PROHEP

Konsortion johtaja: Professori Hannu Mykkänen, Kuopion yliopisto, Kliinisen ravitsemustieteen laitos (www.uku.fi)

Mukana hankkeessa: 

HANKKEEN KUVAUS: 

Hepatiitti C virus (HCV) -infektio on yleisin kroonisten maksasairauksien aiheuttaja Euroopassa ja muualla maailmassa. HC-viruksen kantajia arvioidaan olevan Euroopassa yli 5 miljoonaa ja maailmassa lähes 200 miljoonaa eli noin 3 % maailman väkiluvusta. Kroonisena HCV-infektio altistaa potilaat vakaville komplikaatioille, kuten maksakirroosille, primaariselle maksasyövälle ja maksan toiminnan pettämiselle. HCV-pandemian laajuus, kustannukset, sekä nykyhoitojen puutteellinen teho, turvallisuus ja saatavuus korostavat uusien innovatiivisten hoitomenetelmien kehittämisen tarvetta. Sekä konsortioryhmämme omat että muiden tutkimukset ovat osoittaneet onnistuneen immuniteetin HC-virusta vastaan olevan seurausta voimakkaasta polyklonaalisesta auttaja-T-solu tyyppi 1 (Th1)-välitteisestä T-soluvasteesta. Toisaalta on kliinisesti osoitettu, että tietyillä probioottisilla bakteereilla voi olla T-auttajasoluvastetta Th1- typpiseksi polarisoivaa vaikutusta. Näihin tutkimustuloksiin vedoten esitämme, että Th1-vasteita edistävillä probioottisilla bakteereilla voidaan tukea kestävän viruspesifisen immuunivasteen muodostumista HC-virusta vastaan vähäisemmillä ja lievemmillä sivuvaikutuksilla ja taloudellisesti edullisemmin kuin nykyisillä hoidoilla. Tämän tutkimushankkeen tavoitteena on selvittää Th1-vasteita edistävien probioottisten bakteerien vaikutus HCVspesifisiin T-soluvasteisiin. Tavoitteen saavuttamiseksi asettamamme yksittäiset tavoitteet ovat: 1) Löytää optimaalinen Th1-vasteita edistävä probioottinen bakteerikanta tai kantojen sekoitus in vitro -kokeilla, joissa verrataan a) useiden eri kantojen yksilöllisiä ja synergisiä vaikutuksia HCV-infektoituneiden potilaiden periferaalisen veren, suoliston ja maksan dendriittisolujen fenotyyppiin ja toimintaan, joiden perusteella voidaan ennustaa, mihin suuntaan dendriitisolu ohjaa T-solujen erilaistumista antigeeniä esitellessään, sekä b) probioottisilla bakteereilla stimuloitujen dendriittisolujen kykyä indusoida HCV-spesifisiä ja epäspesifisiä T-soluvasteita. 2) Karakterisoida koe-eläinmallilla probioottisten kantojen vaikutuksia eri annoksilla maksan immuunivasteisiin. 3) Määrittää optimaaliseksi todetun probioottisen kannan tai kantasekoituksen vaikutuksia HCV-spesifisten Th1- vasteiden vahvuuteen kliinisessä lumekontrolloidussa kaksoissokkokokeessa kroonista HCV-infektiota sairastavilla potilailla.  

Avainsanat:   hepatiitti C virus, probiootti, virusspesifinen immuunivaste, kehitysmaat