Tutkimusohjelman taustaa

Oma toiminta, elintavat kuten ravitsemus, liikunta ja päihteiden käyttö ovat useiden kansantautien merkittäviä syytekijöitä ja aiheuttaa huomattavan osan estettävissä olevasta kuolleisuudesta. Elintavat muovautuvat pitkälti  jo varhain lapsuudessa, mutta niiden vaikutus terveyteen nähdään usein vasta vuosikymmenien päästä.

Yksilöiden elintapojen taustalla on myös lukuisia yhteisötason muutoksia, kuten pitkään jatkunut muuttoliike maaseudulta kaupunkeihin, elinkeinorakenteen muutokset, perhe-elämän muutokset, EU-jäsenyys ja maailmantalouden globalisoituminen. Nämä kaikki vaikuttavat eri tavoin väestön ja yksilön terveyteen.

Suomessa on korkeatasoinen tutkimusperinne useiden kansantautien geenitaustan ja elintapatekijöiden tutkimuksessa. Suomen erityisasema väestönä, joka polveutuu pienestä perustajaväestöstä sekä Suomen korkeatasoinen terveydenhuoltojärjestelmä, kliininen osaaminen ja tautien tarkka ja yhtenäinen diagnostiikka ovat olleet perusta geneettisen tutkimuksen tuloksellisuudelle maassamme.

Suomessa on pitkät perinteet myös tehokkaille interventioille sairauksien ehkäisyssä. Pohjois-Karjala -projekti on maailmankuulu yhteisötason väestöpohjainen interventio, yksilötason satunnaistettuna kokeena SETTI-tutkimus oli huomattava saavutus. Primaaripreventiossa sydäninfarktin ja aivoinfarktin sairastuvuudessa ja kuolleisuudessa on saavutettu merkittäviä tuloksia ja koko väestön kattavat syöpäseulonnat ovat alentaneet kohdunkaula- ja rintasyöpäkuolleisuutta. Näiden ansiosta Suomi on johtavia maita myös väestöön kohdistuvien kansanterveydellisten toimenpiteiden ja ohjelmien arvioinnissa.

Interventioiden toteutuksen pohjaksi tarvitaan tutkimustietoa, mm. eri toimintamallien vaikuttavuuden arviointia ja eri kontekstien vaikutuksen arviointia. Suomalaisen tutkimusjärjestelmän ainutlaatuinen voima onkin juuri mahdollisuudessa selvittää geneettisten ja elintapa/ympäristötekijöiden riskisuhteiden ja vuoropuhelun yksityiskohtia. 

Tavoitteet ja teemat

Tutkimusohjelman tavoitteet:

• tukea korkeatasoista monitieteellistä kansantautien tutkimusta, minkä päämääränä on perimän, elintapojen ja ympäristötekijöiden välisen vuorovaikutuksen ja riskisuhteiden selvittäminen. 
• vahvistaa alan suomalaisten tutkijoiden kansallista ja kansainvälistä verkottumista ja yhteistyötä
• edistää alan tutkijoiden liikkuvuutta kansallisesti ja kansainvälisesti
• edistää uusien tutkimusmenetelmien soveltamista kansantautien tutkimuksessa
• tukea tutkijakoulutusta, erityisesti nuoria tutkijoita
• vakiinnuttaa uusia yhteistyön muotoja tutkimusryhmien ja osallistujamaiden välillä
• tehostaa tiedonkulkua ja tutkimustuloksista tiedottamista tutkijoiden keskuudessa sekä tutkijoiden ja muiden intressiryhmien välillä (mm. poliittiset päättäjät, terveydenhuollon ammattilaiset, tiedotusvälineet ja suuri yleisö)

Tutkimusohjelman teemat:

Ohjelmassa painotutaan toisaalta kansantautien etiologisten, sekä perintö- että ympäristötekijöiden tunnistamiseen, toisaalta kansantautien ehkäisemiseen.

Ohjelma tulee hyödyntämään suomalaisen väestön ja suomalaisen yhteiskunnan infrastruktuurin, erityisesti terveydenhuollon rekisterien ja väestötietojärjestelmien erityispiirteitä. Ohjelma pyrkii yhdistämään paitsi geneettisen ja epidemiologisen myös yhteiskunta- ja käyttäytymistieteellisen lähestymistavan kansantautien tutkimuksessa. Samoin ohjelma painottaa eettisiä ja sosiokulttuurisia ja ekonomisia näkökulmia.

Kansainvälinen rahoitusyhteistyö

Suomalaisten tutkimusryhmien on huippuosaaminen sekä Suomen kansantautien tautigeenien ja elintapatekijöiden tutkimuksessa ja interventioissa luo erinomaiset mahdollisuudet myös kansainväliseen yhteistyöhön. Toisaalta suomalaiset tutkimusryhmät voivat kansainvälisen yhteistyön kautta edesauttaa tutkimuksen kehittymistä niissä maissa, jotka ovat vasta omaksumassa esim. länsimaissa yleisiä terveydelle haitallisia elintapoja ja ruokailutottumuksia.