Jatkuva oppiminen tärkeää

13.6.2006

Globalisoituneessa ja teknistyneessä maailmassa elinikäinen oppiminen on yhä tärkeämpää kaikille ihmisille ja yhteisöille. Tietotyö lisääntyy, mikä korostaa tiedon ja osaamisen merkitystä. Oppimista ja oppimalla uudistuvaa yhteiskuntaa -paneeli pitää oppimista parhaana keinona menestyä muuttuvassa toimintaympäristössä. Asiantuntijapaneeli oli yksi Suomen Akatemian ja Tekesin yhteisen FinnSight 2015 -ennakointihankkeen kymmenestä paneelista.
 
Oppiminen ja oppimalla uudistuva yhteiskunta -paneeli nosti esiin viisi keskeistä osaamisaluetta:

oppimisen neurologinen, kognitiivinen, motivationaalinen ja sosiaalinen perusta
oppimista tukevat ihmisläheiset teknologiat
teknologian muokkaamat toimintaympäristöt, mobiilin ja hajautetun työn johtaminen
elinikäisen oppimisen käytännöt, koulutusjärjestelmä ja epämuodollinen oppiminen
kansalaisvalmiudet, elämän hallinta ja sosiaaliset innovaatiot.
Paneelin puheenjohtajina toimivat professori Erno Lehtinen Turun yliopistosta ja professori Leenamaija Otala Teknillisestä korkeakoulusta. Panelistien mukaan yhteisöllisten virtuaalisten ja konkreettisten tiedonmuodostumisprosessien tunteminen ja ohjailu sekä niiden nivominen muuhun toimintaan ovat keskeisiä globaalin tietoyhteiskunnan haasteita. Oppimisen järjestämiseen, tukemiseen, tuottamiseen ja ohjaamiseen tarvitaan laaja joukko eri alojen asiantuntijoita.
 
Tietotyön lisääntyminen korostaa osaamisen globaalia kilpailua
Työ muuttuu ja tuotannollinen työ siirtyy kustannustehokkuuden vuoksi halvemman kustannustason maihin. Suomeen jää ja syntyy tietotyötä, jossa osaaminen on koko työn perusta.
 
Osaamisen markkinat ovat globaalit. Osaamista voidaan viedä maailmassa sinne, missä sillä on kysyntää, ja toisaalta osaajia voidaan pestata mistä päin maailmaa tahansa.
 
Elinikäinen oppiminen pitää saada osaksi arkea. Elinikäiseen oppimiseen tarvitaan joustavia toteutuksia, jotta erilaisissa työsuhteissa ja eri puolilla maailmaa työskentelevät ihmiset voivat ylläpitää ja kehittää osaamistaan. Perinteinen aikuiskoulutus ei myöskään enää riitä. Työssä oppiminen ja työn kautta oppiminen korostuvat. Verkkovälitteiset sosiaaliset ohjelmistot ovat tärkeitä oman osaamisen viestimiä. Osaaminen säilyttää ja lisää työllistymismahdollisuuksia.
 
Tietotyön suuria haasteita ovat osaamisen ylläpito silloinkin, kun kotiorganisaatio puuttuu tai siitä ollaan jatkuvasti etäällä, sekä tietotyön johtaminen. Entistä tärkeämpää on osaamisen hallitseminen ja kehittäminen hajautuneessa organisaatiossa.
 
Työorganisaatioiden muuttuminen korostaa myös uusia ansaintamalleja, joista niin sanottu open source on nopeasti levinnyt nuorten tietotekniikka-alan ihmisten keskuuteen. Keskeneräisiäkin asioita pistetään verkon kautta yleiseen jakoon. Näin saadaan niitä käyttävät ihmiset tekemään tuotteeseen tai palveluun parannuksia, jotka koituvat kaikkien käyttäjien hyödyksi. Open source -periaate voisi tuoda suomalaiseen tutkimus- ja kehitystyöhön uusia mahdollisuuksia.
 
Oppimista yhä enemmän muodollisen koulutuksen ulkopuolelle
Tietotekniikka ja tietoverkot tuovat opin ja tiedon minne vain ajasta ja paikasta riippumatta. Tietoa jaetaan ja luodaan sosiaalisten ohjelmistojen kautta globaalisti verkossa. Tieto- ja viestintäalalla toimivat nuoret pitävät näitä ohjelmistoja tai jakamisen teknologioita tärkeimpänä oppimistapanaan.
 
Instituutioiden ulkopuolinen oppiminen tulisi kytkeä muodolliseen koulutukseen, jotta ihmiset eivät eriydy kahden koulutusmaailman ryhmiin. Toisaalta oppimisen tehokkuusvaatimukset edellyttävät uusia oppimisen tapoja myös koulutusmaailmassa. Opillista tasa-arvoa ei enää taata pelkästään yhtenäisellä peruskoululla. Tasa-arvoa voidaan lisätä kehittämällä sellaisia asuin- ja elinympäristöjä, jotka tukevat eri-ikäisten ihmisten oppimista ja oppimisen "kaikkiallisuutta".
 
Oppiva teknologia tukemaan erilaisten ihmisten oppimista
Teknologia tukee oppimista monella tavalla. Sen avulla voidaan tukea eri-ikäisten oppimista sekä ihmisiä, joilla on oppimisvaikeuksia. Teknologiaa pitää kehittää yhdessä kognitiotieteen ja tekoälyn kanssa. Tavoitteena on oppiva ja ihmistä palveleva teknologia.
 
Monimutkaiset teknologiat, niiden synnyttämät eettiset kysymykset ja ongelmat sekä aikuisten ja nuorten monikulttuuristuminen ja sosiaaliset ongelmat tuovat paineita oppimiselle. Ympäristön tietomäärien ja ärsykkeiden kasvu voivat lisätä emotionaalisia ja neurologisia ongelmia, kuten nuorten tarkkaavuushäiriöitä.
 
Jotta yksilöiden oppiminen muuttuisi yhteisön osaamiseksi ja yhteiseksi oppimiseksi, tarvitaan oikeanlainen toimintaympäristö, jossa uuden tiedon hakemista, oppimista ja osaamisen jakamista johdetaan oikeaan suuntaan ja jossa kulttuuri tukee ihmisten välistä vuorovaikutusta.
 
Tietämykseen perustuvan osaamisen ja valmiuksien rinnalla on vahvistettava myös käytännön osaamista, kuten kaikenlaisia käden taitoja, sekä lasten, nuorten ja aikuisten monipuolista yleissivistystä. Kulttuuri ja taidealat voivat toimia oppimisen edistämisen ja tukijan roolissa.
 
Lisätietoja: professori Erno Lehtinen, Turun yliopisto, erno.lehtinen (at) utu.fi, p. (02) 333 8824 ja
professori Leenamaija Otala, Teknillinen korkeakoulu, leenamaija.otala (at) tkk.fi, (09) 451 2852.
Oppiminen ja oppimalla uudistuva yhteiskunta -paneelin tulokset ilmenevät FinnSight 2015 -tiivistelmästä ja raportista, jotka löytyvät verkkosivulta www.finnsight2015.fi

Suomen Akatemian viestintä
Maj-Lis Tanner
Viestintäjohtaja
maj-lis.tanner (at) aka.fi
p. (09) 7748 8347, 040 729 6736
 Tekesin viestintä
Anne Palkamo
Viestintäjohtaja
anne.palkamo (at) tekes.fi
p. 010 60 55710, 050 5577 710