GENDI

Geenien ja ravinnon yhteisvaikutukset ateroskleroosin ja osteoporoosin etiologiassa

Konsortion johtaja:  Dosentti Olli Raitakari, Turun yliopistollinen keskussairaala (www.utu.fi)

Hankkeen muut johtajat:
Professori Leena Räsänen, Helsingin yliopisto, soveltavan kemian ja mikrobiologian laitos (www.helsinki.fi)
Prefessori Terho Lehtimäki, Tampereen yliopisto, kliinisen kemian laitos (www.uta.fi)
Professori Mika Kähönen, Tampereen yliopisto, lääketieteen laitos (www.uta.fi) 

Hankkeessa mukana:: 
Tutkija Marika Laaksonen, Helsingin yliopisto, soveltavan kemian ja mikrobiologian laitos 
Tutkija Vera Mikkilä, Helsingin yliopisto, soveltavan kemian ja mikrobiologian laitos
Tutkija Nina Mononen, Tampereen yliopisto, kliinisen kemian laitos

HANKKEEN KUVAUS:

Tutkimushankkeen päätavoitteina on testata muissa väestöissä havaittujen ateroskleroosiin ja osteoporoosin liittyvien geeni-ravinto-interaktioiden merkitystä suomalaisväestössä, etsiä uusia geeni-ravinto-interaktioita (ateroskleroosi ja luuntiheys), sekä saada lisätietoa ateroskleroosin ja alentuneen luuntiheyden mekanismeista ja etiologioiden yhteneväisyyksistä. Hanke laajentaa Cardiovascular Risk in Young Finns Study -projektin tutkimusaluetta ateroskleroosin ja osteoporoosin nutrigenetiikkaan.

Cardiovascular Risk in Young Finns Study -projekti on vuonna 1980 käynnistetty seurantatutkimus, joka toteutetaan monitieteisenä yhteistyöhankeena viiden yliopistollisen sairaalan ja useiden tutkimuskeskusten välillä. Ensimmäiseen seurantaan vuonna 1980 osallistui 3596 iältään 3-18- vuotiasta lasta ja nuorta, mistä lähtien samoja tutkittavia on seurattu säännöllisin väliajoin. Viimeisimpään seurantaan vuonna 2001 osallistui 2620 iältään 24-39 -vuotiasta tutkittavaa. Kaikilla seurantakerroilla tutkittavista on kerätty vertailukelpoisia tietoja kyselylomakkeiden, fysikaalisten mittausten sekä verinäytteiden avulla. Ruokailutottumuksia ja ravinnonsaantia on selvitetty haastatteluin ja kyselylomakkein.  Hankkeen 21-vuotisseurannan yhteydessä tehtiin lisäksi kaulavaltimon toimintaa ja rakennetta kuvaava ultraäänimittaus, määritettiin useita uusia biomarkkereita ja riskitekijöitä kuten C-reaktiivinen proteiini, apolipoproteiinit, leptiini, adiponektiini ja homokysteiini sekä kerättiin DNA-näytteet kandidaattigeenitutkimuksia varten. Luuntiheysmittaukset tehtiin vuosina 1992 ja 2003 pienemmille alaotoksille (n=264 ja 275). Lapsuudesta saakka kerätty pitkittäisaineisto tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden selvittää geneettisten tekijöiden ja ravinnon merkitystä ja yhdysvaikutuksia aikuisiällä verisuoniterveydessä ja luumassassa havaittaviin muutoksiin, jotka myöhemmin voivat johtaa ateroskleroosin ja osteoporoosin kehittymiseen.

Tutkimushanke tuo uutta tietoa elämäntapojen ja perimän merkityksestä ja yhteisvaikutuksista terveyteen ja sairastuvuuteen, mikä luo tulevaisuudessa mahdollisuuksia perimän mukaan suunnattujen yksilöllisten ravitsemussuositusten laatimiselle.  Hanke vahvistaa nutrigenetiikan tutkimusalaa Suomessa selvittämällä suomalaisen geeniperimän merkitystä väestöllemme tyypillisten kansansairauksien synnyssä.

Avainsanat:   nutrigenetiikka, epidemiologia, geenit, ravinto, ateroskleroosi, osteoporoosi, pitkittäistutkimus, Young Finns