DILGOM

Ravitsemuksen, elämäntapojen ja perintötekijöiden yhteys lihavuuteen ja metaboliseen oireyhtymään

Konsortion johtaja:  Tutkimusprofessori Pekka Jousilahti, Kansanterveyslaitos (www.ktl.fi)

Hankkeen muut johtajat: 
Dosentti Ari Haukkala, Helsingin yliopisto, Sosiaalipsykologian laitos (www.helsinki.fi/yliopisto)
Professori Johan Eriksson, Helsingin yliopisto, Kansanterveystieteen laitos (www.helsinki.fi/yliopisto)
Akatemiaprofessori Leena Peltonen-Palotie, Helsingin yliopisto, Biomedicum (www.ktl.fi)

Hankkeessa mukana: 
Dosentti Gang Hu, Helsingin yliopisto
Dosentti Satu Männistö, Kansanterveyslaitos
Dosentti Markus Perola, Kansanterveyslaitos
Tutkimusprofessori Veikko Salomaa, Kansanterveyslaitos
Dosentti Sirpa Sarlio-Lähteenkorva, Helsingin yliopisto
Dosentti Karri Silventoinen, Helsingin yliopisto
Dosentti Liisa Valsta, Kansanterveyslaitos

HANKKEEN KUVAUS:

Lihavuus on tärkeä tyyppi 2 diabeteksen ja sydän- ja verisuonitautien riskitekijä. Erityisesti keskivartalolihavuus lisää tautiriskiä. Lihavuuden esiintyvyys lisääntyy iän myötä. Tuoreessa suomalaisessa tutkimuksessa vyötärölihavuus todettiin 69 %:lla 45-74 -vuotiaista miehistä ja 74 %:lla naisista. Glukoosiaineenvaihdunnan häiriö todettiin 42 %:lla miehistä ja 33 %:lla naisista. Metabolisella oireyhtymällä (MBO) tarkoitetaan sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiden kasaumaa (vyötärölihavuus, kohonnut verenpaine sekä glukoosi- ja rasvaaineenvaihdunnan häiriö), jonka yhteisenä taustatekijänä pidetään insuliiniresistenssiä. Intensiivisestä tutkimuksesta huolimatta on kuitenkin yhä epäselvää, onko metabolisen oireyhtymän taustalta löydettävissä yhteinen biologinen tekijä.

Lihavuus, MBO, diabetes ja sydän- ja verisuonisairaudet syntyvät perinnöllisen alttiuden ja elintapojen, erityisesti ravinnon ja liikunnan, yhteisvaikutuksesta. Vastaavasti psykososiaaliset tekijät vaikuttavat ravinto- ja liikuntatottumuksiin. Ravinnon ja liikunnan vaikutukset painon nousuun ja glukoosiaineenvaihduntaan vaihtelevat eri henkilöillä ja perintötekijät säätelevät niihin liittyviä fysiologisia vasteita.

Tutkimus muodostuu viidestä pääosasta: (1) ravinto- ja liikuntatottumusten, psykososiaalisten taustatekijöiden,  lihavuuden, sekä glukoosiaineenvaihdunnan ja muiden MBO:n osatekijöiden huolellinen kartoitus FINRISKI 2007 tutkimuksen yhteydessä 2000:lta 25-44 -vuotiaalta mieheltä ja naiselta, (2) psykososiaalisten tekijöiden yhteys ravinto- ja liikuntatottumuksiin ja lihavuuden ja MBO:n kehittymiseen, (3) ravinnon vaikutus lihavuuteen liittyviin hormoneihin, sytokineihin ja muihin biologisiin välittäjäaineisiin ja niiden yhteisvaikutus lihavuuden ja MBO:n synnyssä, (4) analysoida koko genomin kattavan kartoituksen perusteella vartalolihavuuden ja MBO:n geneettistä riskiprofiilia sekä testata löydettyjen geenien yhteyttä lihavuuden ja MBO:n kehittymiseen seuranta-aineostossa, (5) tutkittavien 5 vuoden seurantatutkimus 2012 (ei sisälly hakemukseen, koska toteutetaan rahoituskauden päätyttyä).

Tutkimuksen tarkoituksena on tuottaa uutta tieteellisesti ja kansanterveydellisesti merkittävää tietoa ravinnon, liikunnan ja perimän, sekä niiden yhteisvaikutuksista, lihavuudessa ja sokeriaineenvaihdunnassa ,kartoittaa näihin liittyviä biologisia mekanismeja sekä psykososiaalisista taustatekijöistä. Tämän tyyppisessä tutkimuksessa tutkimusaineiston valinta ja tarkasti mitattu fenotyyppitieto ovat erityisen tärkeitä. Tuoreen kansainvälisen arvion mukaan suomalainen väestö soveltuu erityisen hyvin (ehkä parhaiten maailmassa) elintapa- ja perintötekijöiden vaikutusten arviointiin kroonisten monisyisten kansantautien synnyssä.

Avainsanat:   ravinto, liikunta, elintavat, genetiikka, lihavuus, metabolinen oireyhtymä