Globaali talous -paneeli hakee osaamista ja kasvua innovaatioprosesseista, palveluista ja globaalista tiedosta

13.6.2006

Innovaatioprosessien hallinta ja tehostaminen, palveluiden kehittäminen, tuotteistaminen ja vienti sekä globaalisti tuotetun tiedon tehokkaampi hyödyntäminen ovat FinnSight 2015 -ennakointihankkeen globaalia taloutta käsitelleen paneelin mielestä ne kolme osaamisaluetta, jotka nousevat keskeisiksi globaalitalouden kehityksen myötä. Paneeli korostaa, että globaali kilpailu asettaa Suomelle tulevina vuosina suuria haasteita. Tämä koskettaa kaikkia yhteiskunnan ja talouselämän alueita työssä, tuotannossa, tutkimus- ja kehitystoiminnassa sekä koulutuspolitiikassa.
 
Globaali talous -paneeli määritteli kahdeksan osaamisaluetta, johon Suomessa tulisi panostaa:

• globaalien riskien arviointi ja hallinta
• yritystoiminnan globalisoitumisen vaikutukset kansantalouksiin
• globaalin osaamisen hyödyntäminen
• julkisen sektorin muutos, verotuksen edellytykset, julkiset hankinnat
• palvelut
• innovaatioprosessin edistäminen ja hallinta
• tutkimuksen uudet suunnat 
• kansainväliset muuttoliikkeet.

Paneelin ennakointityön lähtökohtana oli, että Suomi ja sen tutkimus- ja innovaatiojärjestelmä ovat kiinteästi sidoksissa globaalin talouden kehitykseen. Paneeli tarkasteli tästä näkökulmasta elinkeinoelämän tarpeita ja yhteiskunnallisia haasteita.
                                    
Paneelin mukaan innovaatioprosessin hallinta on tärkein yksittäinen globaalitalouteen liittyvä osaamisalue. Innovaatioprosessin hallinta on tärkeää tutkimuksen ja tuotekehityksen lisäksi myös esimerkiksi johtamiselle. Osaaminen tarkoittaa uuden tiedon tuottamista ja kehittämistä, verkottumista sekä niin sanotun hiljaisen tiedon hyödyntämistä ja yhdistämistä tutkimustietoon. Verkottumista yritysten, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten sekä julkisen sektorin päätöksentekijöiden kesken on tarpeen edistää ja laajentaa.
 
Paneeli painottaa, että Suomen pitäisi pystyä houkuttelemaan ammattitaitoisia osaajia erityisesti niille aloille, joilla osaamisessa on parannettavaa tai joilla ammattitaitoisesta työvoimasta on tulossa pulaa. Korkeakoulujen tulisi tarjota lisää koulutuspaikkoja ulkomaisille opiskelijoille. Vastaavasti työnantajien tulisi pitää kiinni lahjakkuuksista ja saada heidät jäämään Suomeen tarjoamalla heille kannustavia työmahdollisuuksia. Erityisen tärkeää on työnantajien myönteinen suhtautuminen maahanmuuttajien palkkaamiseen.

Panostettava palveluihin ja palveluvientiin
Palvelujen kehittäminen, tuotteistaminen ja vienti ovat merkittävä osaamisalue tulevaisuudessa. Kasvumahdollisuuksia on runsaasti esimerkiksi terveydenhuollossa, vanhusten hyvinvointipalveluissa sekä teollisuuden ja kaupan palveluissa. Niiden kehittämiseen tarvitaan poikkitieteellisiä kehitysohjelmia, tieto- ja viestintätekniikan mahdollisuuksien ja käyttäjätarpeiden tunnistamista sekä uusien konseptien testaamista. Menestyvät palvelut syntyvät yhdistämällä esimerkiksi sosiaalista, kaupallista, organisatorista, teknistä tai muotoilun osaamista.
 
Suomi on jäljessä muista palveluiden vientimahdollisuuksien hyödyntämisessä, mutta sillä on etunaan inhimillinen pääoma. Haasteita on tuottanut myös kysynnän ja tarpeiden sekä markkinoiden muutosten ymmärtäminen.

Riskien hallinnan osaajaksi
Globaalin tiedon entistä tehokkaampi hyödyntäminen nousee tärkeäksi elinkeinoelämässä, tieteessä ja teknologiassa. Jotta tutkimuksen eturintamassa voidaan pysyä, on luotava riittävät valmiudet ja mekanismit sekä kansainvälisen kehityksen seurantaan että globaalin tiedon siirtämiseen ja hyödyntämiseen.
 
Globaalitaloudessa kansainväliset riskit kasvavat. Riski liittyy muun muassa haavoittuviin tieto-, tele- ja energiaverkkoihin. Suomen on mahdollista kehittyä merkittäväksi osaajaksi riskien analyysissa ja hallinnassa sekä niihin perustuvassa liiketoiminnassa. Erityistä osaamista Suomella on metsiin ja ympäristömuutoksiin liittyvissä riskeissä. Paneelin mielestä tarvitaan poikkitieteellistä tutkimusta sekä uusien arviointi- ja hallintamenetelmien kehittämistä.
 
Suomi tarvitsee uutta tietoa globaaleista riskeistä ja niiden hallinnasta ulko- ja talouspolitiikan, energiapolitiikan sekä liike-elämän tarpeisiin. Erityisen merkittäviä ovat energiamarkkinoiden riskien vaikutukset talouteen ja politiikkaan.
 
Globaali talous -paneelin puheenjohtajat professori Heli Koski ja tutkimusjohtaja Pekka Ylä-Anttila sanovat, että useimmissa maissa tiede- ja teknologiapolitiikka pyrkii entistä voimakkaammin etsimään erikoistumisalueita, joilla maan vahvuuksia voidaan parhaiten hyödyntää.
 
Lisätietoja:  professori Heli Koski, Helsingin kauppakorkeakoulu, p. (09) 4313 8663, heli.koski (at) hse.fi ja
tutkimusjohtaja Pekka Ylä-Anttila, ETLA, p. (09) 6099 0227, 050 5253 697, pekka.yla-anttila (at) etla.fi. Globaali talous -paneelin tulokset ilmenevät FinnSight 2015 -tiivistelmästä ja raportista, jotka löytyvät verkkosivulta www.finnsight2015.fi

Suomen Akatemian viestintä
Maj-Lis Tanner
Viestintäjohtaja
maj-lis.tanner (at) aka.fi
p. (09) 7748 8347, 040 729 6736

Tekesin viestintä
Anne Palkamo
Viestintäjohtaja
anne.palkamo (at) tekes.fi
p. 010 60 55710, 050 5577 710