Allergiaan etsitään ehkäisyä
suurten väestöotosten avulla
Uusi allergiatutkimus yhdistää ainutlaatuisella tavalla suurimittakaavaiset väestöotokset allergian ehkäisykeinojen etsinnässä. Tavoitteena on tunnistaa allergialle altistavia ja siltä suojaavia tekijöitä yhdistämällä monen eri tutkimusalan erityisosaamista. Hankkeessa tehdään kattava kartoitus geneettisistä ja ympäristöperäisistä riskitekijöistä ja niiden keskinäisistä vuorovaikutuksista allergian synnyssä. Lopullisena tavoitteena on kehittää keinoja allergian ennaltaehkäisyyn ja hoitoon.
Hanke on osa Suomen Akatemian Kansanterveyden haasteet eli SALVE-tutkimusohjelmaa. Hanke toteutetaan konsortiona eli hankeyhteistyönä Tampereen, Helsingin ja Turun yliopistojen sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen välillä.
Yhtenä tärkeänä tutkimuskohteena on hygienia-hypoteesi, jota selvitetään geeni-ympäristö-vuorovaikutuksia Venäjän Karjalassa ja Suomessa, joissa vauvojen altistus mikrobeille on hyvin erilainen. Konsortio yhdistää suuria, hyvin tutkittuja potilas-verrokkiaineistoja, ravinto-, mikrobi- ja ympäristötietoa sekä geenimäärityksiä ja immuunijärjestelmän erityisosaamista.
Monitieteinen tutkimusote perustuu näytekokoelmien ja rekisteritietojen yhdistämiseen vahvan geneettisen, immunologisen, mikrobiologisen ja epidemiologisen osaamisen kanssa.
Allergioihin johtavat immuunijärjestelmän mekanismit käynnistyvät jo lapsuudessa, jopa jo raskauden aikana. Konsortio lähtee siitä oletuksesta, että nämä hyvin varhaiset immuunijärjestelmän kypsymiseen vaikuttavat kuukaudet ovat olennaisia geenien, mikrobien ja immuunijärjestelmän yhteistoiminnan kannalta ja liittyvät myös allergeenivasteisiin. Konsortiossa tutkitaan geeni-ympäristöyhteisvaikutuksia, jotka välittävät näitä mekanismeja, ja edistetään mahdollisuuksia allergiaepidemian hallintaan.
Allergiat muodostavat yhden suurimmista kansanterveydellisistä ongelmista länsimaissa. Euroopassa noin 80 miljoonaa ihmistä kärsii allergioista ja noin 30 miljoonalla on astma. Huolimatta lisääntyvästä tiedosta geeneistä ja allergioiden synnystä mekanismit ovat vielä suurelta osin tuntemattomia.
Konsortiossa ovat mukana seuraavien professoreiden johtamat projektit:
- vastuullinen johtaja Heikki Hyöty, Tampereen yliopiston lääketieteen laitos
- Juha Kere, Biomedicum, Helsingin yliopisto
- Riitta Lahesmaa, Turun biotekniikan keskus,Turun yliopisto ja Åbo Akademi
- Mikael Knip, Lasten ja Nuorten sairaala, Helsingin yliopisto,
- Suvi Virtanen, Tampereen yliopisto ja Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos
Lisätietoja antaa professori Heikki Hyöty, p. (03) 3551 8460, sp. heikki.hyoty@uta.fi
Suomen Akatemian viestintä
tiedottaja Leena Vähäkylä
p. (09) 7748 8327
leena.vahakyla@aka.fi