesta VATTista ja toimitusjohtaja Pertti Ura Lappsetista.
 
Teknologian hyödyntämisessä on tutkimus- ja kehitystyön rinnalla tärkeää palvelusektorin kyky omaksua muualla kehitettyä teknologiaa ja toimintamalleja. Niiden soveltaminen palvelutoimialoilla ratkaisee suomalaisen palvelutuotannon menestymisen.
 
Asiakastarpeet ja asiakaslähtöisyys innovaatiokehityksessä
Asiakas- ja kuluttajalähtöisyys on tärkeää kaikissa palveluissa. Ilman kuluttajien tarpeiden ja toiveiden huomioonottamista menestyvä palveluliiketoiminta ei ole mahdollista. Asiakas- ja kuluttajalähtöisyys liittyy markkinointiin, liikkeenjohtoon, talouspsykologiaan, tieto- ja viestintäteknologiaan ja muotoiluun. Monitieteinen osaamisalue integroi laajasti useat yhteiskunta- ja käyttäytymistieteet sekä inhimillistä toimintaa tutkivat tieteet aina neurotieteisiin asti.
 
Palvelualalla tarvitaan entistä parempaa ymmärrystä kuluttajien valintojen syntymekanismeista ja taustoista. Tarvitaan lisää tietoa ja ymmärrystä ihmisten arjen uudelleen organisoitumisesta, kuten ajan- ja rahankäytöstä, kulutuksesta, vapaa-ajasta ja erityisesti näiden keskinäisistä suhteista.
 
Palvelusektorilla innovaatiokäsite pitää määritellä laajemmin niin, että se sisältää myös esimerkiksi sosiaaliset innovaatiot, kuten tavat toimia uudella tavalla, uudet käytännöt ja käytäntöjen muuttumisen rutiineiksi. Palveluinnovaatiot voivat syntyä käyttäjä- tai käytäntöinnovaatioina. Innovaatioiden käyttöönottoon ja leviämiseen liittyy keskeisesti sosiaalisen oppimisen käsite.
 
Kotitalouspalvelut, maahanmuuton ja aluekehityksen vaikutukset palvelukysyntään sekä julkisten hoito- ja terveyspalveluiden uudistamishankkeet ovat esimerkkejä laajoista palveluinnovaatioiden markkinoista.
 
Palveluvienti vahvuudeksi
Teknologiaan liittyvälle palveluviennille on Suomessa hyvät lähtökohdat. Teolliselle kilpailukyvylle on hyvin tärkeää, että teknologiapalveluiden viennistä syntyy kasvuala. Myös julkisissa palveluissa on todennäköisesti runsaasti toimintoja, joita voitaisiin tietotekniikan avulla järkeistää. Tällaisia ovat varsinkin hallintoon liittyvät niin kutsutut back office -toiminnot.
 
Erityistä suomalaisten vientialaa voisivat olla yhteiskunnalliset palvelut, yleishyödylliset kansainväliset palvelut sekä ympäristöpalvelut ja -teknologia. Myös tietoturvateknologiaan, informatiikkaan ja tietojärjestelmiin liittyvät palvelut voivat tarjota Suomelle uusia vientimahdollisuuksia. Kulttuuri- ja elämyspalvelut ovat kasvava ala, jossa teknologialla ja liiketoimintaosaamisella on keskeinen merkitys.
 
Suomelle on mahdollista kehittyä kilpailukykyiseksi asumisen ja hyvien ympäristöjen mallimaaksi, jossa tarjotaan asuinpaikasta riippumatta miellyttäviä, hoidettuja arkiympäristöjä ja niihin liittyviä ympäristöpalveluita sekä nykyaikaisia ympäristöteknologisia ratkaisuja. Parempien ympäristöjen kehittämisen osaamisalue liittyy kiinteästi arkkitehtuuriin, yhdyskuntasuunnitteluun ja logistiikkaan.
 
Lisätietoja: tutkimusprofessori Jaakko Kiander, VATT, jaakko.kiander (at) vatt.fi, p. (09) 703 2955 ja
toimitusjohtaja Pertti Ura, Lappset, pertti.ura (at) lappset.com, p. 040 740 0287.
Palvelut ja palveluinnovaatiot -paneelin tulokset ilmenevät FinnSight 2015 -tiivistelmästä ja raportista, jotka löytyvät verkkosivulta www.finnsight2015.fi

Suomen Akatemian viestintä
Maj-Lis Tanner
Viestintäjohtaja
maj-lis.tanner (at) aka.fi
p. (09) 7748 8347, 040 729 6736
 Tekesin viestintä
Anne Palkamo
Viestintäjohtaja
anne.palkamo (at) tekes.fi
p. 010 60 55710, 050 5577 710